YH03.2 syksy 2026

5. Brexit



Lue kpl:n 5. luku "Brexit - goodbye EU ja vastaa kysymykseen:"Miksi Britannia erosi Euroopan unionin jäsenyydestä?
- Britanniassa on aina vallinnut muita EU-kriittisempi ilmapiiri
- britit suhtautuivat unioniin lähinnä taloudellisen yhteistyön näkökulmasta eivätkä halunneet yhteistyön syventämistä
- unionin itälaajentuminen nosti jäsenmaksuja
- Britanniaan tuli paljon siirtolaisia Itä-Euroopasta
- monet britit äänestivät tunnepohjalta unionia vastaan, vaikka tyytymättömyyden syyt eivät välttämättä liittyneet unioniin
- Britanniassa vaikuttanut oikeistonationalistinen UKIP-puolue kampanjoi hyvin populistisesti ja tehokkaasti EU-eron puolesta johtajansa Nigel Faragen johdolla

Lue uutiset viime viikoilta:
Lähes puolet briteistä haluaa takaisin Euroopan unioniin https://www.hs.fi/maailma/art-2000012319173.html
Britannian pääministeri: paluu unioniin olisi yksi vaihtoehto https://yle.fi/uutiset/lyhyesti/74-20249125

Miksi Britannia haluaisi palata takaisin unioniin?
- eroaminen on tuonut taloudellisia heikennyksiä: BKT:n kasvu on hidastunut, vienti EU-alueelle on heikentynyt, pienyrityksiä on lopettanut, vapaakaupan loppuminen on vaikeuttanut yritystoimintaa, maatalouteen on tullut vaikea työvoimapula
- turvallisuuspoliittisen tilanteen muuttuminen on lisännyt unionin merkitystä Britannialle
- osa poliitikoista ja kansalaisista katsoo, että Britannia menetti osan poliittisesta vaikutusvallastaan eron myötä
- Britannia ei esimerkiksi voi vaikuttaa Euroopan unionin politiikkaan
- Bregret-ilmiö eli Brexitin jälkeinen katumus. Ero unionista ei tuonut sellaista parannusta, mitä toivottiin tai luvattiin

Tee vielä kappaleen 5, pilakuvatehtävä 8.
a) Pilakuvassa ennustetaan unionin tuhoa ja hajoamista.
- lippu on rispaanunut ja väsynyt purjehtija kulkee kohti auringon laskua
- lautta purjehtii aavalla merellä
- lautasta irtoaa England-tukki, ja annetaan ymmärtää, että koko lautta hajoaa

b) Pilapiirroksen tekemisen aikaan näytti siltä, että unioni voi hajota.
Britannian ero ei kuitenkaan hajottanut unionia. Jäljelle jääneet jäsenmaat pysyivät tiukkana ryhmittymänä Britannia vastaan ja Britannian EU-erosta tuli aika kallis ja tiukka. Britannia ei voinut neuvotella samoja etuja kuin jäsenmaat, vaikka erosi unionista.
0 kommenttia

2. Talous on globalisoitunut. Vastaukset kappaleen tehtäviin.

2. Onko talouden globalisaatio hyvä vai huono asia? Perustele.
Hyvä asia:
● Eri tuotteita on paljon saatavilla.
● Hyödykkeiden laatu pysyy hyvänä ja hinnat edullisina, koska globaalit markkinat ovat laajat
ja hyödykkeiden valmistajia on paljon.
● Euroopan unionin alueella hyödykkeiden hinnoissa näkyvät myös alhaiset tullimaksut.
● Ihmiset voivat muuttaa entistä helpommin ulkomaille työn ja opiskelun perässä.
● Globalisaatio luo lisää työpaikkoja.
Huono asia:
● Monet alhaisen koulutustason teollisuustyöt ovat siirtyneet halpatyövoiman maihin.
● Tulevaisuudessa mahdollisesti myös korkean tuottavuuden ammattilaisten, kuten
ohjelmistosuunnittelijoiden ja ekonomistien, työt voidaan ulkoistaa muihin maihin.
● Globalisaatio on lisännyt suuryritysten vaikutusvaltaa, sillä valtiot tarvitsevat yrityksiä.
● Minimoidakseen menonsa yritykset harjoittavat verosuunnittelua. Sen lopputuloksena
saattaa kuitenkin syntyä tilanne, jossa suuryritys ei maksa veroja mihinkään maahan juuri
lainkaan.
● Yritysten välinen kilpailu on kovaa. Yritykset voivat yrittää pärjätä kilpailussa väärin keinoin
ja jättää esimerkiksi ympäristöhaitat huomioimatta tuotannossaan.
● Talouden globaali kasvu lisää ympäristöongelmia.

3. Vastaa kysymyksiin lokalisaatiosta.
a) Mitä lokalisaatiolla tarkoitetaan?
● Lokalisaatiolla tarkoitetaan tuotantoa ja toimintaa paikallisesti. Se on globalisaation
vastakohta.
b) Missä tilanteissa lokalisaatio voi olla järkevää ja tehokasta?
● Lokalisaatio on järkevää sellaisissa tapauksissa, joissa hyödykkeet kulutetaan lähialueella.
● Ihmiset arvostavat esimerkiksi lähiruokaa eli omalla paikkakunnalla tuotettua ruokaa.
Lähiruoka tuntuu turvalliselta.
● Palveluiden tuotanto on usein pakko järjestää paikallisesti. Tosin netin myötä palveluitakin
voi tuottaa aikaisempaa helpommin eri paikassa kuin missä asiakas on.

4. Mitä hyötyä suuryrityksille on globalisaatiosta?
● Markkinat ovat laajentuneet, joten suuryritykset voivat kasvattaa myyntiään ja voittojaan.
● Tieto ja hyödykkeet kulkevat nopeasti. Suuryritykset voivat siirtää tuotantoaan sinne, missä
se on edullisinta tai muuten järkevintä pitää.
● Kilpailu valtioiden välillä on kiristynyt, minkä vuoksi yritysten verotusta on laskettu.
Suuryritykset voivat kotiuttaa voittojaan maissa, joissa niitä verotetaan vain vähän.
● Globalisaation myötä työvoima liikkuu paljon maasta toiseen. Tämä takaa suuryrityksille
riittävästi osaavaa työvoimaa.

8.a) Miksi globalisaatio on hidastunut?
● Globalisaation kulta-aika liittyi Kiinan talouden avautumiseen. Moni teollisuudenala sai
mahdollisuuden laajentaa toimintaansa esimerkiksi Kiinaan ja moniin muihinkin maihin.
● Tuotannon ulkoistaminen tapahtui nopeasti, mutta yritysten muiden toimintojen vieminen
ja sulauttaminen nouseviin talouksiin on ollut vaikeampaa ja hitaampaa.
● Finanssikriisin jälkeen talouskasvu perustui pitkälti kuluttajien tekemiin ostoksiin. Yritysten
tekemät investoinnit koneisiin ja laitteisiin pysyivät varovaisina ja kovin pieninä. Tuuli Koivu
korostaa sitä, että nykyisin globalisaatio näkyy erityisesti monimutkaisissa koneissa, koska
niihin tarvittavat komponentit tulevat monesta maasta ja näistä logistisista ketjuista
globalisaatio saa voimansa.
● Poliitikot suhtautuvat entistä varauksellisemmin globalisaatioon. Tämä liittyy populismin
suosion kasvuun. Erilaiset investoinnit kotimaan tuotannon edistämiseksi tuovat
poliitikoille enemmän suosiota kuin vapaakauppasopimusten edistäminen, vaikka niillä
hyödytettäisiin kuluttajien mahdollisuuksia saada hankittua edullisempia tuotteita.
Kotimaan työpaikkojen määrän kasvu tai lasku ovat helpommin osoitettavissa kuin säästöt,
joita kuluttajille koituu laskeneista tullimaksuista.

b) Mikä on Kiinan rooli siinä, että kritiikki globalisaatiota kohtaan on lisääntynyt?
● Demokraattisten länsimaiden suhtautuminen Kiinaan ja sen autoritaarisuuteen on
muuttunut varauksellisemmaksi. Yhteistyötä Kiinan kanssa mietitään uudesta
näkökulmasta ja riippuvuutta Kiinan kauppaan on ryhdytty vähentämään.
● Viimeksi koronapandemia sai valtiot pohtimaan omassa maassa tapahtuvan tuotannon
lisäämisen tarvetta.
● Kiina sen sijaan onnistui ainakin koronapandemian alussa lujittamaan asemiaan
maailmanlaajuisessa kaupankäynnissä.

c) Millaisena Koivu näkee globalisaation tulevaisuuden?
• Globalisaatio ei katoa mihinkään, se vain muuttaa muotoaan.
• Koronapandemian aikana erilaiset digitaaliset palvelut (esim. verkkokauppa,
suoratoistopalvelut ja tietokonepelit) menestyivät erinomaisesti ja kasvattivat myyntiään.
Näiden alojen kasvu vie globalisaatiota eteenpäin tavarakaupasta palvelukaupan suuntaan.
• Koivu tunnistaa poliittiset uhkatekijät, jotka voivat vaarantaa globalisaation tulevaisuuden.
Mikäli maailma jakautuu Yhdysvaltain ja Kiinan blokkeihin, yhtenäinen globaali kehitys
kärsii, kun blokit mahdollisesti rakentavat toisistaan erillään olevia teknisiä järjestelmiä ja
rahoitusjärjestelmiä

18. Etsi tietoa Euroopan unionin laajenemisesta

Tutustu Eurooppa-neuvoston tietopakettiin EU:n laajenemisesta sivustolla
https://www.consilium.europa.eu/fi/policies/how-enlargement-works/ ja vastaa kysymyksiin. Käytä apuna
myös oppikirjan lukua 18.

1. Miten EU hyötyy laajenemisesta?
2. Mitä kriteerejä maan pitää täyttää, jotta se voi liittyä EU:hun?
3. Onko väittämä oikein vai väärin?
a) EU pyrkii laajenemaan Balkanille.
b) Turkki on edennyt jäsenyysneuvotteluissaan pitkälle.
c) Uusien jäsenmaiden ottaminen edellyttää kaikkien EU-maiden yksimielisyyttä.
d) Sveitsin kanssa on aloitettu liittymisneuvottelut.
e) Ukraina on hakenut EU-jäsenyyttä.

17. EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Ovatko seuraavat väittämät oikein vai väärin?


Ovatko väittämät oikein vai väärin? Osaan väittämistä voi vastata oppikirjan luvun 17.
perusteella, osaan on etsittävä tietoa muualta. "Googlettamalla" löytyy hyvin.

a) EU onnistui lopettamaan Jugoslavian hajoamissodat 1990-luvulla.
Väärin. EU:lla ei ollut sotilaallista voimaa eikä painostuskeinoja.
b) EU:lla on oma ”ulkoministeri”.
Oikein. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja. Tällä hetkellä virolainen Kaja Kallas
c) Eurooppa-neuvosto luo yhteiset ulko- ja turvallisuuspolitiikan suuntaviivat.
Oikein. Eurooppa-neuvosto eli "EU:n huippukokous" on EU-maiden johtajien foorumi, joka määrittelee suuret linjat myös ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.
d) Sotilaalliset operaatiot ovat olleet keskeinen osa EU:n yhteistä ulko- ja
turvallisuuspolitiikkaa.
Väärin. EU:n nopean toiminnan joukot ovat olemassa, mutta niitä ei ole käytetty ja unionilla ei ole omaa armeijaa.
e) EU on osallistunut kriisinhallintaan Euroopassa, Afrikassa ja Aasiassa.
Oikein. 
f) Siviilikriisinhallinta on nykyään sotilaallista kriisinhallintaa tärkeämpää.
Väärin. Sotilaallista kriisinhallintaa tarvitaan siviilikriisinhallinnan tueksi. Puhutaan kokonaisvaltaisesta kriisinhallinnasta.
g) Turvatakuiden ansiosta Suomi saisi tarvittaessa sotilaallista apua muilta EU-mailta.
Oikein ja väärin. Lissabonin sopimuksen avunantoartikla on aika epämääräinen ja on olemassa eri tulkintoja, mitä se pitäisi sisällään. Mutta lupau on kuitenkin olemassa.
h) Suurin osa EU-maista ei ole Naton jäseniä.
Väärin. Suurin osa EU-maista kuuluu Natton. Toistaiseksi Naton ulkopuolella neljä EU-maata: Irlanti, Itävalta, Malta ja Kypros.
i) Natolla on keskeinen osa EU-maiden turvallisuuspolitiikassa.
OIkein. Suurin osa ERU-maista kuuluu Natoon.
j) EU on käyttänyt yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan välineenä myös pakotteita
Oikein. Esim. Venäjää vastaan on luotu monia pakotteita sen hyökättyä Ukrainaan.

17. EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Vastaukset tehtäviin.

1. Miksi Euroopan unioni pyrkii yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan?
● Yhteistyö on keino ehkäistä ja ratkaista kriisejä.
● Yhdessä toimiminen tekee unionista maailmalla vahvemman toimijan.
● Yhteisellä ulko- ja turvallisuuspolitiikalla EU voi ajaa tehokkaammin tavoitteitaan, kuten
rauhan säilyttämistä sekä demokratian ja ihmisoikeuksien edistämistä.

2. Miten EU tekee päätökset yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta?
● Unionin yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta päätetään monella tasolla.
● Eurooppa-neuvosto luo suuntalinjat, joiden pohjalta Euroopan unionin neuvosto
määrittelee yhteiset toimet ja kannat eri asioihin.
● Päätösten täytyy yleensä olla yksimielisiä.
● Jokaisella jäsenmaalla on veto-oikeus ulko- ja turvallisuuspoliittisiin päätöksiin, eli ne voivat
estää päätösten toteutumisen. Tämä korostaa jäsenmaiden hallitusten roolia.
● Päätökseen kuitenkin riittää, ettei mikään jäsenmaa aktiivisesti vastusta sitä.
● Päätöstä vastustava jäsenmaa voi jättäytyä päätöksen ulkopuolelle, jolloin sen ei tarvitse
estää sitä, mutta se ilmaisee eriävän kantansa asiaan.
● EU:n neuvostoon kuuluva ulkoasiainneuvosto tekee päätökset käytännön asioissa, joita
voivat olla esimerkiksi kriisinhallintaoperaatiot tai humanitaariset katastrofit.

3. Vastaa kysymyksiin kriisinhallinnasta.
a) Mitä yhteisiä piirteitä on sotilaallisella kriisinhallinnalla ja siviilikriisinhallinnalla?
● Kumpikin yrittää estää puhjenneen kriisin leviämisen.
● Kumpaakin tehdään EU:n rajojen ulkopuolella.
● Kummassakin tapauksessa EU tekee yhteistyötä muiden kriisinhallinnan toimijoiden kanssa
(Nato, YK, Etyj jne.).
b) Mitä eroa niillä on?
● Sotilaallisessa kriisinhallinnassa varaudutaan käyttämään voimakeinoja.
● Sotilaallisessa kriisinhallinnassa toimijat ovat sotilaita, siviilikriisinhallinnassa viranomaisia
tai eri alojen asiantuntijoita.
c) Miksi niitä on nykyään vaikea erottaa toisistaan?
● Kriisit ja sodankäynnin menetelmät ovat muuttuneet esimerkiksi hybridisodankäynnin
myötä.
● Vaikeissa kriiseissä tarvitaan molempia.
● Siviilikriisinhallinnalla pyritään luomaan vakaat olot yhteiskuntaan.
● Siviilikriisinhallintaa suojataan sotilaiden avulla.
● Kokonaisvaltainen kriisinhallinta: Sotilaallisia ja ei-sotilaallisia keinoja käytetään
kulloiseenkin tilanteeseen sopivimmalla tavalla. Tämän uskotaan olevan nopein ja
tehokkain keino auttaa vaikeuksiin joutunutta aluetta tai valtiota

5. Puolusta ja kritisoi väitettä: Lissabonin sopimus lisää Suomen turvallisuutta.
Puolesta:
● Sopimus vahvistaa yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.
● Sopimukseen sisältyvä avunantolauseke velvoittaa jäsenmaat auttamaan toisiaan.
Vastaan:
● Unionin yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka ei toimi kovin hyvin käytännössä.
● Avunantolauseke on epämääräinen eikä määrittele tarkemmin, minkälaista apua toiselle
jäsenmaalle täytyy antaa.
● EU ei ole sotilasliitto.
● Suomi kuuluu Natoon, johon kuuluvat myös lähes kaikki muut EU-maat. Lissabonin
sopimuksen turvallisuuslauseke ei siis ole enää niin merkittävä Suomelle

Suomen ja Yhdysvaltain välisen DCA-sopimuksen sisältö lyhyesti

Suomen ja Yhdysvaltojen välinen puolustusyhteistyösopimus (DCA) tuli voimaan 1. syyskuuta 2024. Sopimus täydentää Suomen Nato-jäsenyyttä ja syventää maiden välistä yhteistyötä. 

Keskeiset sisällöt
  • 15 sotilasaluetta: Suomi avaa Puolustusministeriön tietojen mukaan 15 aluetta ja kohdetta Yhdysvaltain joukkojen käyttöön harjoituksissa ja mahdollisesi kriisitilanteissa. 
  • Kalusto ja varastointi: Sopimus mahdollistaa Yhdysvaltain sotilaskaluston ja tarvikkeiden ennakkovarastoinnin Suomeen. 
  • Liikkuminen: Yhdysvaltain joukot ja ajoneuvot voivat saapua maahan ja liikkua Suomen alueella joustavasti. 
  • Lainsäädäntö ja tuomiovalta: Yhdysvaltain joukkojen on kunnioitettava Suomen lakia. Virkatehtävissä tehdyissä rikoksissa tuomiovalta voi tietyin ehdoin olla Yhdysvalloilla, mutta Suomen perustuslain mukaisia velvoitteita (kuten kuolemanrangaistuksen kieltoa) noudatetaan aina. 
  • Ydinaseet: Suomen omat lait ydinaseiden kiellosta Suomen maaperällä säilyvät ennallaan. 

Suomen turvallisuuspolitiikka. Tiedonhankintatehtävä.

Tutustu Turpopankki.fi Suomen turvallisuuspolitiikka https://turpopankki.fi/suomi/
Vastaa kysymyksiin:

1. Millaiset tekijät on vaikuttavina asioina otettava huomioon kun arvioidaan Suomen turvallisuutta?
- Venäjän taloudellinen, sotilaallinen ja poliittinen kehitys
- Naton toiminta ja sotilaallinen läsnäolo Puolassa, Baltian maissa ja Pohjoismaissa
- EU ulko-, puolustus- ja turvallisuuspoliittisena toimijana
- globaalit turvallisuusongelmat kuten ilmastonmuutos, terrorismi, kyberuhat ja pandemiat
- Lähi-idän ja Afrikan ongelmien heijastuminen Eurooppaan, esim. kasvava siirtolaisuus

2. Selitä tarkemmin, miten Venäjän kehitys on vaikuttanut Suomen turvallisuustilanteeseen?
- Suomen turvallisuusympäristö on heikentynyt Venäjän aggressiivisen toiminnan takia. Valtioneuvoston puolustusselonteon mukaan Venäjä pyrkii 
luomaan Euroopassa puskurivyöhykkeen arktiselta alueelta Välimerelle asti. Turvallisuustilannetta luonnehditaan vakavaksi ja vaikeasti
ennakoitavaksi, ja se voi muuttua nopeasti. Puolustusvoimien mukaan Venäjä muodostaa pitkäaikaisen turvallisuusuhan sekä Euroopalle että
Suomelle myös tulevaisuudessa. Venäjällä arvioidaan olevan kyky käynnistää nopeasti pitkäkestoinen sotilaallinen painostus.
Suomi sijaitsee sotilasstrategisesti merkittävällä alueella osana sekä Itämeren aluetta että arktista aluetta. Puolustusselonteossa Suomen  puolustuksen strategiset intressit määritellään Turpopankin kuvan mukaisesti.
- Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon mukaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet ja yhteistyöjärjestelyt Pohjoismaiden ja
Yhdysvaltojen välillä vahvistavat Itämeren alueen ja Pohjois-Euroopan vakautta ja turvallisuutta. Ne vähentävät sotilaalliseen voimankäytön riskiä
Suomen lähialueilla.

3. Millaisia geopoliittisia ja globaaleja vaikutuksia Ukrainan sodalla on ollut?
- Lännen ja Venäjän sotilaallinen, poliittinen ja taloudellinen vastakkainasettelu syventynyt.
- Transatlanttisten suhteiden syventyminen ja Euroopan panostaminen omaan puolustukseen.
- Valtava humanitaarinen kriisi; 6–10 miljoonaa pakolaista lähtenyt Ukrainasta, lisäksi maassa on ainakin 8 miljoonaa sisäistä pakolaista.
- Ukraina ja Venäjä merkittäviä viljantuottajia; suuret vaikutukset globaalille ruokaturvalle, erityisesti Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka.
- Euroopan riippuvuus Venäjän energiasta aiheutti Euroopassa energiakriisin, mutta siitä on selvitty, ja riippuvuutta ollaan edelleen vähentämässä,  osittain jopa päättämässä kokonaan.
- Venäjän vastaiset pakotteet vaikuttaneet merkittävästi maailmanlaajuista kauppaan ja globaalisti teollisuuteen

4. Esittele Suomen puolustuspolitiikan päämääriä.

- Puolustuspolitiikassa korostuvat vahva kansallinen puolustuskyky, Naton ja EU:n jäsenyydet sekä vahvistuva kahden- ja monenvälinen
puolustusyhteistyö. Ukrainan pitkäjänteinen tukeminen on Suomen kannalta tärkeää.

- Tavoitteena on jatkuva kyky vastata laaja-alaiseen vaikuttamiseen, pitkäkestoiseen sotilaalliseen painostukseen sekä vuosia kestävään
 laajamittaiseen sodankäyntiin ottaen huomioon Naton yhteisen puolustuksen tavoitteet ja vaatimukset.
- Suomi on sitoutunut Naton pelotteeseen ja puolustukseen 360 asteen periaatteen mukaisesti.
- Suomi osallistuu Naton ydinpelotetta koskevaan työhön. Suomi on kieltänyt ydinräjähteet alueellaan rauhan aikana.
- Puolustusvoimat osallistuu joustavasti ja viiveettä Naton pelotteen ja puolustuksen ylläpitoon osana liittokunnan toimintaa

5. Esittele Suomen kahden- ja monenvälistä puolustuspolitiikkaa ja yhteistyötä.

- Puolustusyhteistyössä painotetaan niitä maita, jotka olisivat kriisitilanteessa Suomen puolustuksen sekä Naton pelotteen ja puolustuksen
näkökulmasta merkittäviä toimijoita Pohjois-Euroopassa ja Itämeren alueella tai joiden merkitys esimerkiksi puolustusmateriaaliyhteistyössä
on erityisen suuri.

- Kahden- ja monenvälinen puolustusyhteistyö on tärkeä osa Suomen puolustuskykyä
- Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö
- Yhdysvaltojen kanssa solmitun DCA-sopimuksen toimeenpano korostuu lähivuosina
- Pohjoismainen puolustusyhteistyö
- Suomi edistää Naton ja EU:n yhteistyötä, jolla vahvistetaan transatlanttista taakanjakoa
- Euroatlanttisen turvallisuus ja vakaus on Naton ja EU:n yhteinen etu
- Suomelle on tärkeää, että EU:lla on keskeinen rooli eurooppalaisen turvallisuus- ja puolustusyhteistyössä sekä laajassa turvallisuudessa

6. Millainen rooli Suomella on osana Naton yhteistä puolustusta?

- Nato-sopimuksen 5. artiklan mukaiset oikeudet ja velvollisuudet
    • turvallisuustakuut nostavat kynnystä hyökätä Suomeen
    • Nato-liittolaisten puolustaminen
    • Suomi vastaa ensisijaisesti itse oman alueensa puolustamisesta, muiden Nato-maiden avulla
      • yleinen asevelvollisuus ja kokonaisturvallisuuden malli
      • Suomen Nato-jäsenyys ei vaikuta Ahvenanmaan kansainvälisille sopimuksille perustuvaan asemaan. Ahvenanmaan puolustaminen kuuluu Suomelle.
  • osallistuminen Naton yhteisen puolustuksen suunnitteluun ja toimeenpanoon
    • Naton puolustussuunnitteluprosessi
  • osa Naton yhteistä ilma- ja ohjuspuolustusjärjestelmää
  • osallistuminen Naton harjoitustoimintaan Suomessa ja muissa Nato-maissa
  • Naton operaatioihin osallistuminen omalla päätöksellä
    • Suomi osallistuu Naton nopean toiminnan joukkojen toimintaan asettamalla joukkopooliin kriisinhallintatehtäviin koulutettuja ja varustettuja joukkoja.
  • tiedustelutiedon ja tilannekuvan vaihtaminen
  • sotilashenkilöstön lähettäminen palvelukseen Naton komentorakenteeseen
  • Naton läsnäolo Suomessa: maavoimajohtoporras (Multi-Corps Land Component Command – MCLCC) ja FLF-valmiusjoukon (Forward Land Force) johto-osat
  • Suomi Naton komentorakenteessa ja johtamisjärjestelmässä
  • Puolustusvoimien osallistuminen Naton rauhanajan sotilaalliseen toimintaan
  • Nato-jäsenyydestä aiheutuvat kustannukset
7. Esittele ja erittele Suomen puolustusmenoja.

Puolustusministeriö huolehtii sotilaallisen maanpuolustuksen voimavaroista ja toimintaedellytyksistä. Puolustusministeriön budjetti vuodelle 2025 on noin 6,5 miljardia euroa. Suomen tavoitteena on, että puolustusmenojen taso nousee vähintään 3 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) ennen vuotta 2029.

Suomelle aiheutuvat kulut Nato-jäsenyydestä:

  • maksuosuudet Naton yhteisiin budjetteihin, perusteena jäsenmaiden talouden koko
    • Suomen maksuosuudet Naton budjettimenoista n. 0,9 % (= 70–100 milj €/v)
  • lisäkustannuksia:
    • Naton puolustussuunnitteluprosessissa Suomelle kohdistettavien suorituskykytavoitteiden toimeenpano
    • osallistuminen Naton operatiiviseen suunnitteluun ja toimintaan

Naton huippukokouksessa 2025 päätettiin, että jäsenmaiden puolustusmenojen määrän tulee olla vähintään 5 % kunkin maan bruttokansantuotteesta (BKT) vuonna 2035. Suomi kannatti tätä ja pyrkii toimimaan sen mukaisesti. Natossa on aiemmin myös sovittu, että vähintään 20 % puolustusmenoista tulee käyttää puolustusmateriaalin hankintoihin


Tee vastauksista oma tiedostonsa ja palauta se oheiseen palautuskansioon. Tehtävän voi tehdä parin kanssa tai yksin.

16. Intti kutsuu?

1. Mitä tarkoittaa ns. kokonaismaanpuolustus?
2. Mitä tarkoitetaan kutsunnoilla?
3. Mikä on Suomessa asevelvollisuuden pituus?
4. Mitä tarkoittaa siviilipalvelus?
5. Millaisia syitä kirjassa esitetään asevelvollisuuden keskeyttämiseen?
6. Mitä ovat totaalikieltäytyjät?

16. Suomen turvallisuuspolitiikka. Tehtävien vastaukset

1. Mitkä ovat Suomen turvallisuuspolitiikan tavoitteet ja keskeiset periaatteet?

● Suomen turvallisuuspolitiikan eli ulkopolitiikan ja maanpuolustuksen tavoitteina ovat
itsenäisyyden ja yhteiskunnan demokraattisten perusarvojen säilyttäminen sekä
kansalaisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen.
● Suomen ulkopolitiikassa keskeisiä asioita ovat ihmisoikeudet, aseriisunta, kriisinhallinta ja
rauhanvälitys.
● Maanpuolustuksen tehtävänä on luoda riittävä pelote mahdolliselle hyökkääjälle.
● Suomen turvallisuuspolitiikan periaatteena on pitkään ollut pitää yllä hyvät suhteet
naapurimaihin. Suhteet Venäjään ovat kuitenkin olleet käytännössä lähes poikki siitä asti,
kun se hyökkäsi Ukrainaan vuonna 2022.
● Toinen periaate on sitoutua Euroopan unionin yhteiseen turvallisuuspolitiikkaan.
● Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, Suomi luopui pitkäaikaisesta periaatteestaan pysyä
sotilasliittojen ulkopuolella. Suomi liittyi Natoon vuonna 2023. Kolmas periaate on kuulua sotilasliitto Natoon.

3. Puolusta ja kritisoi väitettä: Suomi tarvitsee yleistä asevelvollisuutta.
Puolesta:
● Suomi tarvitsee sotilaalliseksi pelotteeksi suuren armeijan.
● Yleinen asevelvollisuus on edullisempaa järjestää kuin ammattiarmeija.
● Yleisen asevelvollisuuden myötä Suomi saa rekrytoitua riittävästi joukkoja kansainvälisiin
kriisinhallintatehtäviin.
● Yleisellä asevelvollisuudella on tärkeä kasvatuksellinen merkitys.
Vastaan:
● Kansantalous kärsii, koska asevelvollisuuden suorittaminen viivästyttää monen ammattiin
valmistumista.
● Nykyinen tekninen sodankäynti ei vaadi suurta armeijaa, ja olennaista onkin tehokas
aseistus ja hyvä koulutus.
● Yleinen asevelvollisuus ei ole tasa-arvoinen, koska se koskee pakollisena vain miehiä.

5. Vastaa kysymyksiin Suomen Nato-jäsenyydestä.
a) Minkälainen suhde Suomella oli Natoon ennen jäsenhakemuksen jättämistä?
● Suomessa puhuttiin Nato-optiosta, joka kuvasi Suomen virallista asennetta Naton
täysjäsenyyttä kohtaan; ei haeta jäsenyyttä nyt, mutta asiaa mietitään uudelleen, jos
turvallisuusympäristön muuttuminen sitä vaatii.
● Suomi on tehnyt yhteistyötä Naton kanssa pitkään ja solminut rauhankumppani- ja
isäntämaatukisopimukset.
● Suomen armeija on tehnyt yhteistyötä Naton kanssa esimerkiksi sotaharjoituksissa.

b) Piirrä kaavio Nato-hakemuksen syntymisestä keväällä 2022.

Kaaviossa voisi olla seuraavia asioita:
● Venäjän aloittama sota Ukrainaa vastaan muutti Suomessa mielipiteitä Nato-myönteisiksi.
● Suomalaiset alkoivat pelätä Venäjän olevan uhka myös Suomelle.
● Nato-jäsenyyden uskottiin lisäävän turvallisuutta.
● Lähes kaikki eduskuntapuolueet ilmoittivat kannattavansa jäsenyyttä.
● Nato-jäsenyydestä ei Suomessa järjestetty neuvoa-antavaa kansanäänestystä, sillä kansan
yleisen mielipiteen katsottiin olevan muutenkin riittävän selkeä.
● Lisäksi kansanäänestys olisi hidastanut hakuprosessia ja Venäjän pelättiin yrittävän
vaikuttaa äänestyksen tulokseen.
● Eduskunta teki päätöksen jäsenhakemuksen jättämisestä hallituksen aloitteesta.
● Suomi ja Ruotsi jättivät Nato-hakemuksensa toukokuussa 2022.

c) Mitä mieltä itse olet jäsenyydestä? Perustele.
● Opiskelijan oma vastaus.

7. Tarkastele tilastoa ja pohdi suomalaisten suhtautumista Nato-jäsenyyteen.
a) Mitä muutoksia havaitset tilastossa?
● Vastustajien määrä on ollut selvästi suurempi ja suurimmillaan se on ollut 68 %.
Vastustajien määrä on vähentynyt voimakkaasti vuonna 2022.
● Epävarmojen määrä on ollut tasaisesti 16–20 % välillä, mutta alkuvuonna 2022 määrä on
noussut 30 %.
● Kannattajien määrä on ollut pitkään reilun 20 % tuntumassa, mutta vuonna 2022 kannatus
on kasvanut huomattavasti.

b) Mistä muutokset voisivat johtua?
● Yksittäisiä muutoksia tilastosta voi selittää Venäjän toimilla, esimerkiksi syksyllä 2008 käyty
Georgian sota on voinut vaikuttaa vuoden 2009 pieneen kannatuksen kasvuun.
● Venäjän sotilaalliset toimet Ukrainassa vuonna 2014 heijastuvat vastauksiin.
● Vuoden 2022 kasvu johtuu Venäjän toimista ja hyökkäyksestä Ukrainaan.
● Vastustuksen kasvu eri vuosina voi selittyä yleisellä turvallisuuden tunteella

Suomeen kohdistuvia turvallisuusuhkia. Oppik. kpl. 15. teht. 4.

Tutustu listaan Suomeen kohdistuvista turvallisuusuhkista.
a) Mitkä niistä tuntuvat todellisilta tai ovat jo realisoituneet? Perustele.
Informaatiovaikuttaminen
- esimerkiksi sosiaalisen median kautta voi vaikuttaa ihmisten mielipiteisiin, osallistuminen sosiaalisen median kautta keskusteluun feikkiprofiilin kautta
- Venäjällä on mielipidevaikuttamiseen ns. trollitehtaita eli sos. median käyttäjiä, jotka levittävät tahallisesti väärää tietoa
- Suomessa tunnettuja henkilöitä "pestataan" Venäjän propagandan käyttöön, esim. Ano Turtiainen ja Johan Backman
Poliittinen, sotilaallinen ja taloudellinen painostus
- uhkailu esim. voimatoimilla, jos Suomi esim. menee Naton jäseneksi
Laajamittainen maahantulo
- Venäjä on toimittanut pakolaisia Suomen itärajalle hakemaan turvapaikkaa, jonka seurauksena Suomi on sulkenut itärajan. 
- Tämä on esim. hybridisodankäyntiä
Tieto- ja viestintäverkkojen häiriöt
- Venäjä on rikkonut merikaapeleita ja tietoverkkoja
- Erilaiset hakkeroinnit ja iskut tietoverkkoihin

5. Millaista yhteistyötä eri EU-maiden viranomaiset tektvät turvallisuusasioissa?
- tietojenvaihtoa (esim. poliisi-, raja-, ulkomaalisa- ja oikeusviranomaiset)
- kyberuhkien torjuminen yhdessä
- yhteisten virastojen perustaminen vastaamaan EU-alueen turvallisuudesta

Millaisia ongelmia yhteistyössä voi olla?
- tietoverkkojen valvonta on vaikeaa ja kallista
 viranomaisilla on liian vähän valtuuksia puuttua epäkohtiin
 - on vaikeaa löytää tasapainoa turvallisuuden ja avoimuuden välillä

Palautuskansio tehtäville turvallisuusuhkista

Palauta tänne työsi.
  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki
  • Palauta äänitallenne
  • Palauta tekstinkäsittely
  • Palauta laskentataulukko

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

15. Hybridivaikuttaminen ja tietouhat

Hybridivaikuttamisen tavoitteena on luoda epävarmuutta tai vahinkoa toisessa valtiossa yhdistelemällä sodankäynnin perinteisiä ja uusia muotoja, mutta välttämällä suoraa hyökkäystä.

Hybridivaikuttamisen keinovalikoima:

  • propaganda
  • tiedottaminen ja tiedotusvälineiden käyttö
  • sosiaalisen median käyttö
  • väärennettyjen ja valeuutisten levittäminen (fake news)
  • tietojen vuotaminen (strategic leaks)
  • organisaatioiden ja ajatushautomoiden rahoittaminen
  • vaikuttaminen poliittisiin puolueisiin ja niiden toimintaan
  • vaikuttaminen protestiliikkeiden tai separatistiryhmien kautta
  • valittujen henkilöiden käyttö asiamiehinä (esim. Johan Bäckmanin toiminta)
  • vaikuttaminen uskontokuntien ja kirkkojen kautta
  • toiminta ja vaikuttaminen tietoverkoissa ja digitaalisilla keinoilla (kybertoiminta)
  • taloudellinen vaikuttaminen, esim. sanktiot, lainoitus, avustukset, kehitysapu, kaupankäynnin ja turismin rajoittaminen.
  • sijaistoimijoiden (proxies), puolisotilaallisten järjestöjen ja organisaatioiden käyttäminen, tunnustamaton sota

Kyberuhat ja tietoverkkovaikuttaminen

  • uusin hybridivaikuttamisen väline ja uhan muoto
  • kohteina tietoverkot
  • kolmenlaista haitallista kybertoimintaa: tiedustelu (vakoilu), hyökkäys ja tietojen manipulointi
    • Tietoverkkotiedustelun tarkoituksena tietojen kerääminen
    • Tietoverkkohyökkäys erityisesti yhteiskunnan sähkö-, kommunikaatio-, vesi-, rahoitus- ja kriittisten järjestelmien tietoverkkoinfrastruktuureihin
    • Kybermanipuloinnin tarkoitus muuttaa tietoverkkoon tallennettuja tietoja
  • viimeaikaisia trendejä
    • Lunnaiden vaatimisohjelmia
    • Komponenttien ja laitteiden haavoittuvuuksiin liittyviä kyberuhkia
    • Peiteltyjä sotilasoperaatioita kyberavaruudessa
    • Tietoverkkotoiminta valtioiden välisten konfliktien uutena muotona
    • Monien maiden kriittinen infrastruktuuri vaarannettu ja verkkoihin voitu istuttaa haavoittuvuuksia, joita voidaan myöhemmin aktivoida
  • kybertoiminta Venäjän ja Ukrainan sodassa 2022 alkaen