Ovatko väittämät oikein vai väärin? Osaan väittämistä voi vastata oppikirjan luvun 17.
perusteella, osaan on etsittävä tietoa muualta. "Googlettamalla" löytyy hyvin.

a) EU onnistui lopettamaan Jugoslavian hajoamissodat 1990-luvulla.
Väärin. EU:lla ei ollut sotilaallista voimaa eikä painostuskeinoja.
b) EU:lla on oma ”ulkoministeri”.
Oikein. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja. Tällä hetkellä virolainen Kaja Kallas
c) Eurooppa-neuvosto luo yhteiset ulko- ja turvallisuuspolitiikan suuntaviivat.
Oikein. Eurooppa-neuvosto eli "EU:n huippukokous" on EU-maiden johtajien foorumi, joka määrittelee suuret linjat myös ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.
d) Sotilaalliset operaatiot ovat olleet keskeinen osa EU:n yhteistä ulko- ja
turvallisuuspolitiikkaa.
Väärin. EU:n nopean toiminnan joukot ovat olemassa, mutta niitä ei ole käytetty ja unionilla ei ole omaa armeijaa.
e) EU on osallistunut kriisinhallintaan Euroopassa, Afrikassa ja Aasiassa.
Oikein. 
f) Siviilikriisinhallinta on nykyään sotilaallista kriisinhallintaa tärkeämpää.
Väärin. Sotilaallista kriisinhallintaa tarvitaan siviilikriisinhallinnan tueksi. Puhutaan kokonaisvaltaisesta kriisinhallinnasta.
g) Turvatakuiden ansiosta Suomi saisi tarvittaessa sotilaallista apua muilta EU-mailta.
Oikein ja väärin. Lissabonin sopimuksen avunantoartikla on aika epämääräinen ja on olemassa eri tulkintoja, mitä se pitäisi sisällään. Mutta lupau on kuitenkin olemassa.
h) Suurin osa EU-maista ei ole Naton jäseniä.
Väärin. Suurin osa EU-maista kuuluu Natton. Toistaiseksi Naton ulkopuolella neljä EU-maata: Irlanti, Itävalta, Malta ja Kypros.
i) Natolla on keskeinen osa EU-maiden turvallisuuspolitiikassa.
OIkein. Suurin osa ERU-maista kuuluu Natoon.
j) EU on käyttänyt yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan välineenä myös pakotteita
Oikein. Esim. Venäjää vastaan on luotu monia pakotteita sen hyökättyä Ukrainaan.