YH03.2 syksy 2026

Vastausehdotus luvun VI tekstitehtävään

a) Pohdi, millaisen kuvan Stubb antaa Suomen turvallisuustilanteesta. (10p)
- Stubb kehuu Suomen sisäistä turvallisuustilannetta, vaikka kansainvälinen turvallisuusjärjestelmä natisee liitoksissaan
- turvallisuutemme peruspilarit, yhtenäisyys, keskinäinen luottamus ja puolustustahto) eivät horju
- varautumisemme ja huoltovarmuutemme ovat ensiluikkaisia ja sen keskeiset instituutiot ovat kunnossa
- suomalaisiin viranomaisiin voi luottaa
- pidämme kiinni arvoistamme ja olemme realisteja
- henkinen huoltovarmuus on myös kunnossa ja se estää hybridivaikuttamiselta ja propagandalta
- kansainvälinen turvallisuusjärjestelmä ei voi perustua vahvemman valtaan, vaan sääntöpohjaiseen maailmanjärjestykseen, mikä on erityisesti Suomen kaltaisen pienen maan etu
- Suomi pyrkii omalta osaltaan vahvistamaan sääntöpohjaista maailmanjärjestystä
Lähdekritiikkiä, vaikka sitä ei tässä kysytty:
- kyse on uudenvuodenpuheesta, joka on tärkeä edellisen vuoden summaaja ja tulevan vuoden politiikan määrittäjä
- puhe korostaa sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen tärkeyttä, mikä olisi Suomen etu
- kritisoi Venäjän politiikkaan mukaan tuomaa voimapolitiikkaa kuitenkaan mainitsematta Venäjää, mikä on varmasti harkittua
- Stubb korostaa ja kehuu Suomen kriisinkestävyyttä ja valmiutta, joka on kehu ja kannustus suomalaisille ja toisaalta varoitus venäläisille ja toisaalta viesti liittolaisille Suomen puolustukyvystä

b) Miten Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa johdetaan? (8 p.)
● Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtamisesta on säädetty perustuslaissa. Sen mukaan
ulkopolitiikkaa johtaa presidentti yhdessä hallituksen kanssa.
● Hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta (TP-UTVA) valmistelee
turvallisuuspolitiikkaan liittyviä asioita. Pääministeri on valiokunnan puheenjohtaja. Sen
muita jäseniä ovat ulkoministeri, puolustusministeri sekä enintään neljä muuta ministeriä.
Presidentti osallistuu TP-UTVA:n istuntoihin ja johtaa käsittelyä niissä asioissa, joissa
linjataan Suomen ulkopolitiikan toimintaohjeita.
● Arkipäivän ulkopolitiikkaa toteuttaa ulkoministerin johtama ulkoministeriö.
● Suurlähettiläät ylläpitävät diplomaattisia suhteita toisiin valtioihin.
● Arkipäivän turvallisuuspolitiikkaa toteuttaa puolustusministerin johtama
puolustusministeriö.
● Eduskunta hyväksyy turvallisuuspolitiikkaan liittyvät tärkeimmät päätökset, kuten
kansainväliset sopimukset

Vastausehdotus luvun IV ristiriitatehtävään

Lue kaksi dokumenttia Euroopan unionin elpymispaketista.
a) Miten niissä suhtaudutaan elpymispakettiin? (6 p.)
● Dokumentti A on uutinen, joka kertoo kahden kansanedustajan suhtautuvan
elpymispakettiin kielteisesti. Heikki Autto (kok) tulkitsee elpymispaketin rikkovan EU:n
perussopimuksen periaatteita ja johtavan myöhemmin unionin ongelmiin. Kaisa Juuso (ps)
pitää hänkin elpymispakettia EU:n sopimusten vastaisena ja uskoo, että yhteiseen velkaan
perustuvia paketteja tulee jatkossa lisää, mikä lisää Suomen velkaantumista.
● Dokumentti B on valtiovarainministeriön tiedote, joka suhtautuu elpymispakettiin
positiivisesti. Siinä korostetaan, että elpymispaketti uudistaa unionia ja lisää sen
kilpailukykyä. Lisäksi tekstissä korostetaan elpymispaketin ainutkertaisuutta ja tuodaan
esiin solidaarisuus toisia jäsenvaltioita kohtaan. Solidaarisuuden puuttumisen väitetään
uhkaavan unionin olemassaoloa.

b) Pohdi, mitkä tekijät voisivat selittää suhtautumisen eroja. (6 p.)
● Kansanedustajien mielipiteisiin on luultavasti vaikuttanut heidän aito huolensa
elpymispaketin ongelmista. Elpymispakettia arvosteltiin paljon, ja sen väitettiin olevan
ristiriidassa EU:n perussopimusten kanssa. Myös eduskunnan perustuslakivaliokunta pohti
pitkään, onko ristiriitaa olemassa.
● Kansanedustajien kannanottoihin on voinut vaikuttaa myös se, että sekä Kokoomus että
Perussuomalaiset olivat oppositiossa tuohon aikaan. Kansanedustajat saattoivat siis
arvostella kärjekkäästi elpymispakettia, sillä sen hyväksyminen oli kiinni hallituspuolueista.
● VM:n arvioon on saattanut vaikuttaa kirjoittajien aito usko elpymispaketin hyödyllisyyteen
ja välttämättömyyteen. VM:n tekstin mukaisia kantoja esitettiin paljon.
● VM:n näkemyksiin on voinut vaikuttaa myös se, että hallitus ja sen valtiovarainministeri
olivat elpymispaketin hyväksymisen kannalla.

c) Miten Euroopan keskuspankki yrittää vaikuttaa euromaiden talouteen? (8 p.)
● EKP hoitaa euroalueen rahapolitiikkaa. Sen avulla EKP yrittää luoda edellytyksiä
talouskasvulle ja hyvinvoinnille.
● Tavoitteisiin pääseminen edellyttää hintavakautta. EKP yrittää pitää inflaation keskipitkällä
aikavälillä kahdessa prosentissa per vuosi.
● EKP:n keskeinen keino vaikuttaa talouteen on korkojen säätely, sillä ohjauskoron avulla se
pystyy vaikuttamaan yleiseen korkotasoon. Noususuhdanteessa korkoa nostetaan, jotta
inflaatio ei kiihtyisi liikaa, ja laskusuhdanteessa korkoa vuorostaan lasketaan talouden
elvyttämiseksi.
● EKP voi harjoittaa myös määrällistä elvytystä. Tällä tarkoitetaan arvopapereiden
ostamisesta markkinoilta, mikä lisää rahan tarjontaa.
● EKP voi yrittää vaikuttaa euron ulkoiseen arvoon valuuttainterventioilla. Tällöin se ostaa tai
myy euroja hyödyntäen hallussaan olevaa valuuttavarantoa

Vastausehdotus luvun II kuviotehtävään

Tutki suomalaisten ja muiden EU-maiden kansalaisten arvoja käsittelevää barometria.
a) Vertaa suomalaisten vastauksia muiden EU-kansalaisten vastauksiin. (6 p.)

● Suomalaisten ja muiden EU-kansalaisten vastaukset ovat yhteneväisiä seuraavissa
kohdissa: sanan- ja ajatuksenvapaus, suvaitsevaisuus yhteiskunnassa, vapaa liikkuvuus sekä
syrjinnän torjuminen ja vähemmistöjen suojelu.
● Suuria eroja on seuraavissa kohdissa: demokratia, ihmisoikeuksien suojelu EU:ssa ja
maailmanlaajuisesti, miesten ja naisten välinen tasa-arvo, oikeusvaltioperiaate,
ihmisarvoon liittyvä kohta, EU:n ja maailman köyhien maiden välinen solidaarisuus sekä
oikeus hakea turvapaikkaa vainolta.
● Suomalaisten vastauksissa korostuu demokratia, oikeusvaltio ja ihmisoikeudet.
● Muiden EU-maiden osalta kärkeen nousevat demokratia, sanan- ja ajatuksenvapaus,
ihmisoikeudet sekä miesten ja naisten välinen tasa-arvo.
● Unionissa kannatetaan selkeästi länsimaista demokratiaa ja siihen liittyviä arvoja.
● Unionin ulkopuolelle viittaavat asiat, kuten turvapaikkaoikeus tai solidaarisuus maailman
köyhiä kohtaan, jäävät listan loppupäähän.

b) Pohdi, mikä voisi selittää vastausten yhteneväisyyksiä ja eroja. (6 p.)
● Painotuksessa on pieniä eroja verrattuna Suomeen. Esimerkiksi Suomessa oikeusvaltio
nostetaan todella korkealle, mutta EU:n keskiarvossa se jää alhaiseksi. Syynä on varmaan
se, että oikeusvaltiokeskustelu on nyt ollut aika voimakasta unionissa ja muutamat maat
ovat linjanneet itsensä eri puolille kuin valtaosa EU-maista.
● Toisaalta voidaan ajatella, että suomalaisten vastauksissa näkee sen, kuinka Suomi on
kehittynyt demokratia ja oikeusvaltio. Suomalaisille näihin liittyvät asiat ovat
keskimääräistä tärkeämpiä.
● Ehkä on myös niin, että jotkut asiat ovat Suomessa jo niin hyvällä tasolla, että EU:n toimia
ei katsota tarvittavan. Tällainen on esimerkiksi miesten ja naisten välinen tasa-arvo, joka on
4. korkeimmalla sijalla EU-maiden listalla, mutta Suomella vasta kahdeksas.

c) Unionin motto on ”moninaisuudessaan yhtenäinen”. Pohdi, toteutuuko tämä ajatus
jäsenmaiden suhtautumisessa EU:n yhteisiin arvoihin. (8 p.)
● Kuvion mukaan tämä motto olisi toteutumassa arvojen suhteen.
● Kuviossa olevat keskeiset arvot viittaavat voimakkaasti länsimaiseen demokratiaan. Esille
nousevat esimerkiksi demokratia, oikeusvaltioperiaate, sananvapaus ja ihmisoikeudet.
● Maakohtaisia eroja on varmasti monissa asioissa, mutta päävirtaus näyttää puoltavan
demokratiaa ja siihen liittyviä asioita.
● Toisaalta esimerkiksi kansallinen identiteetti ja sen puolustaminen koetaan tärkeiksi. Se
kertoo, että kansallisvaltioilla on suuri merkitys.
● Myös jäsenmaiden keskinäinen solidaarisuus saa paljon kannatusta, mikä kertoo
yhtenäisyydestä.
● Kuviossa Suomea verrataan koko unioniin. On selvää, että usean maan mielipiteet joissain
kohdissa voivat olla hyvin erilaisia. Sitä tämä kuvio ei kerro

13. Suomi Euroopan unionissa

Lue kpl 13. ja laadi jäsentely seuraavien otsikoiden alle.

Kuka Suomessa päättää EU-asioista?
- hallitus johtaa EU-politiikkaa ja asioiden valmistelua Suomessa ja ministeriöt valmistelevat EU-asiat
- hallituksen EU-ministerivaliokunta käsittelee merkittävimmät asiat ja mukana on usein myös Suomen EU-suurlähettiläs, jonka apuna on COREPER antamassa viime käden tietoja. Näissä kokouksissa käsitellään etenkin tulevia ministerineuvoston kokouksia ja niissä noudatettavaa Suomen linjaa.
- myös suuri valiokunta evästää ministerit ministerineuvoston kokukseen ja haastattelee heidät kokouksen jälkeen
- tavoitteena on se, että Suomella on selkeä kanta kaikkiin vireillä oleviin asioihin jo niiden käsittelyvcaiheessa
- presidentti on mukana EU-asioiden kansallisessa valmistelussa silloin, kun valmistellaan Suomen kantoja unionin yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan

Suomen EU-politiikka eri pääministerien aikana
- Lipposen kaudella (1995-2003) Suomi harjoitti aktiivista EU-politiikkaa ja tavoitteena oli päästä unionin päätöksenteon ytimeen
- Vanhasen kaudella (2003-2010) Suomen EU-politiikka ei ollut yhtä aktiivista, mutta se oli johdinmukaista ja ennustettavaa
- Kataisen ja Stubbin kausilla (2011-2015) unionin talouskriisi johti jännitteisiin unionin sisällä. Suomi suhtautui monia maita tiukemmin Kreikan velkakriisin ratkaisemiseen vaatimalla Kreikalta takuita sille annettavalle lainarahalle
- Sipilän hallitus (2015-19) ei ollut kovin aloitteellinen unionin suuntaan ja pyrki korostamaan lähinnä unionin taloudellisia hyötyjä
- Rinteen ja Marinin hallituskaudet (2019-2023) muuttivat Suomen politiikan aktiivisemmaksi. Suomi korosti unionin arvojen kunnioittamista ja vaati sanktioita Puolalle ja Unkarille demokratiakehityksen heikentymisestä.
- Orpon hallituksen (2023-) tavoitteena on ollut Euroopan yhteisen puolustukyvyn ja kriisinkestävyyden vahvistaminen sekä muuttoliikkeen hallinta.

Miten Suomi pystyy vaikuttamaan, että unionin päätökset olisivat Suomen etujen mukaisia?
- unionin päätöksiin on pyrittävä vaikuttamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa
- tietoa vireillä olevista lakialoitteista saa olemalla jatkuvasti yhteyksissä unionin virkamiehiin
- pienten jäsenvaltioiden kannataa liittoutua samassa asemassa olevien ja yhteisiä tavoitteita omaavien jäsenvaltioiden kanssa
- Suomen kannan muodostaminen yhdessä hallituksen, Brysselissä olevan Suomen edustuston eli COREPERIN kanssa
- ministerineuvoston kokouksessa siihen osallistuvalle ministerille annetaan selvä kanta ja saalittu joustovara neuvotteluissa, jos alkuperäinen kanta ei voi toteutua

12. Velkaantuva Euroopan unioni

Lue kpl:n 12. luku "Velkaantuva Euroopan unioni" ja vastaa kysymyksiin.

1. Mikä on Euroopan unionin kasvu- ja vakaussopimuksen tarkoitus?
2. Mikä on ns. no bailout-periaate ja mikä pakotti unionin luopumaan siitä?
3. Miksi Unioni alkoi vuoden 2008 jälkeen valvomaan tarkemmin jäsenmaiden budjetteja ja niiden valmistelua?
4. Mitkä seikat puolestaan puhuivat sen puolesta, että jäsenmaiden taloudellista vapautta tulisi päinvastoin lisätä?
5. Talouspolitiikassa rahaliiton jäsenmaat jakaantuivat velkavetoisen politiikan kannattajiin ja ns. nuukaan nelikkoon. Miten nämä ryhmät erosivat?

12. Neljän vapauden kilpailu. Virittely.

Neljän vapauden kilpailu

  • EU:ssa puhutaan neljästä vapaudesta. Vapauksilla tarkoitetaan sitä, että seuraavat asiat voivat liikkua jäsenvaltioiden välillä vapaasti:

    • tavarat (ei tullimaksuja maiden välillä)

    • palvelut (voi tilata mistä tahansa maasta)

    • ihmiset (vain pieniä rajoituksia liikkumisessa)

    • pääomat (eli raha)

  • Keksikää ryhmittäin mahdollisimman monta erilaista hyötyä EU:n neljästä vapaudesta opettajan antamassa ajassa (10 min.)

11. Vaivaako unionia demokratiavaje?

Demokratiavajeella tarkoitetaan EU:n kohdalla sitä, ettei kansa pääsisi kovin paljon vaikuttamaan sen päätöksiin.
Lue kirjan kappale ja etsi kommentteja puolesta ja vastaan.

Puolesta:
- unioni on kansalaisille kaukainen ja vaikeaselkoinen, joka vähentää kiinnostusta ja uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiin
- parlamentilla, joka on ainoa suoraan vaaleilla valittava EU:n toimielin, on liian vähän valtaa
- EU:n päätökset tehdään julkisuudekta piilossa
- pienillä jäsenmailla on liian vähän valtaa unionissa
- vallan katsotaan siirtyneen poliitikoilta virkamiehille

Vastaan:
- tietoa unionista on paljon tarjolla, mutta vaatii vähän viitseliäisyyttä ottaa selvää
- unioni panostaa kovasti tiedotukseen
- parlamentilla on todellisuudessa paljon lainsäädäntövaltaa yhdessä ministerineuvoston kanssa
- kansa vaikuttaa todellisuudessa myös muiden unionin toimielinten kuin parlamentin valintaan
- ministerineuvoston jäsenet ovat demokraattisesti valittuja kansallisten hallitusten jäseniä
- jokaisesta komission lakiesityksestä järjestetään julkinen kuuleminenm johon kaikki voivat osallistua
- parlamentin valiokuntien työskentely on avointa
- lakiesitykset käyvät lausuntakierroksella kansallisissa parlamenteissa
- lienee oikeudenmukaista, että suurilla jäsenmailla on suurempi vaikutusvalta unionissa, riippuuhan Suomessakin kansanedustajien määrä vaalipiirin väkiluvusta
- kiertävän puheenjohtajuuden idea on tuoda unionin asioita lähemmäksi jäsenmaita
- virkamiehillä on unionissa paljon valtaa, mutta viimeiset päätökset tekevät ministerit ja komissaarit

10. Vastaukset kpl. 10. tehtäviin

Vastaukset tehtäviin:

1. Miten edustajat valitaan tai asetetaan seuraaviin toimielimiin?
a) Eurooppa-neuvosto
● Jokainen jäsenmaa lähettää kokoukseen valtion tai hallituksen johtajan, esimerkiksi
Suomea edustaa pääministeri.
● Kokousta valmistelee ja johtaa EU:n ”presidentti” eli Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja.
● Kokouksessa on läsnä myös EU:n komission puheenjohtaja.
● EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja on paikalla, mikäli kokouksessa
käsitellään ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.
● Euroopan parlamentin puheenjohtaja kertoo Eurooppa-neuvoston kokouksen aluksi
parlamentin kannan käsiteltävänä oleviin asioihin.

b) Euroopan unionin neuvosto
● Jokaisen jäsenmaan hallitus lähettää kokoukseen ministerin. Aihepiiri ratkaisee, minkä alan
ministeri kokoukseen lähtee.

c) Euroopan komissio
● Komissio valitaan aina EU-parlamenttivaalien jälkeen.
● Eurooppa-neuvosto esittää komissiolle puheenjohtajaa. Euroopan parlamentin pitää
hyväksyä ehdokas.
● Jokainen jäsenmaa nimeää oman komissaariehdokkaansa. Eurooppa-neuvoston pitää
hyväksyä ehdokkaat. EU:n parlamentti haastattelee ehdokkaat ja jos mepit ovat tyytyväisiä,
hyväksyy heidät. Lopuksi Eurooppa-neuvosto vielä hyväksyy komission kokoonpanon.

d) Euroopan parlamentti?
● Euroopan parlamentin jäsenet eli mepit valitaan Euroopan parlamenttivaaleissa, jotka
järjestetään viiden vuoden välein.
● Jokaisesta maasta valitaan sovittu määrä edustajia, väkimäärältään suurista jäsenmaista
valitaan enemmän meppejä kuin pienistä.

2. Valitse mielestäsi kaksi tärkeintä tehtävää jokaiselta ”vallan linnakkeelta”. Perustele valintasi.
Esimerkkejä:
● Eurooppa-neuvosto
○ unionin yleisistä suuntaviivoista päättäminen
○ merkittävät poliittiset aloitteet
○ Perustelut: Näiden avulla Eurooppa-neuvosto ohjaa unionin kehitystä pitkällä
aikavälillä ja toisaalta ratkoo ajankohtaisia kriisejä tai muita asioita.
● Euroopan unionin neuvosto
○ lakien säätäminen yhdessä Euroopan parlamentin kanssa
○ EU:n vuotuisen talousarvion hyväksyminen yhdessä Euroopan parlamentin kanssa
○ Perustelut: Lakien ja budjetin avulla Euroopan unionin neuvosto vaikuttaa paljon
EU-kansalaisten ja unionin alueella toimivien yritysten arkeen.
● Euroopan komissio
○ uusien lakien ehdottaminen EU:n neuvostolle ja parlamentille
○ jokapäiväisestä hallinnosta huolehtiminen
○ Perustelut: Ilman komissiota unionissa ei voi säätää uusia lakeja, ja se huolehtii
virkamiestensä avulla unionin päivittäisestä toiminnasta.
● Euroopan parlamentti
○ lakien säätäminen yhdessä Euroopan unionin neuvoston kanssa
○ epäluottamuslauseen esittäminen koko komissiolle ja sen erottaminen
○ Perustelut: Lakien säätäminen on iso osa unionin ylikansallista valtaa. Oikeus
erottaa komissio on tärkeä osa parlamentaristista demokratiaa.
● Euroopan unionin tuomioistuin
○ ylimmän tuomiovallan käyttäminen unionille kuuluvissa asioissa
○ jäsenmaita ja toimielimiä vastaan nostettujen kanteiden ratkaiseminen
○ Perustelut: Riippumattoman tuomioistuimen olemassaolo on tärkeä asia, jotta
vallan kolmijaon periaate toteutuu Euroopan unionissa.

6. Lue uutinen Ukrainan mahdollisesta EU-jäsenyydestä.
a) Mitä EU:n päätöksentekoon liittyviä asioita löydät uutisesta?
● Uutisessa mainitaan EU-maiden suurlähettiläät, mikä viittaa Coreperiin.
● Coreper päätti pyytää lausuntoa komissiolta.
● Ranskan puheenjohtajuus tulee esiin.
● Eurooppa-neuvosto on mukana uutisessa, sillä siinä mainitaan Pariisin epävirallinen
huippukokous.
● Uutisessa on mukana Euroopan unionin neuvosto, sillä Pekka Haaviston kerrotaan
osallistuneen EU-ulkoministerikokoukseen.
● Päätöksentekoon voidaan ajatella kuuluvan myös se, että EU:n jäseneksi pääseminen on
työläs prosessi. Uutisessa mainitaan jäsenhakemuksen pitkä käsittelyaika ja jäsenyyden
kriteerit.
b) Mitkä kaksi unionin virallista toimielintä eivät esiinny uutisessa?
● Uutisessa ei mainita Euroopan unionin parlamenttia eikä tuomioistuinta

Euroopan unionin toimielimet. Nettitehtävä.


Tutustu Euroopan unionin toimielinten nettisivuihin ja vastaa alla oleviin kysymyksiin.

Eurooppa-neuvosto: https://www.consilium.europa.eu/fi/european-council/
Euroopan unionin neuvosto (ministerineuvosto): https://www.consilium.europa.eu/fi/council-eu/
Euroopan komissio: https://commission.europa.eu/index_fi
Euroopan unionin parlamentti: https://www.europarl.europa.eu/portal/fi
Suomen europarlamentaarikot: https://www.eurooppalainensuomi.fi/europarlamentaarikot
Euroopan unionin tuomioistuin https://curia.europa.eu/jcms/jcms/j_6/fi/

Tutustu Euroopan unionin eri toimielinten nettisivuihin ja vastaa kysymyksiin.

1. Viimeisin Eurooppa-neuvoston kokous pidettiin 15.-16. lokakuuta 2026. Mitä asioita siinä käsiteltiin?
2. Kuka toimii Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajana?
3. Millainen on komission kokoonpano? Kuka on Suomen komissaari ja mitä tehtävää hän hoitaa?
4. Kuinka monta europarlamentaarikkoa Suomella on? Keitä he ovat? Millaisiin europuolueisiin he kuuluvat?

7. Symboleja, joilla on pyritty korostamaan eurooppalaista identiteettiä


● yhteinen raha Euroopan talous- ja rahaliiton jäsenillä, euroseteleiden kuvamaailma
● Euroopan lippu (12 kultaisen tähden muodostama ympyrä sinisellä taustalla)
● Eurooppa-hymni (Ludvig van Beethovenin säveltämä Oodi ilolle)
● yhtenäinen passi jäsenmaiden kesken
● Eurooppa-päivän viettäminen unionin ”syntymäpäivänä” 9.5.; Euroopan rauhan ja
yhtenäisyyden päivä
● autojen rekisterikilpien EU-tunnus

Vastausehdotukset kpl:n 6. kuviotehtäviin

Kuvatehtävä: Tarkastele tämän luvun karttaa ja kuvioita unionin jäsenmaista ja niiden
kansalaisista. Minkälaisia havaintoja voit aineistoista tehdä?

BKT asukasta kohden 2023:
● BKT asukasta kohden vaihtelee melko paljon EU:n jäsenvaltioiden välillä.
● Entisissä Itä-Euroopan kansandemokratioissa ja Etelä-Euroopan maista Kreikassa ja
Portugalissa BKT/asukas on keskimääräistä alhaisempi.
● Pohjoismaissa, varsinkin Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa, sekä Alankomaissa, Belgiassa,
Luxemburgissa, Irlannissa, Itävallassa ja Sveitsissä BKT/asukas on keskimääräistä
korkeampi. Pohjois- ja Länsi-Euroopassa on kehittynein markkinatalous.
● Suomi kuuluu EU:n vauraimpien valtioiden joukkoon.

EU:n jäsenvaltioiden väestömäärä 2024:
● Jäsenvaltioiden erot ovat suuret.
● Yli 30 miljoonan asukkaan maita on vain viisi.
● Noin 10 miljoonan asukkaan maita on seitsemän.
● Yli puolessa maista väkimäärä on alle 10 miljoonaa, peräti viidessä alle kaksi miljoonaa.
● Suomen väestömäärä on hieman EU:n keskitason alapuolella.

Kokonaistuotanto EU:n jäsenvaltioissa 2024:
● Jäsenvaltioiden erot ovat suuret.
● Kolmessa jäsenvaltiossa kokonaistuotanto on aivan omaa luokkaansa. Saksa, Ranska ja
Italia ovat vanhoja teollisuusvaltioita, joissa on paljon väestöä.
● Kymmenessä jäsenvaltiossa kokonaistuotanto on 200 ja 500 miljardin euron paikkeilla. Osa
näistä maista on entisiä kansandemokratioita, joissa alkutuotannon osuus on
keskimääräistä korkeampi. Sen vuoksi esimerkiksi Puolan ja Ruotsin kokonaistuotanto on
suunnilleen sama, vaikka Puolan väestö on lähes neljä kertaa suurempi.
● Valtioita, joissa kokonaistuotanto on alle 100 miljardia, on myös kymmenen. Näistä
useimmissa väestömäärä on varsin pieni.
● Suomi on kokonaistuotannoltaan EU:n keskitasoa.

Kokonaishedelmällisyysluku EU-maissa 2023:
● Yhteistä kaikille EU-maille on, että kokonaishedelmällisyysluku on alle kaksi. Se tarkoittaa,
että syntyvyys on alhainen ja että ilman maahanmuuttoa kaikkien EU-maiden väestö tulee
vähenemään pitkällä aikavälillä.
● Alhaisimpien kokonaishedelmällisyysluvun EU-maita yhdistää se, että ne kaikki ovat Puolaa lukuun ottamatta
Välimeren maita. Useimpia niitä yhdistää katolinen uskonto ja myös monia vuosia jatkunut
vaikea taloudellinen tilanne, mikä voi myöhentää perheen perustamista.
● Suomen kokonaishedelmällisyysluku on EU-maiden pienimpien joukossa.

Ikäihmisten osuus 2024:
● Ikäihmisten osuus väestöstä on varsin suuri melkein kaikissa EU-maissa. Ainoastaan
Irlannissa ja Luxemburgissa heidän osuutensa on selvästi muita alhaisempi.
● Suomi sijoittuu kuvion kärkipäähän..
● Kuvio kertoo, että kaikkialla Euroopan unionissa vanheneva väestö aiheuttaa ongelmia
väestöllisen huoltosuhteen kannalta.

Palautuskansio parityölle Euroopan unionista

Palauttakaa tänne työnne. Parityön palauttaa vain toinen, mutta työstä tulee ilmetä, ketkä ovat osallistuneet työn tekemiseen.
  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki
  • Palauta äänitallenne
  • Palauta tekstinkäsittely
  • Palauta laskentataulukko

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

6. Euroopan monet kasvot 7. Mikä meitä yhdistää?

Lukekaa oppik. kpl. 6. ja 7. ja vastatkaa seuraaviin tehtäviin.

1. Millä eri tavoin Euroopan unionin valtiot eroavat toisistaan? (kpl. 6)

2. Millaiset asiat yhdistävät unionin valtioita? (kpl 7.)

3. Tarkastelkaa luvun 6. karttoja ja kuvioita (BKT asukasta kohti, EU:n jäsenvaltioiden väestömäärä, Kokonaistuotanto EU:n jäsenvaltioissa 2020, Kokonaishedelmällisyysluku EU-maissa 2023 ja Ikäihmisten osuus 2024). Millaisia havaintoja voitte tehdä aineistosta?

4. Tehkää yhdessä kappaleen 7. tehtävät 4 ja 5.

Tehkää tehtävät pareittain siten, että toinen tekee tehtävän yksi ja toinen tehtävän kaksi ja sitten käytte tehtävät 1. ja 2. yhdessä läpi. Tehkää yhdessä tehtävät 3. ja 4.

Palauttakaa tehtävät oheiseen palautuskansioon!

5. Kriisit syventävät yhteistyötä?

Itälaajentuminen toi Euroopan unionin jäseniksi entisiä kansandemokratioita, joissa käsitykset demokratiasta ovat hieman erilaisia, kuin vanhoissa jäsenvaltioissa. Tämä on näkynyt ongelmina esim. Puolan ja Unkarin kanssa.

Jäsenvaltioiden määrän kasvu on vaikeuttanut päätöksentekoa.

Vuoden 2015 pakolaiskriisi teki säröjä yhteistyöhön, sillä kaikki vatiot eivät olleet valmiita ottamaan vastaan pakolaisia samoilla ehdoilla.

Iso-Britannia päätti erota unionista. Ero toteutui vuoden 2021 alusta. Britannian eroneuvotteluiden aikana unioni pystyi tiivistämään rivinsä. Eroprosessista tehtiin mahdollisimman hankala, jotta se ehkäisisi muita harkitsemasta eroa.

2020-alussa koronakriisi syvensi Euroopan yhteistyötä, mikä näkyi mm. rokotteiden yhteishankintana ja suurina talouden elvytyspaketteina.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan tiivisti rivejä lisää. Unioni on esiintynyt pääosin yhtenä rintamana, vaikka sota on jatkunut pitkään. Pakotteisiin Venäjää vastaan on sitouduttu. Yksittäisten unionivaltioiden sisällä on esiintynyt eriäviä mielipiteitä Ukrainan tukemisesta.

Yhteistyö on muuttunut myös ns. eriytyvän yhdentymisen suuntaan. Esim. moni maa on pitänyt oman valuuttansa eikä ole ottanut euroa käyttöönsä.

5. Brexit



Lue kpl:n 5. luku "Brexit - goodbye EU ja vastaa kysymykseen:"Miksi Britannia erosi Euroopan unionin jäsenyydestä?
- Britanniassa on aina vallinnut muita EU-kriittisempi ilmapiiri
- britit suhtautuivat unioniin lähinnä taloudellisen yhteistyön näkökulmasta eivätkä halunneet yhteistyön syventämistä
- unionin itälaajentuminen nosti jäsenmaksuja
- Britanniaan tuli paljon siirtolaisia Itä-Euroopasta
- monet britit äänestivät tunnepohjalta unionia vastaan, vaikka tyytymättömyyden syyt eivät välttämättä liittyneet unioniin
- Britanniassa vaikuttanut oikeistonationalistinen UKIP-puolue kampanjoi hyvin populistisesti ja tehokkaasti EU-eron puolesta johtajansa Nigel Faragen johdolla

Lue uutiset viime viikoilta:
Lähes puolet briteistä haluaa takaisin Euroopan unioniin https://www.hs.fi/maailma/art-2000012319173.html
Britannian pääministeri: paluu unioniin olisi yksi vaihtoehto https://yle.fi/uutiset/lyhyesti/74-20249125

Miksi Britannia haluaisi palata takaisin unioniin?
- eroaminen on tuonut taloudellisia heikennyksiä: BKT:n kasvu on hidastunut, vienti EU-alueelle on heikentynyt, pienyrityksiä on lopettanut, vapaakaupan loppuminen on vaikeuttanut yritystoimintaa, maatalouteen on tullut vaikea työvoimapula
- turvallisuuspoliittisen tilanteen muuttuminen on lisännyt unionin merkitystä Britannialle
- osa poliitikoista ja kansalaisista katsoo, että Britannia menetti osan poliittisesta vaikutusvallastaan eron myötä
- Britannia ei esimerkiksi voi vaikuttaa Euroopan unionin politiikkaan
- Bregret-ilmiö eli Brexitin jälkeinen katumus. Ero unionista ei tuonut sellaista parannusta, mitä toivottiin tai luvattiin

Tee vielä kappaleen 5, pilakuvatehtävä 8.
a) Pilakuvassa ennustetaan unionin tuhoa ja hajoamista.
- lippu on rispaanunut ja väsynyt purjehtija kulkee kohti auringon laskua
- lautta purjehtii aavalla merellä
- lautasta irtoaa England-tukki, ja annetaan ymmärtää, että koko lautta hajoaa

b) Pilapiirroksen tekemisen aikaan näytti siltä, että unioni voi hajota.
Britannian ero ei kuitenkaan hajottanut unionia. Jäljelle jääneet jäsenmaat pysyivät tiukkana ryhmittymänä Britannia vastaan ja Britannian EU-erosta tuli aika kallis ja tiukka. Britannia ei voinut neuvotella samoja etuja kuin jäsenmaat, vaikka erosi unionista.

2. Talous on globalisoitunut. Vastaukset kappaleen tehtäviin.

2. Onko talouden globalisaatio hyvä vai huono asia? Perustele.
Hyvä asia:
● Eri tuotteita on paljon saatavilla.
● Hyödykkeiden laatu pysyy hyvänä ja hinnat edullisina, koska globaalit markkinat ovat laajat
ja hyödykkeiden valmistajia on paljon.
● Euroopan unionin alueella hyödykkeiden hinnoissa näkyvät myös alhaiset tullimaksut.
● Ihmiset voivat muuttaa entistä helpommin ulkomaille työn ja opiskelun perässä.
● Globalisaatio luo lisää työpaikkoja.
Huono asia:
● Monet alhaisen koulutustason teollisuustyöt ovat siirtyneet halpatyövoiman maihin.
● Tulevaisuudessa mahdollisesti myös korkean tuottavuuden ammattilaisten, kuten
ohjelmistosuunnittelijoiden ja ekonomistien, työt voidaan ulkoistaa muihin maihin.
● Globalisaatio on lisännyt suuryritysten vaikutusvaltaa, sillä valtiot tarvitsevat yrityksiä.
● Minimoidakseen menonsa yritykset harjoittavat verosuunnittelua. Sen lopputuloksena
saattaa kuitenkin syntyä tilanne, jossa suuryritys ei maksa veroja mihinkään maahan juuri
lainkaan.
● Yritysten välinen kilpailu on kovaa. Yritykset voivat yrittää pärjätä kilpailussa väärin keinoin
ja jättää esimerkiksi ympäristöhaitat huomioimatta tuotannossaan.
● Talouden globaali kasvu lisää ympäristöongelmia.

3. Vastaa kysymyksiin lokalisaatiosta.
a) Mitä lokalisaatiolla tarkoitetaan?
● Lokalisaatiolla tarkoitetaan tuotantoa ja toimintaa paikallisesti. Se on globalisaation
vastakohta.
b) Missä tilanteissa lokalisaatio voi olla järkevää ja tehokasta?
● Lokalisaatio on järkevää sellaisissa tapauksissa, joissa hyödykkeet kulutetaan lähialueella.
● Ihmiset arvostavat esimerkiksi lähiruokaa eli omalla paikkakunnalla tuotettua ruokaa.
Lähiruoka tuntuu turvalliselta.
● Palveluiden tuotanto on usein pakko järjestää paikallisesti. Tosin netin myötä palveluitakin
voi tuottaa aikaisempaa helpommin eri paikassa kuin missä asiakas on.

4. Mitä hyötyä suuryrityksille on globalisaatiosta?
● Markkinat ovat laajentuneet, joten suuryritykset voivat kasvattaa myyntiään ja voittojaan.
● Tieto ja hyödykkeet kulkevat nopeasti. Suuryritykset voivat siirtää tuotantoaan sinne, missä
se on edullisinta tai muuten järkevintä pitää.
● Kilpailu valtioiden välillä on kiristynyt, minkä vuoksi yritysten verotusta on laskettu.
Suuryritykset voivat kotiuttaa voittojaan maissa, joissa niitä verotetaan vain vähän.
● Globalisaation myötä työvoima liikkuu paljon maasta toiseen. Tämä takaa suuryrityksille
riittävästi osaavaa työvoimaa.

8.a) Miksi globalisaatio on hidastunut?
● Globalisaation kulta-aika liittyi Kiinan talouden avautumiseen. Moni teollisuudenala sai
mahdollisuuden laajentaa toimintaansa esimerkiksi Kiinaan ja moniin muihinkin maihin.
● Tuotannon ulkoistaminen tapahtui nopeasti, mutta yritysten muiden toimintojen vieminen
ja sulauttaminen nouseviin talouksiin on ollut vaikeampaa ja hitaampaa.
● Finanssikriisin jälkeen talouskasvu perustui pitkälti kuluttajien tekemiin ostoksiin. Yritysten
tekemät investoinnit koneisiin ja laitteisiin pysyivät varovaisina ja kovin pieninä. Tuuli Koivu
korostaa sitä, että nykyisin globalisaatio näkyy erityisesti monimutkaisissa koneissa, koska
niihin tarvittavat komponentit tulevat monesta maasta ja näistä logistisista ketjuista
globalisaatio saa voimansa.
● Poliitikot suhtautuvat entistä varauksellisemmin globalisaatioon. Tämä liittyy populismin
suosion kasvuun. Erilaiset investoinnit kotimaan tuotannon edistämiseksi tuovat
poliitikoille enemmän suosiota kuin vapaakauppasopimusten edistäminen, vaikka niillä
hyödytettäisiin kuluttajien mahdollisuuksia saada hankittua edullisempia tuotteita.
Kotimaan työpaikkojen määrän kasvu tai lasku ovat helpommin osoitettavissa kuin säästöt,
joita kuluttajille koituu laskeneista tullimaksuista.

b) Mikä on Kiinan rooli siinä, että kritiikki globalisaatiota kohtaan on lisääntynyt?
● Demokraattisten länsimaiden suhtautuminen Kiinaan ja sen autoritaarisuuteen on
muuttunut varauksellisemmaksi. Yhteistyötä Kiinan kanssa mietitään uudesta
näkökulmasta ja riippuvuutta Kiinan kauppaan on ryhdytty vähentämään.
● Viimeksi koronapandemia sai valtiot pohtimaan omassa maassa tapahtuvan tuotannon
lisäämisen tarvetta.
● Kiina sen sijaan onnistui ainakin koronapandemian alussa lujittamaan asemiaan
maailmanlaajuisessa kaupankäynnissä.

c) Millaisena Koivu näkee globalisaation tulevaisuuden?
• Globalisaatio ei katoa mihinkään, se vain muuttaa muotoaan.
• Koronapandemian aikana erilaiset digitaaliset palvelut (esim. verkkokauppa,
suoratoistopalvelut ja tietokonepelit) menestyivät erinomaisesti ja kasvattivat myyntiään.
Näiden alojen kasvu vie globalisaatiota eteenpäin tavarakaupasta palvelukaupan suuntaan.
• Koivu tunnistaa poliittiset uhkatekijät, jotka voivat vaarantaa globalisaation tulevaisuuden.
Mikäli maailma jakautuu Yhdysvaltain ja Kiinan blokkeihin, yhtenäinen globaali kehitys
kärsii, kun blokit mahdollisesti rakentavat toisistaan erillään olevia teknisiä järjestelmiä ja
rahoitusjärjestelmiä

18. Etsi tietoa Euroopan unionin laajenemisesta

Tutustu Eurooppa-neuvoston tietopakettiin EU:n laajenemisesta sivustolla
https://www.consilium.europa.eu/fi/policies/how-enlargement-works/ ja vastaa kysymyksiin. Käytä apuna
myös oppikirjan lukua 18.

1. Miten EU hyötyy laajenemisesta?
2. Mitä kriteerejä maan pitää täyttää, jotta se voi liittyä EU:hun?
3. Onko väittämä oikein vai väärin?
a) EU pyrkii laajenemaan Balkanille.
b) Turkki on edennyt jäsenyysneuvotteluissaan pitkälle.
c) Uusien jäsenmaiden ottaminen edellyttää kaikkien EU-maiden yksimielisyyttä.
d) Sveitsin kanssa on aloitettu liittymisneuvottelut.
e) Ukraina on hakenut EU-jäsenyyttä.

17. EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Ovatko seuraavat väittämät oikein vai väärin?


Ovatko väittämät oikein vai väärin? Osaan väittämistä voi vastata oppikirjan luvun 17.
perusteella, osaan on etsittävä tietoa muualta. "Googlettamalla" löytyy hyvin.

a) EU onnistui lopettamaan Jugoslavian hajoamissodat 1990-luvulla.
Väärin. EU:lla ei ollut sotilaallista voimaa eikä painostuskeinoja.
b) EU:lla on oma ”ulkoministeri”.
Oikein. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja. Tällä hetkellä virolainen Kaja Kallas
c) Eurooppa-neuvosto luo yhteiset ulko- ja turvallisuuspolitiikan suuntaviivat.
Oikein. Eurooppa-neuvosto eli "EU:n huippukokous" on EU-maiden johtajien foorumi, joka määrittelee suuret linjat myös ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.
d) Sotilaalliset operaatiot ovat olleet keskeinen osa EU:n yhteistä ulko- ja
turvallisuuspolitiikkaa.
Väärin. EU:n nopean toiminnan joukot ovat olemassa, mutta niitä ei ole käytetty ja unionilla ei ole omaa armeijaa.
e) EU on osallistunut kriisinhallintaan Euroopassa, Afrikassa ja Aasiassa.
Oikein. 
f) Siviilikriisinhallinta on nykyään sotilaallista kriisinhallintaa tärkeämpää.
Väärin. Sotilaallista kriisinhallintaa tarvitaan siviilikriisinhallinnan tueksi. Puhutaan kokonaisvaltaisesta kriisinhallinnasta.
g) Turvatakuiden ansiosta Suomi saisi tarvittaessa sotilaallista apua muilta EU-mailta.
Oikein ja väärin. Lissabonin sopimuksen avunantoartikla on aika epämääräinen ja on olemassa eri tulkintoja, mitä se pitäisi sisällään. Mutta lupau on kuitenkin olemassa.
h) Suurin osa EU-maista ei ole Naton jäseniä.
Väärin. Suurin osa EU-maista kuuluu Natton. Toistaiseksi Naton ulkopuolella neljä EU-maata: Irlanti, Itävalta, Malta ja Kypros.
i) Natolla on keskeinen osa EU-maiden turvallisuuspolitiikassa.
OIkein. Suurin osa ERU-maista kuuluu Natoon.
j) EU on käyttänyt yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan välineenä myös pakotteita
Oikein. Esim. Venäjää vastaan on luotu monia pakotteita sen hyökättyä Ukrainaan.

17. EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Vastaukset tehtäviin.

1. Miksi Euroopan unioni pyrkii yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan?
●
Yhteistyö on keino ehkäistä ja ratkaista kriisejä.
●
Yhdessä toimiminen tekee unionista maailmalla vahvemman toimijan.
●
Yhteisellä ulko- ja turvallisuuspolitiikalla EU voi ajaa tehokkaammin tavoitteitaan, kuten
rauhan säilyttämistä sekä demokratian ja ihmisoikeuksien edistämistä.


2. Miten EU tekee päätökset yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta?

●
Unionin yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta päätetään monella tasolla.
●
Eurooppa-neuvosto luo suuntalinjat, joiden pohjalta Euroopan unionin neuvosto
määrittelee yhteiset toimet ja kannat eri asioihin.

●
Päätösten täytyy yleensä olla yksimielisiä.
●
Jokaisella jäsenmaalla on veto-oikeus ulko- ja turvallisuuspoliittisiin päätöksiin, eli ne voivat
estää päätösten toteutumisen. Tämä korostaa jäsenmaiden hallitusten roolia.

●
Päätökseen kuitenkin riittää, ettei mikään jäsenmaa aktiivisesti vastusta sitä.
●
Päätöstä vastustava jäsenmaa voi jättäytyä päätöksen ulkopuolelle, jolloin sen ei tarvitse
estää sitä, mutta se ilmaisee eriävän kantansa asiaan.

●
EU:n neuvostoon kuuluva ulkoasiainneuvosto tekee päätökset käytännön asioissa, joita
voivat olla esimerkiksi kriisinhallintaoperaatiot tai humanitaariset katastrofit.


3. Vastaa kysymyksiin kriisinhallinnasta.

a) Mitä yhteisiä piirteitä on sotilaallisella kriisinhallinnalla ja siviilikriisinhallinnalla?

●
Kumpikin yrittää estää puhjenneen kriisin leviämisen.
●
Kumpaakin tehdään EU:n rajojen ulkopuolella.
●
Kummassakin tapauksessa EU tekee yhteistyötä muiden kriisinhallinnan toimijoiden kanssa
(Nato, YK, Etyj jne.).

b) Mitä eroa niillä on?

●
Sotilaallisessa kriisinhallinnassa varaudutaan käyttämään voimakeinoja.
●
Sotilaallisessa kriisinhallinnassa toimijat ovat sotilaita, siviilikriisinhallinnassa viranomaisia
tai eri alojen asiantuntijoita.

c) Miksi niitä on nykyään vaikea erottaa toisistaan?

●
Kriisit ja sodankäynnin menetelmät ovat muuttuneet esimerkiksi hybridisodankäynnin
myötä.

●
Vaikeissa kriiseissä tarvitaan molempia.
●
Siviilikriisinhallinnalla pyritään luomaan vakaat olot yhteiskuntaan.
●
Siviilikriisinhallintaa suojataan sotilaiden avulla.
● Kokonaisvaltainen kriisinhallinta: Sotilaallisia ja ei-sotilaallisia keinoja käytetään
kulloiseenkin tilanteeseen sopivimmalla tavalla. Tämän uskotaan olevan nopein ja
tehokkain keino auttaa vaikeuksiin joutunutta aluetta tai valtiota

5. Puolusta ja kritisoi väitettä: Lissabonin sopimus lisää Suomen turvallisuutta.
Puolesta:
● Sopimus vahvistaa yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.
● Sopimukseen sisältyvä avunantolauseke velvoittaa jäsenmaat auttamaan toisiaan.
Vastaan:
● Unionin yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka ei toimi kovin hyvin käytännössä.
● Avunantolauseke on epämääräinen eikä määrittele tarkemmin, minkälaista apua toiselle
jäsenmaalle täytyy antaa.
● EU ei ole sotilasliitto.
● Suomi kuuluu Natoon, johon kuuluvat myös lähes kaikki muut EU-maat. Lissabonin
sopimuksen turvallisuuslauseke ei siis ole enää niin merkittävä Suomelle

Suomen ja Yhdysvaltain välisen DCA-sopimuksen sisältö lyhyesti

Suomen ja Yhdysvaltojen välinen puolustusyhteistyösopimus (DCA) tuli voimaan 1. syyskuuta 2024. Sopimus täydentää Suomen Nato-jäsenyyttä ja syventää maiden välistä yhteistyötä. 

Keskeiset sisällöt
  • 15 sotilasaluetta: Suomi avaa Puolustusministeriön tietojen mukaan 15 aluetta ja kohdetta Yhdysvaltain joukkojen käyttöön harjoituksissa ja mahdollisesi kriisitilanteissa. 
  • Kalusto ja varastointi: Sopimus mahdollistaa Yhdysvaltain sotilaskaluston ja tarvikkeiden ennakkovarastoinnin Suomeen. 
  • Liikkuminen: Yhdysvaltain joukot ja ajoneuvot voivat saapua maahan ja liikkua Suomen alueella joustavasti. 
  • Lainsäädäntö ja tuomiovalta: Yhdysvaltain joukkojen on kunnioitettava Suomen lakia. Virkatehtävissä tehdyissä rikoksissa tuomiovalta voi tietyin ehdoin olla Yhdysvalloilla, mutta Suomen perustuslain mukaisia velvoitteita (kuten kuolemanrangaistuksen kieltoa) noudatetaan aina. 
  • Ydinaseet: Suomen omat lait ydinaseiden kiellosta Suomen maaperällä säilyvät ennallaan. 

Suomen turvallisuuspolitiikka. Tiedonhankintatehtävä.

Tutustu Turpopankki.fi Suomen turvallisuuspolitiikka https://turpopankki.fi/suomi/
Vastaa kysymyksiin:

1. Millaiset tekijät on vaikuttavina asioina otettava huomioon kun arvioidaan Suomen turvallisuutta?
- Venäjän taloudellinen, sotilaallinen ja poliittinen kehitys
- Naton toiminta ja sotilaallinen läsnäolo Puolassa, Baltian maissa ja Pohjoismaissa
- EU ulko-, puolustus- ja turvallisuuspoliittisena toimijana
- globaalit turvallisuusongelmat kuten ilmastonmuutos, terrorismi, kyberuhat ja pandemiat
- Lähi-idän ja Afrikan ongelmien heijastuminen Eurooppaan, esim. kasvava siirtolaisuus

2. Selitä tarkemmin, miten Venäjän kehitys on vaikuttanut Suomen turvallisuustilanteeseen?
- Suomen turvallisuusympäristö on heikentynyt Venäjän aggressiivisen toiminnan takia. Valtioneuvoston puolustusselonteon mukaan Venäjä pyrkii 
luomaan Euroopassa puskurivyöhykkeen arktiselta alueelta Välimerelle asti. Turvallisuustilannetta luonnehditaan vakavaksi ja vaikeasti
ennakoitavaksi, ja se voi muuttua nopeasti. Puolustusvoimien mukaan Venäjä muodostaa pitkäaikaisen turvallisuusuhan sekä Euroopalle että
Suomelle myös tulevaisuudessa. Venäjällä arvioidaan olevan kyky käynnistää nopeasti pitkäkestoinen sotilaallinen painostus.
Suomi sijaitsee sotilasstrategisesti merkittävällä alueella osana sekä Itämeren aluetta että arktista aluetta. Puolustusselonteossa Suomen  puolustuksen strategiset intressit määritellään Turpopankin kuvan mukaisesti.
- Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon mukaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet ja yhteistyöjärjestelyt Pohjoismaiden ja
Yhdysvaltojen välillä vahvistavat Itämeren alueen ja Pohjois-Euroopan vakautta ja turvallisuutta. Ne vähentävät sotilaalliseen voimankäytön riskiä
Suomen lähialueilla.

3. Millaisia geopoliittisia ja globaaleja vaikutuksia Ukrainan sodalla on ollut?
-
Lännen ja Venäjän sotilaallinen, poliittinen ja taloudellinen vastakkainasettelu syventynyt.
- Transatlanttisten suhteiden syventyminen ja Euroopan panostaminen omaan puolustukseen.
- Valtava humanitaarinen kriisi; 6–10 miljoonaa pakolaista lähtenyt Ukrainasta, lisäksi maassa on ainakin 8 miljoonaa sisäistä pakolaista.
- Ukraina ja Venäjä merkittäviä viljantuottajia; suuret vaikutukset globaalille ruokaturvalle, erityisesti Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka.
- Euroopan riippuvuus Venäjän energiasta aiheutti Euroopassa energiakriisin, mutta siitä on selvitty, ja riippuvuutta ollaan edelleen vähentämässä,  osittain jopa päättämässä kokonaan.
- Venäjän vastaiset pakotteet vaikuttaneet merkittävästi maailmanlaajuista kauppaan ja globaalisti teollisuuteen

4. Esittele Suomen puolustuspolitiikan päämääriä.

- Puolustuspolitiikassa korostuvat vahva kansallinen puolustuskyky, Naton ja EU:n jäsenyydet sekä vahvistuva kahden- ja monenvälinen
puolustusyhteistyö. Ukrainan pitkäjänteinen tukeminen on Suomen kannalta tärkeää.

- Tavoitteena on jatkuva kyky vastata laaja-alaiseen vaikuttamiseen, pitkäkestoiseen sotilaalliseen painostukseen sekä vuosia kestävään
 laajamittaiseen sodankäyntiin ottaen huomioon Naton yhteisen puolustuksen tavoitteet ja vaatimukset.
- Suomi on sitoutunut Naton pelotteeseen ja puolustukseen 360 asteen periaatteen mukaisesti.
- Suomi osallistuu Naton ydinpelotetta koskevaan työhön. Suomi on kieltänyt ydinräjähteet alueellaan rauhan aikana.
- Puolustusvoimat osallistuu joustavasti ja viiveettä Naton pelotteen ja puolustuksen ylläpitoon osana liittokunnan toimintaa

5. Esittele Suomen kahden- ja monenvälistä puolustuspolitiikkaa ja yhteistyötä.

- Puolustusyhteistyössä painotetaan niitä maita, jotka olisivat kriisitilanteessa Suomen puolustuksen sekä Naton pelotteen ja puolustuksen
näkökulmasta merkittäviä toimijoita Pohjois-Euroopassa ja Itämeren alueella tai joiden merkitys esimerkiksi puolustusmateriaaliyhteistyössä
on erityisen suuri.

- Kahden- ja monenvälinen puolustusyhteistyö on tärkeä osa Suomen puolustuskykyä
- Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö
- Yhdysvaltojen kanssa solmitun DCA-sopimuksen toimeenpano korostuu lähivuosina
- Pohjoismainen puolustusyhteistyö
- Suomi edistää Naton ja EU:n yhteistyötä, jolla vahvistetaan transatlanttista taakanjakoa
- Euroatlanttisen turvallisuus ja vakaus on Naton ja EU:n yhteinen etu
- Suomelle on tärkeää, että EU:lla on keskeinen rooli eurooppalaisen turvallisuus- ja puolustusyhteistyössä sekä laajassa turvallisuudessa

6. Millainen rooli Suomella on osana Naton yhteistä puolustusta?

- Nato-sopimuksen 5. artiklan mukaiset oikeudet ja velvollisuudet
    • turvallisuustakuut nostavat kynnystä hyökätä Suomeen
    • Nato-liittolaisten puolustaminen
    • Suomi vastaa ensisijaisesti itse oman alueensa puolustamisesta, muiden Nato-maiden avulla
      • yleinen asevelvollisuus ja kokonaisturvallisuuden malli
      • Suomen Nato-jäsenyys ei vaikuta Ahvenanmaan kansainvälisille sopimuksille perustuvaan asemaan. Ahvenanmaan puolustaminen kuuluu Suomelle.
  • osallistuminen Naton yhteisen puolustuksen suunnitteluun ja toimeenpanoon
    • Naton puolustussuunnitteluprosessi
  • osa Naton yhteistä ilma- ja ohjuspuolustusjärjestelmää
  • osallistuminen Naton harjoitustoimintaan Suomessa ja muissa Nato-maissa
  • Naton operaatioihin osallistuminen omalla päätöksellä
    • Suomi osallistuu Naton nopean toiminnan joukkojen toimintaan asettamalla joukkopooliin kriisinhallintatehtäviin koulutettuja ja varustettuja joukkoja.
  • tiedustelutiedon ja tilannekuvan vaihtaminen
  • sotilashenkilöstön lähettäminen palvelukseen Naton komentorakenteeseen
  • Naton läsnäolo Suomessa: maavoimajohtoporras (Multi-Corps Land Component Command – MCLCC) ja FLF-valmiusjoukon (Forward Land Force) johto-osat
  • Suomi Naton komentorakenteessa ja johtamisjärjestelmässä
  • Puolustusvoimien osallistuminen Naton rauhanajan sotilaalliseen toimintaan
  • Nato-jäsenyydestä aiheutuvat kustannukset
7. Esittele ja erittele Suomen puolustusmenoja.

Puolustusministeriö huolehtii sotilaallisen maanpuolustuksen voimavaroista ja toimintaedellytyksistä. Puolustusministeriön budjetti vuodelle 2025 on noin 6,5 miljardia euroa. Suomen tavoitteena on, että puolustusmenojen taso nousee vähintään 3 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) ennen vuotta 2029.

Suomelle aiheutuvat kulut Nato-jäsenyydestä:

  • maksuosuudet Naton yhteisiin budjetteihin, perusteena jäsenmaiden talouden koko
    • Suomen maksuosuudet Naton budjettimenoista n. 0,9 % (= 70–100 milj €/v)
  • lisäkustannuksia:
    • Naton puolustussuunnitteluprosessissa Suomelle kohdistettavien suorituskykytavoitteiden toimeenpano
    • osallistuminen Naton operatiiviseen suunnitteluun ja toimintaan

Naton huippukokouksessa 2025 päätettiin, että jäsenmaiden puolustusmenojen määrän tulee olla vähintään 5 % kunkin maan bruttokansantuotteesta (BKT) vuonna 2035. Suomi kannatti tätä ja pyrkii toimimaan sen mukaisesti. Natossa on aiemmin myös sovittu, että vähintään 20 % puolustusmenoista tulee käyttää puolustusmateriaalin hankintoihin


Tee vastauksista oma tiedostonsa ja palauta se oheiseen palautuskansioon. Tehtävän voi tehdä parin kanssa tai yksin.

16. Intti kutsuu?

1. Mitä tarkoittaa ns. kokonaismaanpuolustus?
2. Mitä tarkoitetaan kutsunnoilla?
3. Mikä on Suomessa asevelvollisuuden pituus?
4. Mitä tarkoittaa siviilipalvelus?
5. Millaisia syitä kirjassa esitetään asevelvollisuuden keskeyttämiseen?
6. Mitä ovat totaalikieltäytyjät?

16. Suomen turvallisuuspolitiikka. Tehtävien vastaukset

1. Mitkä ovat Suomen turvallisuuspolitiikan tavoitteet ja keskeiset periaatteet?

● Suomen turvallisuuspolitiikan eli ulkopolitiikan ja maanpuolustuksen tavoitteina ovat
itsenäisyyden ja yhteiskunnan demokraattisten perusarvojen säilyttäminen sekä
kansalaisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen.
● Suomen ulkopolitiikassa keskeisiä asioita ovat ihmisoikeudet, aseriisunta, kriisinhallinta ja
rauhanvälitys.
● Maanpuolustuksen tehtävänä on luoda riittävä pelote mahdolliselle hyökkääjälle.
● Suomen turvallisuuspolitiikan periaatteena on pitkään ollut pitää yllä hyvät suhteet
naapurimaihin. Suhteet Venäjään ovat kuitenkin olleet käytännössä lähes poikki siitä asti,
kun se hyökkäsi Ukrainaan vuonna 2022.
● Toinen periaate on sitoutua Euroopan unionin yhteiseen turvallisuuspolitiikkaan.
● Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, Suomi luopui pitkäaikaisesta periaatteestaan pysyä
sotilasliittojen ulkopuolella. Suomi liittyi Natoon vuonna 2023. Kolmas periaate on kuulua sotilasliitto Natoon.

3. Puolusta ja kritisoi väitettä: Suomi tarvitsee yleistä asevelvollisuutta.
Puolesta:
● Suomi tarvitsee sotilaalliseksi pelotteeksi suuren armeijan.
● Yleinen asevelvollisuus on edullisempaa järjestää kuin ammattiarmeija.
● Yleisen asevelvollisuuden myötä Suomi saa rekrytoitua riittävästi joukkoja kansainvälisiin
kriisinhallintatehtäviin.
● Yleisellä asevelvollisuudella on tärkeä kasvatuksellinen merkitys.
Vastaan:
● Kansantalous kärsii, koska asevelvollisuuden suorittaminen viivästyttää monen ammattiin
valmistumista.
● Nykyinen tekninen sodankäynti ei vaadi suurta armeijaa, ja olennaista onkin tehokas
aseistus ja hyvä koulutus.
● Yleinen asevelvollisuus ei ole tasa-arvoinen, koska se koskee pakollisena vain miehiä.

5. Vastaa kysymyksiin Suomen Nato-jäsenyydestä.
a) Minkälainen suhde Suomella oli Natoon ennen jäsenhakemuksen jättämistä?
● Suomessa puhuttiin Nato-optiosta, joka kuvasi Suomen virallista asennetta Naton
täysjäsenyyttä kohtaan; ei haeta jäsenyyttä nyt, mutta asiaa mietitään uudelleen, jos
turvallisuusympäristön muuttuminen sitä vaatii.
● Suomi on tehnyt yhteistyötä Naton kanssa pitkään ja solminut rauhankumppani- ja
isäntämaatukisopimukset.
● Suomen armeija on tehnyt yhteistyötä Naton kanssa esimerkiksi sotaharjoituksissa.

b) Piirrä kaavio Nato-hakemuksen syntymisestä keväällä 2022.

Kaaviossa voisi olla seuraavia asioita:
● Venäjän aloittama sota Ukrainaa vastaan muutti Suomessa mielipiteitä Nato-myönteisiksi.
● Suomalaiset alkoivat pelätä Venäjän olevan uhka myös Suomelle.
● Nato-jäsenyyden uskottiin lisäävän turvallisuutta.
● Lähes kaikki eduskuntapuolueet ilmoittivat kannattavansa jäsenyyttä.
● Nato-jäsenyydestä ei Suomessa järjestetty neuvoa-antavaa kansanäänestystä, sillä kansan
yleisen mielipiteen katsottiin olevan muutenkin riittävän selkeä.
● Lisäksi kansanäänestys olisi hidastanut hakuprosessia ja Venäjän pelättiin yrittävän
vaikuttaa äänestyksen tulokseen.
● Eduskunta teki päätöksen jäsenhakemuksen jättämisestä hallituksen aloitteesta.
● Suomi ja Ruotsi jättivät Nato-hakemuksensa toukokuussa 2022.

c) Mitä mieltä itse olet jäsenyydestä? Perustele.
● Opiskelijan oma vastaus.

7. Tarkastele tilastoa ja pohdi suomalaisten suhtautumista Nato-jäsenyyteen.
a) Mitä muutoksia havaitset tilastossa?
● Vastustajien määrä on ollut selvästi suurempi ja suurimmillaan se on ollut 68 %.
Vastustajien määrä on vähentynyt voimakkaasti vuonna 2022.
● Epävarmojen määrä on ollut tasaisesti 16–20 % välillä, mutta alkuvuonna 2022 määrä on
noussut 30 %.
● Kannattajien määrä on ollut pitkään reilun 20 % tuntumassa, mutta vuonna 2022 kannatus
on kasvanut huomattavasti.

b) Mistä muutokset voisivat johtua?
● Yksittäisiä muutoksia tilastosta voi selittää Venäjän toimilla, esimerkiksi syksyllä 2008 käyty
Georgian sota on voinut vaikuttaa vuoden 2009 pieneen kannatuksen kasvuun.
● Venäjän sotilaalliset toimet Ukrainassa vuonna 2014 heijastuvat vastauksiin.
● Vuoden 2022 kasvu johtuu Venäjän toimista ja hyökkäyksestä Ukrainaan.
● Vastustuksen kasvu eri vuosina voi selittyä yleisellä turvallisuuden tunteella

Suomeen kohdistuvia turvallisuusuhkia. Oppik. kpl. 15. teht. 4.

Tutustu listaan Suomeen kohdistuvista turvallisuusuhkista.
a) Mitkä niistä tuntuvat todellisilta tai ovat jo realisoituneet? Perustele.
Informaatiovaikuttaminen
- esimerkiksi sosiaalisen median kautta voi vaikuttaa ihmisten mielipiteisiin, osallistuminen sosiaalisen median kautta keskusteluun feikkiprofiilin kautta
- Venäjällä on mielipidevaikuttamiseen ns. trollitehtaita eli sos. median käyttäjiä, jotka levittävät tahallisesti väärää tietoa
- Suomessa tunnettuja henkilöitä "pestataan" Venäjän propagandan käyttöön, esim. Ano Turtiainen ja Johan Backman
Poliittinen, sotilaallinen ja taloudellinen painostus
- uhkailu esim. voimatoimilla, jos Suomi esim. menee Naton jäseneksi
Laajamittainen maahantulo
- Venäjä on toimittanut pakolaisia Suomen itärajalle hakemaan turvapaikkaa, jonka seurauksena Suomi on sulkenut itärajan. 
- Tämä on esim. hybridisodankäyntiä
Tieto- ja viestintäverkkojen häiriöt
- Venäjä on rikkonut merikaapeleita ja tietoverkkoja
- Erilaiset hakkeroinnit ja iskut tietoverkkoihin

5. Millaista yhteistyötä eri EU-maiden viranomaiset tektvät turvallisuusasioissa?
- tietojenvaihtoa (esim. poliisi-, raja-, ulkomaalisa- ja oikeusviranomaiset)
- kyberuhkien torjuminen yhdessä
- yhteisten virastojen perustaminen vastaamaan EU-alueen turvallisuudesta

Millaisia ongelmia yhteistyössä voi olla?
- tietoverkkojen valvonta on vaikeaa ja kallista
 viranomaisilla on liian vähän valtuuksia puuttua epäkohtiin
 - on vaikeaa löytää tasapainoa turvallisuuden ja avoimuuden välillä

Palautuskansio tehtäville turvallisuusuhkista

Palauta tänne työsi.
  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki
  • Palauta äänitallenne
  • Palauta tekstinkäsittely
  • Palauta laskentataulukko

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

15. Hybridivaikuttaminen ja tietouhat

Hybridivaikuttamisen tavoitteena on luoda epävarmuutta tai vahinkoa toisessa valtiossa yhdistelemällä sodankäynnin perinteisiä ja uusia muotoja, mutta välttämällä suoraa hyökkäystä.

Hybridivaikuttamisen keinovalikoima:

  • propaganda
  • tiedottaminen ja tiedotusvälineiden käyttö
  • sosiaalisen median käyttö
  • väärennettyjen ja valeuutisten levittäminen (fake news)
  • tietojen vuotaminen (strategic leaks)
  • organisaatioiden ja ajatushautomoiden rahoittaminen
  • vaikuttaminen poliittisiin puolueisiin ja niiden toimintaan
  • vaikuttaminen protestiliikkeiden tai separatistiryhmien kautta
  • valittujen henkilöiden käyttö asiamiehinä (esim. Johan Bäckmanin toiminta)
  • vaikuttaminen uskontokuntien ja kirkkojen kautta
  • toiminta ja vaikuttaminen tietoverkoissa ja digitaalisilla keinoilla (kybertoiminta)
  • taloudellinen vaikuttaminen, esim. sanktiot, lainoitus, avustukset, kehitysapu, kaupankäynnin ja turismin rajoittaminen.
  • sijaistoimijoiden (proxies), puolisotilaallisten järjestöjen ja organisaatioiden käyttäminen, tunnustamaton sota

Kyberuhat ja tietoverkkovaikuttaminen

  • uusin hybridivaikuttamisen väline ja uhan muoto
  • kohteina tietoverkot
  • kolmenlaista haitallista kybertoimintaa: tiedustelu (vakoilu), hyökkäys ja tietojen manipulointi
    • Tietoverkkotiedustelun tarkoituksena tietojen kerääminen
    • Tietoverkkohyökkäys erityisesti yhteiskunnan sähkö-, kommunikaatio-, vesi-, rahoitus- ja kriittisten järjestelmien tietoverkkoinfrastruktuureihin
    • Kybermanipuloinnin tarkoitus muuttaa tietoverkkoon tallennettuja tietoja
  • viimeaikaisia trendejä
    • Lunnaiden vaatimisohjelmia
    • Komponenttien ja laitteiden haavoittuvuuksiin liittyviä kyberuhkia
    • Peiteltyjä sotilasoperaatioita kyberavaruudessa
    • Tietoverkkotoiminta valtioiden välisten konfliktien uutena muotona
    • Monien maiden kriittinen infrastruktuuri vaarannettu ja verkkoihin voitu istuttaa haavoittuvuuksia, joita voidaan myöhemmin aktivoida
  • kybertoiminta Venäjän ja Ukrainan sodassa 2022 alkaen