6.3 Metsävyöhykkeet

Suomi kuuluu pohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen eli taigaan. Taiga on kasvillisuusvyöhyke, joka ulottuu yhtenäisesti koko pohjoisen pallonpuoliskon halki.

Vyöhyke etenee Euraasian alueella Fennoskandiasta edelleen itäiseen Siperiaan ja ulottuu Pohjois-Amerikassa Alaskasta Labradorin niemimaalle.

Suomi on ainoa valtio, joka kuuluu lähes kokonaan havumetsävyöhykkeeseen.

Maamme lounaisimmat alueet ja osa etelärannikosta kuuluvat lehtimetsävyöhykkeeseen, jossa esiintyy keskieurooppalaisten lehtimetsien piirteitä. Tätä havumetsän ja lehtimetsän vaihettumisaluetta sanotaan myös tammivyöhykkeeksi.

Lapin tunturialueilla on niukkaa kasvillisuutta. Puustoa tällä tunturikoivuvyöhykkeellä muodostaa matala tunturikoivu, pensaikkoa paju ja vaivaiskoivu. Tunturikoivu on metsänrajapuu, sillä tunturikoivikon yläpuolella kasvaa varvikkoa ja vain yksittäisiä puita.

Puurajan yläpuolella on karu paljakka-alue, jossa ei kasva puita ollenkaan.


SUOMEN METSÄTyypit
PiirreMäntymetsäKuusimetsäLehto esimerkkinä lehtimetsästä
Ekosysteemi kuiva kangasmetsä tuore kangasmetsä lehto
Maalaji hiekka, sora moreeni multa
Veden saatavuus huono hyvä hyvä
Valon määrä kenttäkerroksessa suuri pieni keväällä suuri, kesällä pieni
Pääpuulajit mänty kuusi lehtipuut
Aluskasvillisuus jäkäliä, sammalia, puolukka varpuja, mm. mustikka pensaita, heiniä, vuokkoja jne.
Eläimistö melko niukka kuusimetsän lajistoa runsas
Levinneisyys koko Suomi, mm. harju- ja kallioalueet koko Suomi Etelä-Suomi