17. EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Vastaukset tehtäviin.
1. Miksi Euroopan unioni pyrkii yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan?
● Yhteistyö on keino ehkäistä ja ratkaista kriisejä.
● Yhdessä toimiminen tekee unionista maailmalla vahvemman toimijan.
● Yhteisellä ulko- ja turvallisuuspolitiikalla EU voi ajaa tehokkaammin tavoitteitaan, kuten
rauhan säilyttämistä sekä demokratian ja ihmisoikeuksien edistämistä.
2. Miten EU tekee päätökset yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta?
● Unionin yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta päätetään monella tasolla.
● Eurooppa-neuvosto luo suuntalinjat, joiden pohjalta Euroopan unionin neuvosto
määrittelee yhteiset toimet ja kannat eri asioihin.
● Päätösten täytyy yleensä olla yksimielisiä.
● Jokaisella jäsenmaalla on veto-oikeus ulko- ja turvallisuuspoliittisiin päätöksiin, eli ne voivat
estää päätösten toteutumisen. Tämä korostaa jäsenmaiden hallitusten roolia.
● Päätökseen kuitenkin riittää, ettei mikään jäsenmaa aktiivisesti vastusta sitä.
● Päätöstä vastustava jäsenmaa voi jättäytyä päätöksen ulkopuolelle, jolloin sen ei tarvitse
estää sitä, mutta se ilmaisee eriävän kantansa asiaan.
● EU:n neuvostoon kuuluva ulkoasiainneuvosto tekee päätökset käytännön asioissa, joita
voivat olla esimerkiksi kriisinhallintaoperaatiot tai humanitaariset katastrofit.
3. Vastaa kysymyksiin kriisinhallinnasta.
a) Mitä yhteisiä piirteitä on sotilaallisella kriisinhallinnalla ja siviilikriisinhallinnalla?
● Kumpikin yrittää estää puhjenneen kriisin leviämisen.
● Kumpaakin tehdään EU:n rajojen ulkopuolella.
● Kummassakin tapauksessa EU tekee yhteistyötä muiden kriisinhallinnan toimijoiden kanssa
(Nato, YK, Etyj jne.).
b) Mitä eroa niillä on?
● Sotilaallisessa kriisinhallinnassa varaudutaan käyttämään voimakeinoja.
● Sotilaallisessa kriisinhallinnassa toimijat ovat sotilaita, siviilikriisinhallinnassa viranomaisia
tai eri alojen asiantuntijoita.
c) Miksi niitä on nykyään vaikea erottaa toisistaan?
● Kriisit ja sodankäynnin menetelmät ovat muuttuneet esimerkiksi hybridisodankäynnin
myötä.
● Vaikeissa kriiseissä tarvitaan molempia.
● Siviilikriisinhallinnalla pyritään luomaan vakaat olot yhteiskuntaan.
● Siviilikriisinhallintaa suojataan sotilaiden avulla.
● Kokonaisvaltainen kriisinhallinta: Sotilaallisia ja ei-sotilaallisia keinoja käytetään● Yhteistyö on keino ehkäistä ja ratkaista kriisejä.
● Yhdessä toimiminen tekee unionista maailmalla vahvemman toimijan.
● Yhteisellä ulko- ja turvallisuuspolitiikalla EU voi ajaa tehokkaammin tavoitteitaan, kuten
rauhan säilyttämistä sekä demokratian ja ihmisoikeuksien edistämistä.
2. Miten EU tekee päätökset yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta?
● Unionin yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta päätetään monella tasolla.
● Eurooppa-neuvosto luo suuntalinjat, joiden pohjalta Euroopan unionin neuvosto
määrittelee yhteiset toimet ja kannat eri asioihin.
● Päätösten täytyy yleensä olla yksimielisiä.
● Jokaisella jäsenmaalla on veto-oikeus ulko- ja turvallisuuspoliittisiin päätöksiin, eli ne voivat
estää päätösten toteutumisen. Tämä korostaa jäsenmaiden hallitusten roolia.
● Päätökseen kuitenkin riittää, ettei mikään jäsenmaa aktiivisesti vastusta sitä.
● Päätöstä vastustava jäsenmaa voi jättäytyä päätöksen ulkopuolelle, jolloin sen ei tarvitse
estää sitä, mutta se ilmaisee eriävän kantansa asiaan.
● EU:n neuvostoon kuuluva ulkoasiainneuvosto tekee päätökset käytännön asioissa, joita
voivat olla esimerkiksi kriisinhallintaoperaatiot tai humanitaariset katastrofit.
3. Vastaa kysymyksiin kriisinhallinnasta.
a) Mitä yhteisiä piirteitä on sotilaallisella kriisinhallinnalla ja siviilikriisinhallinnalla?
● Kumpikin yrittää estää puhjenneen kriisin leviämisen.
● Kumpaakin tehdään EU:n rajojen ulkopuolella.
● Kummassakin tapauksessa EU tekee yhteistyötä muiden kriisinhallinnan toimijoiden kanssa
(Nato, YK, Etyj jne.).
b) Mitä eroa niillä on?
● Sotilaallisessa kriisinhallinnassa varaudutaan käyttämään voimakeinoja.
● Sotilaallisessa kriisinhallinnassa toimijat ovat sotilaita, siviilikriisinhallinnassa viranomaisia
tai eri alojen asiantuntijoita.
c) Miksi niitä on nykyään vaikea erottaa toisistaan?
● Kriisit ja sodankäynnin menetelmät ovat muuttuneet esimerkiksi hybridisodankäynnin
myötä.
● Vaikeissa kriiseissä tarvitaan molempia.
● Siviilikriisinhallinnalla pyritään luomaan vakaat olot yhteiskuntaan.
● Siviilikriisinhallintaa suojataan sotilaiden avulla.
kulloiseenkin tilanteeseen sopivimmalla tavalla. Tämän uskotaan olevan nopein ja
tehokkain keino auttaa vaikeuksiin joutunutta aluetta tai valtiota
5. Puolusta ja kritisoi väitettä: Lissabonin sopimus lisää Suomen turvallisuutta.
Puolesta:
● Sopimus vahvistaa yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.
● Sopimukseen sisältyvä avunantolauseke velvoittaa jäsenmaat auttamaan toisiaan.
Vastaan:
● Unionin yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka ei toimi kovin hyvin käytännössä.
● Avunantolauseke on epämääräinen eikä määrittele tarkemmin, minkälaista apua toiselle
jäsenmaalle täytyy antaa.
● EU ei ole sotilasliitto.
● Suomi kuuluu Natoon, johon kuuluvat myös lähes kaikki muut EU-maat. Lissabonin
sopimuksen turvallisuuslauseke ei siis ole enää niin merkittävä Suomelle