1. Mitkä ovat Suomen turvallisuuspolitiikan tavoitteet ja keskeiset periaatteet?

● Suomen turvallisuuspolitiikan eli ulkopolitiikan ja maanpuolustuksen tavoitteina ovat
itsenäisyyden ja yhteiskunnan demokraattisten perusarvojen säilyttäminen sekä
kansalaisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen.
● Suomen ulkopolitiikassa keskeisiä asioita ovat ihmisoikeudet, aseriisunta, kriisinhallinta ja
rauhanvälitys.
● Maanpuolustuksen tehtävänä on luoda riittävä pelote mahdolliselle hyökkääjälle.
● Suomen turvallisuuspolitiikan periaatteena on pitkään ollut pitää yllä hyvät suhteet
naapurimaihin. Suhteet Venäjään ovat kuitenkin olleet käytännössä lähes poikki siitä asti,
kun se hyökkäsi Ukrainaan vuonna 2022.
● Toinen periaate on sitoutua Euroopan unionin yhteiseen turvallisuuspolitiikkaan.
● Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, Suomi luopui pitkäaikaisesta periaatteestaan pysyä
sotilasliittojen ulkopuolella. Suomi liittyi Natoon vuonna 2023. Kolmas periaate on kuulua sotilasliitto Natoon.

3. Puolusta ja kritisoi väitettä: Suomi tarvitsee yleistä asevelvollisuutta.
Puolesta:
● Suomi tarvitsee sotilaalliseksi pelotteeksi suuren armeijan.
● Yleinen asevelvollisuus on edullisempaa järjestää kuin ammattiarmeija.
● Yleisen asevelvollisuuden myötä Suomi saa rekrytoitua riittävästi joukkoja kansainvälisiin
kriisinhallintatehtäviin.
● Yleisellä asevelvollisuudella on tärkeä kasvatuksellinen merkitys.
Vastaan:
● Kansantalous kärsii, koska asevelvollisuuden suorittaminen viivästyttää monen ammattiin
valmistumista.
● Nykyinen tekninen sodankäynti ei vaadi suurta armeijaa, ja olennaista onkin tehokas
aseistus ja hyvä koulutus.
● Yleinen asevelvollisuus ei ole tasa-arvoinen, koska se koskee pakollisena vain miehiä.

5. Vastaa kysymyksiin Suomen Nato-jäsenyydestä.
a) Minkälainen suhde Suomella oli Natoon ennen jäsenhakemuksen jättämistä?
● Suomessa puhuttiin Nato-optiosta, joka kuvasi Suomen virallista asennetta Naton
täysjäsenyyttä kohtaan; ei haeta jäsenyyttä nyt, mutta asiaa mietitään uudelleen, jos
turvallisuusympäristön muuttuminen sitä vaatii.
● Suomi on tehnyt yhteistyötä Naton kanssa pitkään ja solminut rauhankumppani- ja
isäntämaatukisopimukset.
● Suomen armeija on tehnyt yhteistyötä Naton kanssa esimerkiksi sotaharjoituksissa.

b) Piirrä kaavio Nato-hakemuksen syntymisestä keväällä 2022.

Kaaviossa voisi olla seuraavia asioita:
● Venäjän aloittama sota Ukrainaa vastaan muutti Suomessa mielipiteitä Nato-myönteisiksi.
● Suomalaiset alkoivat pelätä Venäjän olevan uhka myös Suomelle.
● Nato-jäsenyyden uskottiin lisäävän turvallisuutta.
● Lähes kaikki eduskuntapuolueet ilmoittivat kannattavansa jäsenyyttä.
● Nato-jäsenyydestä ei Suomessa järjestetty neuvoa-antavaa kansanäänestystä, sillä kansan
yleisen mielipiteen katsottiin olevan muutenkin riittävän selkeä.
● Lisäksi kansanäänestys olisi hidastanut hakuprosessia ja Venäjän pelättiin yrittävän
vaikuttaa äänestyksen tulokseen.
● Eduskunta teki päätöksen jäsenhakemuksen jättämisestä hallituksen aloitteesta.
● Suomi ja Ruotsi jättivät Nato-hakemuksensa toukokuussa 2022.

c) Mitä mieltä itse olet jäsenyydestä? Perustele.
● Opiskelijan oma vastaus.

7. Tarkastele tilastoa ja pohdi suomalaisten suhtautumista Nato-jäsenyyteen.
a) Mitä muutoksia havaitset tilastossa?
● Vastustajien määrä on ollut selvästi suurempi ja suurimmillaan se on ollut 68 %.
Vastustajien määrä on vähentynyt voimakkaasti vuonna 2022.
● Epävarmojen määrä on ollut tasaisesti 16–20 % välillä, mutta alkuvuonna 2022 määrä on
noussut 30 %.
● Kannattajien määrä on ollut pitkään reilun 20 % tuntumassa, mutta vuonna 2022 kannatus
on kasvanut huomattavasti.

b) Mistä muutokset voisivat johtua?
● Yksittäisiä muutoksia tilastosta voi selittää Venäjän toimilla, esimerkiksi syksyllä 2008 käyty
Georgian sota on voinut vaikuttaa vuoden 2009 pieneen kannatuksen kasvuun.
● Venäjän sotilaalliset toimet Ukrainassa vuonna 2014 heijastuvat vastauksiin.
● Vuoden 2022 kasvu johtuu Venäjän toimista ja hyökkäyksestä Ukrainaan.
● Vastustuksen kasvu eri vuosina voi selittyä yleisellä turvallisuuden tunteella