Uni
Unen määrä ja laatu ovat tärkeitä
Unentarve vaihtlee usein ja sen syynä voi olla esimerkiksi ikä ja elämäntilanne. Pienet lapset tarvitsevat paljon enemmän unta, kuin aikuiset, toisaalta aikuistenkin unen määrä voi kasvaa esimerkiksi silloin kun on kipeänä. Yöllä olisi hyvä nukkua noin 9-10 tuntia, mutta ihminen saattaa tarvita enemmän unta jos on tapahtunut jokin suuri elämänmuutos tai fyysisen tai henkisen rasituksen mukana tullut väsymys.
Unen määrä ei kuitenkaan ole tarpeeksi onnistuneisiin yö uniin, vaan pitää ottaa huomioon myös sen laatu. Uni jaetaa kolmeen eri vaiheeseen: kevyt uni, syvä uni ja REM-uni. Vaiheet toistuvat yön aikana useaan kertaan. Hyvä uni on keskeytymätöntä ja sisältää kaikki unen vaiheet. Hyvien yö unien jälkeen jaksaa koko päivän aikana tehdä erillaisa aktiviteetteja.
Unen määrä ei kuitenkaan ole tarpeeksi onnistuneisiin yö uniin, vaan pitää ottaa huomioon myös sen laatu. Uni jaetaa kolmeen eri vaiheeseen: kevyt uni, syvä uni ja REM-uni. Vaiheet toistuvat yön aikana useaan kertaan. Hyvä uni on keskeytymätöntä ja sisältää kaikki unen vaiheet. Hyvien yö unien jälkeen jaksaa koko päivän aikana tehdä erillaisa aktiviteetteja.
Unen vaiheet
Oletko koskaan miettinyt mitä tapahtuu, kun nukahdat ja näet unta? Tässä on kaikki tärkeimmät asiat jokaisesta unen vaiheesta.
Ensimmäisenä, kun ihminen nukahtaa hän vaipuu kevyeen uneen. Silloin, jos joku tulisi herättelemään, herääminen olisi suhteellisen helppoa. Noin puoleta ihmisen nukkumasta unesta on kevyttä unta. Alkuyöstä kevyen unen jaksot kestävät vain vähän aikaa, mutta ne pitenevät entisestään aamuyötä kohden.
Kevyen unen jälkeen ihminen vaipuu syvään uneen. Siitä unesta on hankala herätä. Noin neljännes yöunesta on syvää unta. Mitä väsyneempi ihminen on, sitä pidemmät ovat ovat syvän unen jaksot. Syvää unta ihminen nukkuu eniten alkuyöstä.
Syvän unen jälkeen tulee REM-unen aika. REM-uni on sekä kevyttä ja että syvää unta. REM-unen aikana lihakset ovat rennot mutta aivot ovat vilkkaat. Suurin osa ihmisen näkemistä unista nähdään REM-unen aikana. REM-lyhenne tulee sanoista Rapid Eye Movement, koska REM-unessa nukkujan silmät liikkuvat luomien alla puolelta toisille hyvin nopeasti.
Ensimmäisenä, kun ihminen nukahtaa hän vaipuu kevyeen uneen. Silloin, jos joku tulisi herättelemään, herääminen olisi suhteellisen helppoa. Noin puoleta ihmisen nukkumasta unesta on kevyttä unta. Alkuyöstä kevyen unen jaksot kestävät vain vähän aikaa, mutta ne pitenevät entisestään aamuyötä kohden.
Kevyen unen jälkeen ihminen vaipuu syvään uneen. Siitä unesta on hankala herätä. Noin neljännes yöunesta on syvää unta. Mitä väsyneempi ihminen on, sitä pidemmät ovat ovat syvän unen jaksot. Syvää unta ihminen nukkuu eniten alkuyöstä.
Syvän unen jälkeen tulee REM-unen aika. REM-uni on sekä kevyttä ja että syvää unta. REM-unen aikana lihakset ovat rennot mutta aivot ovat vilkkaat. Suurin osa ihmisen näkemistä unista nähdään REM-unen aikana. REM-lyhenne tulee sanoista Rapid Eye Movement, koska REM-unessa nukkujan silmät liikkuvat luomien alla puolelta toisille hyvin nopeasti.
Nuku hyvin ja voi paremmin
Uni on ihmiselle yhtä tärkeää kuin vesi ja ruoka. Unen aikana aivot latautuvat. Uni on hyvin tärkeää mielenterveydelle ja tasapainoiselle tunne-elämälle. Koulupäivän aikana opittuja uusia asioita, tietoja ja taitojatyästetään yöllä nukkuessa. Hyvin nukutun yön jälkeen aivot ovat valmiita omaksumaan uusia asioita. Jos ei nuku tarpeeksi, oppiminen hidastuu ja luovuus ja ongelmanratkaisutaidot heikkenevät.
Nukkuminen vaikuttaa myös ihmissuhteisiin, leväänneenä jaksaa huomioida muut ja olla sosiaalinen, toisin kuin huonosti levänneenä on ärtynyt ja epäsosiaalinen.
Kasvu ja kehitys on mahdollista vain jos saa riittävästi unta. Yön aikana paikataan elimistön vaurioita ja luodaan uusia soluja. Lapsilla ja nuorillakasvuhormoni erittyy eniten yöllä nukkuessa.
Väsyneenä ihminen usein arvioi toimintakykynsä väärin ja ottaa herkemmin riskejä, koska ei yksinkertaisesti jaksa miettiä asioita loppuun asti. Vuodesta toiseen jatkuvan epäsäännöllisen nukkuminen alistaa vakaville sairauksille, kuten tyypin 2 diapeettekselle sekä sydän- ja verisuonitaudeille.
Nukkuminen vaikuttaa myös ihmissuhteisiin, leväänneenä jaksaa huomioida muut ja olla sosiaalinen, toisin kuin huonosti levänneenä on ärtynyt ja epäsosiaalinen.
Kasvu ja kehitys on mahdollista vain jos saa riittävästi unta. Yön aikana paikataan elimistön vaurioita ja luodaan uusia soluja. Lapsilla ja nuorillakasvuhormoni erittyy eniten yöllä nukkuessa.
Väsyneenä ihminen usein arvioi toimintakykynsä väärin ja ottaa herkemmin riskejä, koska ei yksinkertaisesti jaksa miettiä asioita loppuun asti. Vuodesta toiseen jatkuvan epäsäännöllisen nukkuminen alistaa vakaville sairauksille, kuten tyypin 2 diapeettekselle sekä sydän- ja verisuonitaudeille.
Lähteet:
Voimaa kirja, terveystieto 7-9