5.4 Opetuksen järjestämistapoja  LIITE OPH-4606-2022

Opetuksen järjestämisessä otetaan huomioon oppilaiden tarpeet ja olosuhteet sekä paikalliset mahdollisuudet. Näin pyritään löytämään oppimista ja hyvinvointia parhaiten edistäviä ratkaisuja.

Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu

Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu on yksilöllisen opinnoissa etenemisen mahdollistava joustava järjestely. Vuosiluokkiin sitomatonta järjestelyä voidaan käyttää koko koulun, vain tiettyjen vuosiluokkien tai yksittäisten oppilaiden opiskelun järjestämisessä. Sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi lahjakkuutta tukevana tai opintojen keskeyttämistä ehkäisevänä toimintatapana.

Vuosiluokkiin sitomattoman opiskelun toteuttaminen edellyttää tätä koskevaa päätöstä opetussuunnitelmassa. Opetussuunnitelmassa päätetään tällöin, että eri oppiaineiden opinnoissa voidaan edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta kunkin oppilaan oman opinto-ohjelman mukaisesti.[1] Oppilaan oma opinto-ohjelma rakentuu opetussuunnitelmassa määrätyistä opintokokonaisuuksista. Opintokokonaisuudet suunnitellaan eri oppiaineille määriteltyjen tavoitteiden ja sisältöjen pohjalta. Näiden opintokokonaisuuksien suorittaminen hyväksytysti on edellytyksenä opinnoissa etenemiselle ao. oppiaineessa ja opinnoissa kokonaisuutena. Opetussuunnitelmassa on määrättävä, mitkä opintokokonaisuudet ovat oppilaalle pakollisia ja mitkä valinnaisia. Oppilaan opintojen etenemistä ja opintokokonaisuuksien suorittamista tulee seurata säännöllisesti. Oppimisen arviointi oman opinto-ohjelman mukaan edettäessä käsitellään luvussa 6.

Vuosiluokkiin sitomatonta opiskelua käytettäessä tuntijako sekä oppiaineiden opetuksen tavoitteet ja niihin liittyvät sisällöt määritellään opintokokonaisuuksittain. Opintokokonaisuudet muodostetaan kussakin aineessa valtioneuvoston asetuksen määrittelemien tuntijaon nivelkohtien väliin muodostuvien vuosiluokkakokonaisuuksien pohjalta[2]. Vuosiluokkakokonaisuudet voidaan jakaa kahdeksi tai useammaksi opintokokonaisuudeksi. Opintokokonaisuuksien sisältö voidaan myös muodostaa yhdistämällä eri oppiaineiden tavoitteita ja sisältöjä vuosiluokkakokonaisuuksien sisällä tai tarvittaessa yli tuntijaon nivelkohtien. 

Tarvittaessa oman opinto-ohjelman mukaan etenemistä koskeva ratkaisu voidaan tehdä hallintopäätöksenä yksittäiselle oppilaalle myös perusopetuslain 18 §:n nojalla[3]. Tällainen hallintopäätös on mahdollinen silloinkin, kun paikallista opetussuunnitelmaa ei ole laadittu vuosiluokkiin sitomatonta opiskelua varten. Oppilaalle tulee laatia oppimissuunnitelma. Siinä on mainittava opintokokonaisuudet, jotka sisältyvät oppilaan opinto-ohjelmaan sekä määriteltävä niiden suorittamisjärjestys, aikataulu ja mahdolliset erityistavoitteet.

Yhdysluokkaopetus

Yhdysluokalla tarkoitetaan opetusryhmää, jossa opiskelee eri vuosiluokilla olevia tai vuosiluokkiin sitomattomasti edettäessä eri-ikäisiä oppilaita. Yhdysluokka voidaan perustaa joko oppilasmäärän pienuuden vuoksi tai pedagogisista syistä.  Opetus yhdysluokassa voidaan toteuttaa kokonaan oppilaiden vuosiluokkien mukaisesti tai osittain vuorokurssiperiaatetta noudattaen. Vuorokursseittain opiskeltaessa tulee huolehtia opiskeltavien sisältöjen jatkuvuudesta ja johdonmukaisesta etenemisestä. Erityisesti on huolehdittava oppilaiden opiskelutaitojen kehittymisestä. Mikäli yhdysluokan eri vuosiluokilla on joissakin oppiaineissa erilaiset viikkotuntimäärät, oppiaineiden vuosiviikkotunnit voidaan myös jakaa osiin ja siten tasata oppiaineiden opetustunnit. Oppiaineiden opetustunteja tasattaessa tulee aina turvata oppilaan oikeus opetussuunnitelmassa määriteltyyn kokonaistuntimäärään. Mikäli oppilas siirtyy vuorokurssiperiaatteen mukaisesta opiskelusta vuosiluokittain etenevään opiskeluryhmään, oppilaan opetus järjestetään yksilöllisesti mahdollisen puuttuvan oppimäärän tai sen osan suorittamiseksi.

Opiskelu yhdysluokassa voidaan toteuttaa myös vuosiluokkiin sitomattomana perusopetusasetuksen mukaisesti[4]. Tällöin oppimäärä määritellään opetussuunnitelmassa opintokokonaisuuksina jakamatta sitä vuosiluokkiin. Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu voi koskea kaikkia koulun oppilaita, tiettyä yhdysluokkaa tai yksittäisiä oppilaita.

Yhdysluokkaopetuksessa on hyvät edellytykset edistää opetuksen eheyttämistä ja käyttää monialaisia oppimiskokonaisuuksia. Yhdysluokkaopetuksessa hyödynnetään erityisesti vertais- ja mallioppimisen mahdollisuuksia. Yhdysluokissa lähiopetusta voidaan tukea ja rikastaa myös etäyhteyksiä hyödyntäen.

Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus

Perusopetuksessa voidaan hyödyntää etäyhteyden kautta tapahtuvaa opetusta ja näin täydentää opetusta sekä tarjota monipuolisia opiskelumahdollisuuksia eri oppiaineisiin. Etäyhteyden kautta annettavasta opetuksesta vastaa aina perusopetuksen järjestämisluvan saanut opetuksen järjestäjä. Opetustavan soveltuvuutta pohditaan erityisesti oppilaiden iän ja edellytysten näkökulmasta.

Etäyhteyksillä voidaan tukea erityisesti harvemmin opiskeltujen kielten ja uskontojen sekä valinnaisten aineiden opetusta. Etäyhteyksiä hyödyntävällä opetuksella edistetään oppilaiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia monipuoliseen ja laadukkaaseen perusopetukseen koulun koosta ja sijainnista riippumatta. Etäyhteyksien käyttö lisää osaltaan koulun toiminnan ekologista kestävyyttä.

Etäyhteyksiä hyödyntämällä opetusta voidaan sekä eriyttää että eheyttää. Opetuksella voidaan vastata oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin - tarjota erityislahjakkuuden kehittymistä tukevaa opetusta, syventää koulun tarjoamaa oppimisen ja koulunkäynnin tukea tai huolehtia opetuksesta joissakin poikkeustilanteissa, esimerkiksi oppilaan pitkän sairausjakson aikana. Etäyhteyksien ja erilaisten opetusteknologioiden käyttö monipuolistavat oppimisympäristöjä. Tällöin voidaan käyttää eri opettajien osaamista sekä koulun yhteistyökumppaneiden ja mahdollisten kansainvälisten verkostojen asiantuntemusta oppilaiden tarpeiden ja opetuksen tavoitteiden mukaisesti.

Oppimisympäristön turvallisuudesta sekä oppilaiden valvonnasta ja ohjauksesta huolehditaan samojen periaatteiden mukaisesti kuin muissakin opetustilanteissa. Opetusryhmällä tulee olla turvallisuudesta ja hyvinvoinnista vastaava opettaja ja oppilaiden mahdollisuudet oppimista edistävään vuorovaikutukseen tulee turvata. Oppilaiden tarpeet huomioonottavalla ja opetusteknologian mahdollisuuksia hyödyntävällä pedagogisella suunnittelulla varmistetaan opetuksen laadukas toteuttaminen. Tekijänoikeuksia koskevan lainsäädännön toteutumiseen kiinnitetään erityistä huomiota.  

 

Joustava perusopetus

Perusopetuslain mukaan kunta voi järjestää päättämässään laajuudessa perusopetuksen 7–9 vuosiluokkien yhteydessä annettavaa joustavan perusopetuksen toimintaa³⁶. Tässä käytetään joustavan perusopetuksen toiminnasta nimitystä joustava perusopetus. Opetus toteutetaan perusopetusta koskevien säädösten ja opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti.

Joustavalla perusopetuksella pyritään vähentämään perusopetuksen keskeyttämistä ja ehkäisemään syrjäytymistä³⁷. Tavoitteena on vahvistaa oppilaiden opiskelumotivaatiota ja elämänhallintaa. Perusopetuksen oppimäärän suorittamisen lisäksi oppilaita tuetaan, kun he siirtyvät seuraavaan koulutusvaiheeseen ja edistetään heidän valmiuksiaan menestyä opiskelussa.

Joustava perusopetus on tarkoitettu niille 7–9-luokkien oppilaille, joilla on alisuoriutumista ja heikko opiskelumotivaatio sekä oppilaille, joiden arvioidaan olevan vaarassa syrjäytyä jatkokoulutuksesta ja työelämästä. Opetuksessa korostuu moniammatillinen sekä eri hallintokuntien ja organisaatioiden välinen yhteistyö. Yhteistyöhön voivat osallistua myös ammatilliset oppilaitokset ja lukiot, vapaan sivistystyön oppilaitokset sekä nuorten työpajat. Joustavaa perusopetusta suunnittelemaan ja organisoimaan voidaan muodostaa ohjausryhmä.

Koulun toimintatapoja ja opetusmenetelmiä kehitetään niin, että ne vastaavat joustavaan perusopetukseen valittujen oppilaiden yksilöllisiä tarpeita. Erityistä huomiota kiinnitetään työmuotoihin, joilla lisätään oppilaiden osallisuutta ja yhteenkuuluvuutta kouluyhteisössä sekä vahvistetaan huoltajien ja kaikkien joustavassa perusopetuksessa työskentelevien yhteistä kasvatustyötä. Opetuksessa painotetaan toiminnallisia ja työpainotteisia opiskelumenetelmiä.

Joustava perusopetus järjestetään pienryhmämuotoisesti koulussa, työpaikoilla ja muissa oppimisympäristöissä moniammatillista yhteistyötä sekä tuki- ja neuvontapalveluita käyttäen³⁸. Opettajan lisäksi toimintaan osallistuu nuorten sosiaalisen kasvun tukemiseen, perheiden kanssa tehtävään yhteistyöhön sekä muuhun tuki- ja neuvontatyöhön perehtynyt, opetuksen järjestäjän nimeämä ammattilainen. Opetusta voidaan tarvittaessa antaa osittain myös muun opetusryhmän yhteydessä.

Opetus toteutetaan lähiopetuksena koulussa sekä ohjattuna opiskeluna työpaikoilla ja muissa oppimisympäristöissä. Opiskelu koulun ulkopuolella on oleellinen osa joustavaa perusopetusta. Näiden jaksojen aikana oppilailla on oikeus opettajan antamaan ohjaukseen ja opetukseen. Oppilaille annetaan opetussuunnitelman mukaisia oppimistehtäviä. Suoriutuminen oppimistehtävistä otetaan huomioon oppilaan arvioinnissa. Työpaikoilla ja muissa oppimisympäristöissä oppilaiden kanssa työskentelevä henkilöstö tulee perehdyttää työturvallisuuteen, tietosuojaan ja salassapitoon liittyviin sekä muihin tarvittaviin säädöksiin.

Oppilas valitaan joustavaan perusopetukseen oppilaan tai huoltajan hakemuksesta. Oppilaita valittaessa heihin on sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita. Opetuksen järjestäjä päättää oppilasvalinnan perusteista ja valintamenettelystä.³⁹ Oppilasvalinnasta tehdään hallintopäätös joka valmistellaan moniammatillisesti. Jos yksittäinen oppilas siirtyy pois joustavasta perusopetuksesta ennen perusopetuksen päättymistä, tehdään joustavan perusopetuksen päättymisestä hallintopäätös.

Joustavan perusopetuksen oppilaalla on oikeus säädösten mukaiseen oppimisen ja koulunkäynnin tukeen, ohjaukseen ja opiskeluhuoltoon. Oppilas voi tarvitessaan saada yleistä tai tehostettua tukea. Poikkeuksellisesti joustavaan perusopetukseen voidaan ottaa myös erityistä tukea saava oppilas, mikäli oppilas kykenee noudattamaan opetuksessa käytettävää opetussuunnitelmaa ja järjestelyä voidaan pitää oppilaan edun mukaisena.⁴⁰

Joustavan perusopetuksen oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma tai tarkistetaan hänelle jo aiemmin laadittua oppimissuunnitelmaa. Suunnitelma laaditaan yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Se sisältää soveltuvin osin samoja osa-alueita kuin tehostetun tuen aikana laadittava oppimissuunnitelma. Lisäksi oppimissuunnitelmassa kuvataan oppilaan joustavan perusopetukseen liittyvät erityispiirteet, kuten opetuksen järjestäminen koulun ulkopuolisissa oppimisympäristöissä. Mikäli oppilas saa erityistä tukea, joustava perusopetus kuvataan vastaavalla tavalla henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa eli HOJKSissa.

[1] Perusopetusasetus 11 § 3 mom.

[2] Valtioneuvoston asetus (422/2012) 6 §

[3] Perusopetuslaki 18 §

[4] Perusopetusasetus 11 § 3 mom.

³⁶ Perusopetuslaki 5 § (1707/2009)

³⁷ Perusopetusasetus 9 a § 1 mom. (1768/2009)

³⁸ Perusopetusasetus 9 a § 2 mom. (1768/2009)

Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus

Toivakan kouluissa

• on käytössä Peda.net-sähköinen oppimisympäristö sekä Google suite for Education-pilvipalvelukokonaisuus. Oppilaille tehdään omat tunnukset palveluihin viimeistään kolmannella luokalla. 
• etäyhteys voidaan toteuttaa reaaliaikaisesti videopalaverisovelluksilla (Google Hangouts, Google Hangouts Meet) tai oppitunnista tehdyillä tallenteilla, jotka laitetaan jakoon Peda.netin tai Googlen sovellusten kautta.
• videopalaverisovelluksia voidaan hyödyntää myös tukiopetuksen järjestämisessä.
• yhteydenpitoa ja ohjausta voidaan tehdä Wilma-verkkopalvelulla, sähköpostitse ja puhelimella (puhelut, tekstiviestit sekä sosiaalisen median sovellukset), oppilaiden ikätaso huomioiden.
• tehtävien jakamista, ohjaamista, palautusta ja tarkastamista varten käytetään erityisesti Google Classroom-sovellusta sekä Peda.netin työkaluja, sekä etenkin alkuopetuksessa Wilmaa ja puhelinta.

Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu VSOP

Toivakassa vuosiluokkiin sitomaton opiskelu

• voidaan toteuttaa kaikilla perusopetuksen luokka-asteilla.
• suunnitellaan yksittäistä oppilasta tai tiettyä ryhmää koskien huomioiden yksilön vahvuudet ja tuen tarve.
• noudattaa opetussuunnitelman ohjeita ja oppimääriä.
• voidaan toteuttaa myös yhdysluokkamuotoisesti.
• dokumentoidaan oppimissuunnitelmaan (opintokokonaisuudet, opintojen arviointi ja opintojen etenemisen seuranta).

Opintokokonaisuuksien pakollisuus ja valinnaisuus määräytyy opetussuunnitelman oppiaineita koskevan pakollisuuden ja valinnaisuuden mukaisesti.

Vuosiluokkiin sitomattomasti edettäessä otetaan huomioon oppimisen arviointia sekä seuraavalle vuosiluokalle siirtymistä koskevat erityismääräykset sekä laaditaan oppimissuunnitelma.

Yhdysluokka

Yhdysluokassa

• opiskelee eri vuosiluokilla olevia tai vuosiluokkiin sitomattomasti (VSOP-opiskelu) eri-ikäisiä oppilaita.
• eri oppiaineiden vuosiviikkotunnit jaetaan vuosiluokille asetusten mukaisesti.
• opetus voidaan toteuttaa kokonaan oppilaiden vuosiluokkien mukaisesti tai osittain vuorokurssiperiaatetta noudattaen.
• vuorokursseittain opiskeltaessa on huolehdittava opiskeltavien sisältöjen jatkuvuudesta ja johdonmukaisesta etenemisestä.
• oppiaineiden opetustunteja tasattaessa tulee aina turvata oppilaan oikeus opetussuunnitelmassa määriteltyyn kokonaistuntimärään.
• harjoitellaan yhteistyötaitoja ja yhteistoiminnallisuutta erilaisissa oppimis- ja vuorovaikutustilanteissa.
• on hyvät edellytykset edistää opetuksen eheyttämistä ja käyttää monialaisia oppimiskokonaisuuksia.
• toimitaan yhteistyössä kotien kanssa.
• huolehditaan, että oppiminen on riittävän kehittävää ja haasteellista kaikille oppilaille.
• kannustetaan oppilasta työskentelynsä suunnittelijana, toteuttajana ja arvioijana oppilaan ikä ja edellytykset huomioiden.
• hyödynnetään erityisesti vertais- ja mallioppimisen mahdollisuuksia.

Yhdysluokka voidaan perustaa joko oppilasmäärän pienuuden vuoksi tai pedagogisista syistä.

Joustava perusopetus (JOPO)

JOPO-opetus voidaan järjestää vuosiluokkien 7-9 oppilaille, painottuen kuitenkin vuosiluokkiin 8-9 

Toivakassa JOPO-opetuksessa

• toimitaan yleisopetuksen yhteydessä yleisopetuksen tavoittein ja sisällöin huomioiden kunkin oppilaan yksilölliset tarpeet ja tilanteet. 
• tavoitteena on tukea nuoria saamaan peruskoulunsa päätökseen ja siirtymään toisen asteen opintoihin sekä ehkäistä koulutuksen keskeyttämistä peruskoulun jälkeen, vahvistaa oppilaan opiskelumotivaatiota ja elämänhallintaa, vuorovaikutustaitoja ja sen myötä ehkäistä syrjäytymistä.
• oppilaille laaditaan oma oppimissuunnitelma tai HOJKS. Opetukseen sisällöissä painotetaan toiminnallisuutta. Oppilas voi opiskella ja osoittaa oppineisuuttaan monipuolisesti. 
• toimitaan monimuotoisissa oppimisympäristöissä mahdollisuuksien mukaan. Näitä voivat koulun ohella olla työpaikat, leiri- ja valmennuskoulut, yritykset, opintoretket, oppilaitokset, messut sekä erilaiset muut tapahtumat. Työjaksoilla oppilasta ohjaa työpaikan yhdyshenkilö/työpaikkaohjaaja yhteistyössä JOPO-erityisopettajan kanssa.
• tehdään yhteistyötä esimerkiksi seuraavien toimijoiden kanssa: opiskeluhuolto, sosiaali- ja terveyspalvelut, seurakunnat, etsivä nuorisotyö sekä nuoriso- ja vapaa-ajanpalvelut.
• kodin ja koulun yhteistyö on tärkeä osa JOPO- toimintaa. Vanhemmat ovat mukana hakuvaiheessa, oppimissuunnitelman laadinnassa ja tukemassa oppilaan sitoutumista opiskeluun.

JOPO -opetukseen hakeudutaan oppilaan oman hakemuksen perusteella tai opiskeluhuoltoryhmän suosituksesta. Valinta tehdään hakemuksen ja haastattelun perusteella. Haastattelussa on mukana JOPO-erityisopettajan ja OPO:n lisäksi oppilas, hänen huoltajansa sekä mahdollisuuksien mukaan rehtori tai apulaisjohtaja. 
Joustavaan perusopetukseen hakemisprosessissa huomioidaan oppilaan tarve, halukkuus ja kyky sitoutua toiminnalliseen opiskeluun. 

JOPO-toiminnasta vastaa erityisopettaja yhdessä opinto-ohjaajan kanssa.

JOPO-toimintaa ohjaavat joustavan perusopetuksen normisto ja kriteeristö.

Opetus erityisissä tilanteissa

Kukkulan koulussa (sairaalaopetus) järjestetään

• opetusta sairaalassa potilaana oleville sekä erikoissairaanhoidon avohoidossa oleville oppivelvollisille oppilaille, jotka eivät oman koulun järjestämistä tukitoimista huolimatta pysty käymään omaa kouluaan. Kukkulan koulun oppilaat tulevat Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueelta.
• avohoidossa oleville oppilaille koulunkäynnin tukijaksoja. Poikkeustapauksissa myös perheneuvolan asiakkaina olevat alkuopetusikäiset oppilaat voivat saada tukijaksopaikan Kukkulan koulusta. Lisäksi Kukkulan koulu tarjoaa ohjausta ja konsultaatiota koko Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella.
• opetus ryhmä- tai yksilöopetuksena, tarpeen vaatiessa myös osastoilla. Opetuksen toteuttamistapa määritellään yhdessä hoidon kanssa.
• opetus ottaen huomioon oppilaan tila ja jaksaminen sekä hoidon edellyttämät toimenpiteet. Kukkulan koulussa on käytettävissä omat oppilashuollon palvelut.

Kukkulan koulun opetuksen lähtökohtana ovat yleiset perusopetukselle asetetut tavoitteet, sisällöt ja menetelmät. Opetus on kuntouttavaa ja hoidollisia tavoitteita tukevaa. Koulunkäynti edustaa oppilaalle normaalia elämää ja arjen realiteetteja sekä siten säilyttää siteet sairaalan ja hoidon ulkopuoliseen elämään. Sairaalakoulu, hoito, huoltajat sekä tarvittaessa sosiaalitoimi toimivat tiiviissä yhteistyössä. Sairaalakoulun opettajat toimivat myös pedagogisina asiantuntijoina sekä yhteistyölinkkinä oppilaan omaan kouluun. Osastohoidossa olevien oppilaiden opettaja toimii myös hoitotiimin jäsenenä. Oppilas säilyttää oman koulunsa oppilaspaikan koko sairaalaopetuksen ajan. Kukkulan koulun kouluvierailut ja oppituntien seuraamiset on aina sovittava erikseen.

Kukkulan koulun tukijaksojen

• tarkoituksena on selkiyttää tai arvioida oppilaan oppimis- ja koulunkäyntitilannetta sekä yhteistyössä oppilaan oman koulun kanssa suunnitella tarpeelliset tukijärjestelyt siirtymävaiheessa sairaalaopetukseen ja sieltä takaisin oppilaan omaan kouluun. Tukijaksolla oppilas käy sairaalakoulua kotoa käsin. Sairaalakoulun konsultoiva erityisopettaja sekä oppilaan oma koulu tekevät ennen tukijakson alkamista tiivistä yhteistyötä.
• aikana sairaalakoulun erityisluokanopettaja on yhteistyössä oman koulun kanssa tai sen koulun kanssa, mihin oppilas siirtyy tukijakson päättyessä. Siirtymävaiheet suunnitellaan moniammatillisesti yhdessä oppilaan huoltajien kanssa.
• saaminen edellyttää erikoissairaanhoidon hoitosuhteen lisäksi, että oppilaalle annetaan omassa koulussa tehostettua tai erityistä tukea sekä oppilashuollon tukea. Tukijaksolle hakeudutaan olemalla yhteydessä Kukkulan koulun konsultoivaan erityisopettajaan tai rehtoriin sekä täyttämällä Kukkulan koulun kotisivuilla oleva hakemuslomake. Tukijaksopaikkaa voi hakea koko lukuvuoden ajan. Tukijaksopaikan hakuvaiheessa kuullaan oppilasta, huoltajaa sekä oman koulun edustajia. Valintavaiheessa hakemustietoja käsitellään yhdessä oppilashuollon ja erikoissairaanhoidon työntekijöiden kanssa. Päätöksen tukijaksopaikan saamisesta tekee Kukkulan koulun rehtori. Tukijaksopaikan varmistuttua, oppilaan oman koulun rehtori tekee PoL 18§:n mukaisen hallinnollisen päätöksen opetuksen järjestämiseksi tukijakson ajaksi. Tukijakso alkaa koulusopimuspalaverilla. Tukijaksopaikan säilyttäminen edellyttää kaikilta asianosaisilta osapuolilta koulusopimuksen noudattamista.

Oppilasta koskevat hallinnolliset- sekä kolmiportaista tukea koskevat päätökset tehdään omassa koulussa. 

Oppilaan arviointi pyritään toteuttamaan hänen oman koulunsa/kuntansa opetussuunnitelman mukaisesti. Arviointi pohjautuu opetussuunnitelmassa tai HOJKS:ssa asetettuihin tavoitteisiin. Päättötodistus annetaan oppilaalle aina oppilaan oman koulun lomakkeella ja todistuksen allekirjoittaa oman koulun rehtori. Päättöarvioinnin suorittavat oman koulun ja sairaalakoulun oppilasta opettaneet opettajat yhdessä.

[1] Perusopetusasetus 11 § 3 mom.

[2] Valtioneuvoston asetus (422/2012) 6 §

[3] Perusopetuslaki 18 §

[4] Perusopetusasetus 11 § 3 mom.

[5] Perusopetuslaki 5 § (1707/2009)

[6] Perusopetusasetus 9 a § 1 mom. (1768/2009)

[7] Perusopetusasetus 9 a § 2 mom. (1768/2009)

[8] Perusopetusasetus 9 b § 2 mom. (1768/2009)

[9] Perusopetusasetus 9 b § 1 mom. (1768/2009)

[10] Perusopetuslaki 4 a § (1267/2013)

[11] Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 41 § (1271/2013)

[12] Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta