KEOS-kuulumisia

Lisää liikettä kouluihin

Liikkuva koulu-hanke on hallituksen parhaiten edennyt kärkihanke, jonka tavoitteena on saada jokainen peruskouluikäinen liikkumaan ainakin tunti päivässä. Liikkuva koulu-ohjelmaa toteutetaan tavallisimmin muuttamalla oppimista toiminnalliseksi, lisäämällä välituntien aktiivisuutta tai ulkoilun määrää. Jokainen koulu saa kuitenkin itse päättää metodinsa.Kuvahaun tulos haulle sports

Vaikka hankkeen selkeänä kohderyhmänä ovatkin peruskoululaiset, myös toinen aste ja korkeakoulut voivat halutessaan käyttää samoja keinoja ja pyrkiä vahvistamaan oppilaiden liikkumista. Hankkeeseen on saatu mukaan myös erilaisia liikuntaseuroja, jotka ovat tuoneet tarjolle esimerkiksi lajien tutustumiskokeiluja oppilasryhmille, joista yksi hyvä esimerkki on SuperPark.

Liikkuva koulu-hankkeessa on mukana jo 70 % suomalaisista kouluista. Kyseisissä kouluissa on aiempaa parempi työrauha, oppiminen on tehokkaampaa ja oppilaat ovat tunneilla aktiivisempia. Myös opiskelijoiden terveyttä, jaksamista ja keskittymiskykyä on saatu parannettua liikuntaa lisäämällä. Lisäksi tarkkaavaisuutta ja muistin toimintaa on pystytty edistämään. Ylipäätään voidaan sanoa, että oppilaiden hyvinvointia ja kouluviihtyvyyttä on parannettu huomattavasti hankkeen avulla.

Pelkästään liikunnan lisääminen ei ole kuitenkaan saanut kaikkia positiivisia seurauksia aikaan, vaan yksinkertaisesti myös se, että oppilaita on otettu huomioon eritavoin kuin aiemmin. Oppilaat saavat itse olla mukana suunnittelemassa ja päättämässä liikunnallisista aktiviteeteistä ja monet koulut ovat lisänneet oppilaiden toivomia liikuntavälineitä käyttövalikoimaansa. Oppilaat ovat myös sosiaalistuneet ja verkostoituneet laajemmin, kun välitunneilla voi pelata ja harrastaa erilaisia ryhmäpelejä eri ikäisten kanssa. Tuntien aikana tapahtuvat taukojumpat ovat lisäksi auttaneet oppilaita keskittymään ja jaksamaan paremmin tuntien aikana.

Lisääntyneen liikunnan lisäksi osa hankkeeseen kuuluvista kouluista on panostanut erilaisiin työvälineisiin. Tunneilla saattaa esimerkiksi olla käytössä korkeussäädettäviä pulpetteja, jotka mahdollistavat vaihtelevan työasennon. Pulpetin korkeutta on helppo säätää, joten seisoma-asennosta on nopea vaihtaa istuma-asentoon ja päinvastoin. Työergonomia pysyy parhaana mahdollisena, kun työskentely ei tapahdu koko aikaa samassa asennossa.

Hankkeessa mukana olevien koulujen ei tarvitse tehdä kaikkia asioita samalla tavalla, vaan pääasiana on että koko koulu kiinnittää huomiota liikunnan lisäämiseen ja parempaan opiskeluergonomiaan. Koulut saavat itse päättää miten he toteuttavat ja järjestävät liikuntaa. Jotkut voivat lisätä ulkona tapahtuvaa työskentelyä, opetellaan uusia kasvilajeja luonnossa seikkaillen tai tehdään kuvaamataidon töitä hakemalla ensin inspiraatiota luonnosta. Jotkut taas voivat aloittaa lisäämällä taukojumppia oppituntien yhteyteen tai vaikkapa panostaa uusiin urheiluvälineisiin. Tiettyä orjallista kaava ei siis ole, kunhan oppilaat pääsevät nauttimaan liikunnasta ja saavat sitä edes jossain määrin aiempaa enemmän.

Koko hankkeen ohjelmanjohtajana toimii Antti Blom, joka pitää aiheesta luennon Keos-foorumin aikana päälavalla klo 13.10. Sieltä saa lisätietoa Liikkuva koulu- hankkeesta, sen vaikutuksista ja etenemisestä. Lisäksi foorumiin osallistujilla on mahdollisuus käydä tutustumassa koko perhettä liikuttavaan ja hankkeessa mukana olevaan SuperPark Jyväskylään klo 9-11 välillä. SuperParkiin pääsee kätevästi, sillä se on rakennettu Paviljongin yhteyteen. Kauas ei siis tarvitse lähteä!

Kielitaito on tulevaisuuden valuutta

Promentor Solution Oyn toimitusjohtaja ja omistaja Juha Telkkinen kertoo Keos2017-foorumissa, miten lasten on mahdollista oppia uusi kieli jo ennen kouluikää. Promentor Solutions Oyn luoma Moomin Language School-oppimissovellus luo lapselle miellyttävän oppimisympäristön kielen opiskeluun. Sovelluksen kautta lapset oppivat kieltä pelillisten harjoitteiden avulla, jolloin uuden kielen opettelu on mahdollisimman mukava ja hauska kokemus lapselle. Sovelluksen rinnalla päiväkodin tädit pitävät lapsille leikkituokioita, joiden aikana lapset pääsevät käyttämään kieltä vuorovaikutuksessa muiden lasten ja ohjaajien kanssa.

Mitä kielikylpyperiaate tarkoittaa kielen opettelun kannalta?
Lapset oppivat uuden kielen samalla tavalla kuin he oppivat oman äidinkielensä. Lapset siis altistetaan uudelle kielelle päivittäin, jolloin kieli tulee tutuksi ja helpommin ymmärrettäväksi. Leikin kautta lapset pääsevät oppimaan kieltä jokapäiväisissä tilanteissa, jolloin oppiminen on mahdollisimman monipuolista.

Kuinka kauan lasten täytyy käyttää aikaa päivässä oppiakseen kieltä?
Kieltä opetellaan lyhyissä, vain 5-15 minuuttia kestävissä seteissä. Lapset ovat hyvin nuoria ja kielen opettelulla ei ole tarkoitus kuormittaa heitä. Lapset ovat yksilöitä ja jokaisen on mahdollista edetä sovelluksessa itselleen sopivassa tahdissa. Oppimismetodi on kuitenkin yksi tehokkaimmista, sillä näin opittu jää helpoiten pitkäkestoiseen muistiin.

Kuinka tarkkaa kieliopillista osaamista lapsilta vaaditaan?
Kieliopin tarkka osaaminen ei ole Moomin Language Schoolissa tärkeintä, vaan kielen käyttäminen. Lapsia rohkaistaankin puhumaan toisten kanssa niin leikkituokioiden kuin muidenkin tilanteiden aikana. Tärkeintä on, ettei lapsi pelkää käyttää uutta kieltä, vaan kommunikoi sen avulla rohkeasti omaa osaamista kuunnellen. Vaikka kielioppi jääkin toissijaiseksi, sitä silti harjoitellaan esimerkiksi kuunteluiden kautta ja välillä leikkituokioiden sekä oppimissovelluksen välityksellä.

Mitä kieliä lasten on mahdollista opetella ennen kouluikää?
Digitaalisina kielikylpykielinä on tällä hetkellä mahdollista opetella joko englantia tai suomea (S2). Suomen kielen opettelu on tarkoitettu maahanmuuttajille, joiden suomen kielen opettelua Moomin Language School tukee erittäin hyvin.

Kuinka digitaalisuus vaikuttaa oppimiseen?
Digitaalisuus tehostaa oppimista, koska se mahdollistaa eri aistien (tunto, näkö, kuulo) samanaikaisen hyödyntämisen, jolloin opitut asiat jäävät helpommin mieleen. Sovelluksessa lapset pystyvät myös tekemään erilaisia ääntämis- ja kuunteluharjoitteita. Lisäksi Moomin Language School on saanut parhaan suomalaisen oppimisratkaisu palkinnon eEemeli-laatukilpailussa vuonna 2015, joten sovellus on tutkitusti osoitettu hyväksi ratkaisuksi uutta kieltä opeteltaessa.

Kuvahaun tulos haulle children at school
https://www.flickr.com/photos/lupuca/8720604364

Mitä varsinaista hyötyä varhain aloitetulla vieraan kielen opettelulla sitten on?
Varhainen kielen oppiminen ei pelkästään kartuta kielen osaamista, vaan se luo merkittävän pohjan lasten kehitykselle sekä kaikkien uusien asioiden oppimiselle. Tietysti lasten kielikorva tarkentuu ja esimerkiksi englannin kielen opiskelu on jatkossa helpompaa, kun alustavaa pohjaa on luotu jo aiemmin. Lisäksi lapset oppivat käyttämään turvallisesti digitaalisia välineitä ja verkkoympäristöä, mikä on tärkeää nykypäivän kasvavassa verkkoyhteiskunnassa.

Telkkisen luentoa pääsee kuuntelemaan kokoustilasta 1 klo 12.45. Siellä hän kertoo tarkemmin, kuinka digitaalisuus edistää kielen oppimista ja mitä vaikutuksia ylipäätään varhaisella kielen opettelulla on lapsen kehitykseen sekä koulumenestykseen. Mielenkiintoisena lisänä Telkkinen kertoo myös, voiko oppimisvaikeuksien parissa ponnisteleva lapsi aloittaa kielen oppimisen jo päiväkodissa.

Mukavaa keskiviikkoa kaikille,
terkuin Oona

Juha Siltalan teemahaastattelu

Juha Siltala on historian professori ja historioitsija, joka avaa KEOS-forumin päälavalla klo 9:00 puheellaan aiheesta Työelämän muutokset, nuorison muutokset ja koulutuksen paineet. Tässä teemahaastattelussa Juha kertoo kirjansa Keskiluokan nousu, lasku ja pelko (Otava 2016) kantavista teemoista, joista KEOS-forumissa tullaan myös kuulemaan.

Siltala_Juha_3.jpg

1. Mikä on kirjasi
Keskiluokan nousu, lasku ja pelko pääsanoma yhdellä virkkeellä? Mikä on kirjan tavoite?

Kirja kertoo, kuinka työntekijät toisen maailmansodan jälkeen pääsivät paranevien palkkojen, vakautuvien työsuhteiden, hyvän neuvotteluvaran ja julkisten palveluiden avulla niin turvalliseen asemaan kuin ilman perintöomaisuutta voi päästä, ja siitä kuinka maailmanlaajuinen ylikapasiteettikriisi ajoi halventamaan työn hintaa, vähentämään työntekijöitä, lisäämään työssäolevien töitä globaalin hintakilpailun avulla. Lakko-oikeus siirtyi työntekijöiltä liikkuville pääomille, verovarat eivät enää riittäneet hyvinvointivaltioon. Vaikka keskiluokka ei ole romahtanut, se pelkää länsimaissa putoamista ja etenkin jälkikasvunsa tulevaisuuden puolesta, jos koulutusta ei entiseen tapaan palkita entistä suuremmalla turvallisuudella.

2. Mitä tehdä kun keskivertotyöntekijä ei enää kelpaa “kunnon töihin”? Mitä tällainen henkilö tekee?

Työmarkkinoiden on ennustettu polarisoituvan it-velhoihin, joilla on kansainvälinen työmarkkina, halpapalkkaisiin palvelutyöntekijöihin ja keskipalkkaisten katoavan väliltä. Todellisuudessa it-velho tarvitsee niskahierojan ja timpurin, ja nämä pystyvät edelleen hinnoittelemaan osaamisensa. Ne pärjäävät, joilla tekninen osaaminen liittyy supliikkiin ja asiakaspinnan hallintaan. Ne, joiden työt voidaan koodata tai ulkoistaa, katoavat ansaintaketjusta, elleivät tule työhön lähes ilmaiseksi. Organisointi, ongelman hahmottaminen, empatisointi jää ihmisille. Kone jäljittelee empatiaa muttei tunne ihmisen kokemusta. Voi olla diagnoosisuosituksia, mutta organisaatioissa esiintyy ongelmia, joita ei voi standardoidusti ratkaista.


3. Trumpin valinnan ja suomalaisen keskusteluilmapiirin taustalla pitkittynyt maailmanlaajuinen taantuma. Rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät. Miten voisimme estää tämän vai voimmeko? Mitä tehdä tämän tuloerokuilun pienentämiseksi?

Eurooppa laimeni poliittiselta ilmastoltaan sodan jälkeen sitä mukaa kuin elintaso nousi ja ihmisille jäi tilaa yksilöllisiin valintoihin. Jos resurssitaistelu kovenee ja kakku pienenee, ei pärjätä samoilla avuilla kuin yksilöityneessä monimutkaisten keskinäisriippuvuuksien yhteiskunnassa. Turvaudutaan ryhmään, alistutaan sen auktoriteettiin ja traditioihin, koska ryhmässä selviää paremmin kuin yksin. Maailma hahmotetaan resursseista kamppailevina koalitioina. Nettiraivossakin koetaan tunneyhteys niihin, joiden kanssa närkästytään, ja voidaan kokea pätevyyttä ja elämänhallintaa. Sisäiset jännitteet muuttuvat ulkoiseksi taisteluksi, epävarmuus ja ahdistus sidotaan toiminnaksi. Jos resurssit taas paranevat ja niitä jaetaan tasaisemmin, taistelu hellittää ja myös psykologisia puolustusmenoja voi vähentää. Silloin korostuvat jälleen yksilöiden erot ja kollektiiviset identiteetit jäävät vähemmälle huomiolle.


4. “Yhteiskunta on sitä vakaampi, mitä suurempi keskiluokka on”. Nyt keskiluokka on putoamassa, mitä se tarkoittaa yhteiskunnalle?

Jos niin käy, talouden syklit jyrkkenevät. Kysyntälama synnyttää stagnaatiota. Myös voittajat gated communityissään voivat keskimäärin huonommin, sillä varuillaanolo ja elämän hankaluus tuntuvat heidänkin elämässään. Eliittikouluissakin opitaan huonommin. Keskinäinen luottamus vähentäisi stressiä ja lisäisi käytettävissä olevaa kognitiivista kapasiteettia. Slummissa ja romahtaneissa valtioissa turvaudutaan jengeihin ja klaaneihin. Länsimainen yksilöllisyys on byrokraattisen hyvinvointivaltion mahdollistamaa liikkumavaraa.

5. Miksi työn halventaminen on onnistunut USA:ssa, mutta ei Suomessa?

USA:ssa työn hintaa nosti aikanaan jo 30 %:n järjestäytymisaste, jonka nyt on pudonnut kolmannekseen. Uudet työpaikat tulevat osavaltioihin, joissa ei voida solmia yleissitovia sopimuksia eikä ylityökorvauksia, ei aina minimipalkkojakaan maksetaan. Työvoima on vapaasti erotettavissa. USA:ssa työväenliikettä estettiin muodostumasta ennen New Dealin aikaa, jolloin teollisuusliitot vasta pääsivät syntymään. Suomessa työmarkkinaneuvottelut olivat oleellinen osa yhteiskunnan rauhoittamista toisen maailmansodan jälkeen, etenkin 1960-luvulta lähtien.Työn halventaminen on onnistunut Saksassa, jossa on toiset, tuetun työn matalapalkkamarkkinat. Kapitalismi kehittyy tuottavuudeltaan vain, jos ei voida kehitysmaan tapaan kilpailla halpatyöllä.

6. Eurooppa ei ole köyhä - rahat eivät ole vain valtioilla? Mitä tämä tarkoittaa yksinkertaistetusti?

Sitä, että automaatiovoittoja ei voi saada veroparatiiseista vanhustenhoitajien palkkaamiseen julkisella sektorilla. Ei työ ole loppunut, talouden kiertokulu vain ei toimi. Se luo haasteita työn uudelleen määrittelylle.

7. Talouden epävarmuus uhkaa turvallisuuttamme ja identiteettiämme, mutta jo pelkkä ajatus globaaleja markkinavoimia vastaan taistelemisesta uuvuttaa. Miksi emme puolusta tätä ajatusta?

Ei ole ollut vipusinta: politiikka ja järjesätyminen on kansallista, talouden riippuvuudet kansainvälisiä. Keskinäinen kilpailu työntekijöiden, firmojen ja sijaintipaikkojen kesken tuntuu ainoalta vaihtoehdolta. Mutta: ei historia vielä ole loppu. Nyt ei keksitä vaihtoehtoa, huomenna ihmetellään että miksi sitä ei jo keksitty.

8. Mitä voimme odottaa KEOS-forumissa 25.11?

Luentoa nuoret, työ ja tulevaisuus.


Näihin aiheisiin, näihin tunnelmiin,
Julia

20.11. Kurkistus Pop up-pajoihin

Heipsan,

KEOS2017-foorumi lähestyy kovaa vauhtia ja on aika kurkistaa luentojen ja paneelikeskustelujen ohessa myös Pop up-pajoihin, joita pyörii päivän aikana. Otinkin yhteyttä pajojen pitäjiin ja pyysin heitä omin sanoin tiivistämään mitä Pop up-pajassa on luvassa ja miksi juuri tähän tiettyyn pajaan kannattaa tulla tutustumaan. Tässä lyhyet esittelyt muutamista pajoista, lisätietoa ja lisää Pop up-pajoja löytyy KEOS2017-foorumin ohjelmasta.

Pop up 1

"Hyvä ruoka, parempi mieli - pienen kyläkoulun lähestymistapa monialaiseen oppimiskokonaisuuteen. Näin teimme matkan paikalliseen ruokakulttuuriin." (klo 10.15-11.00)
Pop up-pajassa kerromme, kuinka toteutimme monialaista oppimiskokonaisuutta koko syyslukukauden 2016 ajan. Keskitymme ilmiöihin, joita koimme, teimme ja opimme.

MatKu (matematiikkaa ja kuvaamataitoa) integroivia pop up -työpajoja Perusopetuksen opetussuunnitelman laaja-alaisten tavoitteiden hengessä. Matemaattinen suhde tieteessä ja taiteessa. (klo 12.15-13.00)
Tässä MatKu Pop up-pajassa matematiikkaa ja kuvaamataidetta eheytetään Suhteista kuvamalleiksi -tematiikan kautta ihmisen mittasuhteiden, maskeerauksen, konditorian, väriopin ja sisustuksen keinoin.
Ohjaajina lehtorit Sinikka Kaartinen ja Antti Lokka ja pajan vetämisestä vastaavat opiskelijat.


Oppikirjanihkeää teemaopetusta (klo 15.00-15.45)
Kaksi luokanopettajaa päätti lyödä hynttyyt yhteen ja tuumia opetustaan yhdessä. Tuloksena syntyi yhdensortin teemaopetus, jossa perinteiset oppiainejakoiset sisällöt on järjestetty uudelleen teemakokonaisuuksiksi.
Satu Kuukkanen ja Tiina Takala, luokanopettajat Keski-Palokan koulusta kertovat omia ideoitaan ja kokemuksiaan teemaopetuksen toteuttamisesta.


Pop up 2

Ensikokemuksia Office 365 Teamsin käytöstä. Tule kuulemaan ensikokemuksia Office 365 Teamsin käytöstä opetuksessa. (klo 9.15-10.00)
Tule kuulemaan kokemuksia Office 365 Teamsin käytöstä opetuksessa ja projekteissa. Pajassa opit Teamsin peruskäyttöä ja sen tarjoamia mahdollisuuksia. Kuulet oivalluksia ja haasteita, joita on tullut vastaan Teamsin käytössä.

Missä mennään psykologian ja terveystiedon opetuksessa. Mitä odotetaan tulevaisuudelta? (klo 11.15-12.00)
Työpajassamme opettajia osallistetaan miettimään yhdessä OKL:n aineenopettajaopiskelijoiden (terveystieto ja psykologia) kanssa mitä on ilmiölähtöisyys ja mitä haasteita se tuo arviointiin. Pajassa tavoitteena on jakaa kokemuksia.

Checkpoint Leonardo Network (klo 13.15-14.00)
Checkpoint Leonardo Network -työpajassa tutkitaan projektiperustaista opettajankoulutusmallia monialaisen oppimisen suunnitteluun, ohjaamiseen, arviointiin ja kulttuurin luomiseen.
Työpajassa esitellään ja arvioidaan opiskelijoiden tuotoksia kolmesta valoon liittyvien ilmiöiden oppimisprojektista. Nämä ovat:
1) Värittömästä värejä
Valmistetaan värittömistä, optisesti aktiivisista arjen materiaaleista ihmeellisiä väri-loistoja saavia taideteoksia.
2) Tiede goes Disco
Arjen materiaalit UV-valaistuksessa yllättävät. Tutkitaan aineita, jotka loistavat näkymättämässä UV-säteilyssä. Sommitellaan hehkuvia asetelmia.
3) Da Vinci koodi
Miltä punainen pinta näyttää violetissa valossa? Entä päinvastoin? Tutkitaan pinnan värejä ja varjoja erivärisissä valaistuksissa ja suodattimien läpi ja ratkotaan salaperäisiä ongelmia niiden avulla.

Historia - tutkivaa ja eläytyvää historian oppimista erilaisin kokeiluin ja menetelmin (klo 14.15-15.00)
Historian pop up –pajassa esitellään historian opetuksen uusia tuulia. Opettajankoulutuksessa tehtyjenkokeilujen lisäksi osallistuja voi itse yrittää ratkaista mysteeriä vuodelta 1957: kuka yritti murhata presidentti Urho Kekkosen?

Kuten esittelyistä näkee myös Pop up-pajat ovat pullollaan monipuolista kiinnostavaa tekemistä ja taatusti jokaiselle jotakin! Mikäli jokin/jotkin pajoista jäi kiinnostamaan, lisätietoa näistä ja muista Pop up-pajoista löytyy osoitteesta: https://peda.net/hankkeet/ksosaava/keos/ohjelma/popup-pajat sekä tietysti paikanpäältä!

Mukavaa alkanutta viikkoa ja KEOS2017-foorumissa nähdään!

Terveisin,
Ella

Ammatillisen osaamisen tulevaisuus opiskelijan näkökulmasta / Milla Ristikangas / 13.11.2017


Mahtavaa alkanutta viikkoa kaikille!

Täällä teille kirjoittaa JAMO ry:n varapuheenjohtaja Milla Ristikangas.
Olen mukana paneelikeskustelussa ammatillisen osaamisen tulevaisuudesta (luentolava 2 klo 10:15) .

Tässä tekstissä on minun kannanottojani varsinkin amisreformiin.

Ammatillisen koulutuksen reformi tulee voimaan 1.1.2018 ja tuo tullessaan uudistuksia ammatilliseen koulutukseen.
Reformi on ollut toivottu asia, mutta 220 miljoonan leikkaukset päälle on huono kombo. Leikkaukset aiheuttavat sen, että opettajia irtisanotaan ja se hankaloittaa opetuksen henkilökohtaistamista.

Työpaikalla tapahtuvan oppimisen lisääminen on hieno asia, mutta opiskelijoilla on tarvetta kontakti opetukseen. Opettajien tehtävä on varmistaa, että opiskelijalla on tarvittavat taidot työelämään. Työpaikalla vain konkretisoidaan saamamme oppi, jota koulussa saadaan.

Alojen "yhdistäminen" toisiinsa on myös asia, jossa on kritisointia. Jollain aloilla on nimittäin tärkeää, että ne pysyvät irrallisina. Esimerkiksi kauneudenhoitoalalla se on tärkeää. Kosmetologi ja parturi-kampaaja tekevät täysin erilaisia töitä. Viimeisen vuoden kosmetologi opiskelija Oona Heikkilä toteaa seuraavaa "kosmetologien määritteleminen tulee olemaan paljon hankalampaa, koska työn laajuus muuttuu niin paljon, että kosmetologin määritelmä muuttuu siitä, mitä se on nykypäivänä."

Ammatillinen koulutus myöskään ei ole ilmaista. Alasta riippuen voi opiskelija maksaa omista koulutarvikkeistaan 200:sta eurosta tuhansiin euroihin. Onko se kohtuullista, kun opintotukia leikataan samalla, kun opiskelu kulut pahimmassa tapauksessa kasvaa?

Hyvä asia reformissa on, että osaaminen arvioidaan näytöillä. Näytöissä opiskelija pääsee osoittamaan oman osaamisensa ja ammattitaidon käytännön työtehtävissä. Se osoittaa mielestäni paremmin opiskelijan osaamisen, kuin kirjallisesti tehtävät kokeet.

Jos puhutaan muusta, kuin reformista, niin yksi asia nousee erityisesti pinnalle. Jatko-opinnot.
Edelleen nähdään, että ammatillisen tutkinnon saaneet opiskelijat eivät hae jatko-opiskelemaan kolmannelle asteelle.
Opiskelijoille ei kerrota tarpeeksi jatko-opiskelu mahdollisuudesta, eivätkä sen takia näe sitä mahdollisuutena. Meillä on kuitenkin samanlaiset mahdollisuudet jatko-opiskella, kuin lukiolaisilla ja se on rikkaus Suomessa. Mielestäni jatko-opinto mahdollisuudesta täytyisi kertoa paremmin myös ammattiin opiskeleville nuorille.






10.11. Maakunnallinen Lasten Parlamentti

Maakunnallisessa Lasten Parlamentissa keskiviikkona 8.11.2017 paikalla oli alakoululaisia ja opettajia 18 keskisuomalaisesta kunnasta keskustelemassa lasten toimijuudesta ja aikuisten tuesta koulumaailmassa. Edellisen kerran vastaava tapahtuma järjestettiin kaksi vuotta sitten, ja kuntarajat ylittävälle yhteistyölle, verkostoitumiselle ja kokemusten vaihtamiselle nähdään olevan suurta tarvetta jatkossakin.

Aamupäivällä aikuiset pohtivat keskenään, mitä lapsen toimijuus oikeastaan tarkoittaa, millaisia ovat oppilaskunnan hyvät käytännöt, miten oppilaiden osallisuutta ja toimijuutta voidaan vahvistaa ja mikä on aikuisen rooli lapsen osallisuuden syntymisessä.

Alakoululaisten oppilaskuntatoiminta on suhteellisen uutta, vaikka yläkouluissa käytäntö on ollut olemassa jo pitkään. Keskusteluissa tuli esille, kuinka jo alakouluikäisissä on valtava voima, lapset ja nuoret tekevät sekä oivaltavat itse - aikuisten tehtävä on mahdollistaa ja tukea toimintaa, mutta harmillisen usein juuri aikuiset ovat kuitenkin este lasten omatoimisuudelle. “Opettajat eivät näe metsää puilta”, kuten yksi osallistuja sanoi. Opettajat eivät mielellään anna oppitunneistaan aikaa esim. kyselyjen täyttämiseen, ja oppilaan poissaolo muutamilta tunneilta jonkin projektin takia nähdään varsin huonona asiana. Esimerkkinä mainittiin Toukofest-tapahtuma, jota oppilaat pääsevät itse suunnittelemaan ja järjestämään. Opettajien pitäisi ymmärtää, että vastaavista projekteista ja osallistamisesta on oppilaille valtavasti hyötyä, eikä projekteissa opittuun suhteutettuna muutaman matematiikan tunnin väliin jääminen ole vakava asia.

Lapsiin ja nuoriin pitäisi uskaltaa luottaa enemmän ja antaa heille päätös- ja toimintavaltaa heitä koskevissa asioissa. Oppilaskunnissa toiminnan fokuksen pitäisi olla juuri lapsilla: aikuiset antavat ohjeet ja auttavat tarvittaessa, mutta lapset hoitavat asiat itse. Lisäksi mainittiin, että oppilaskunnissa olisi hyvä jo hieman harjoitella oikeita kokouskäytänteitä, sillä lapsista ja nuorista pyritään kasvattamaan tulevaisuuden päättäjiä.

Opettajat kertoivat oppilaiden olevan hämmästyneitä siitä, että aikuisia aidosti kiinnostaa heidän asiansa, mikä on toisaalta hieman yllättävää. Eivätkö peruskoulujen opettajat ole nimenomaan lasten asialla, joten heidän kuuluu olla kiinnostuneita lasten asioista?

IMG_20171108_123150.jpg
Aikuisten ollessa muissa tiloissa, lapset jäivät aloituspaikkaan pohtimaan esimerkiksi ennakkotehtävää ja tutustumaan toisiinsa. Eri kouluista tulleista lapsista sekoitettiin neljä ryhmää, jotka kiersivät erilaisia pisteitä.

Yhdessä mietittiin, millainen olisi ryhmän unelmien koulu. Ruokaa muovailtiin muovailuvahasta ja koulun pihalle ilmestyi monia liikuntapaikkoja. Koulut olivat upeita, isoja rakennuksia pääovineen ja erilaisine ikkunoineen. Lopuissa pisteissä mietittiin, miten kouluissa menee juuri nyt: kuunteleeko opettaja murheita? Puututaanko kiusaamiseen? Kiinnostaako koulun henkilökuntaa, mitä sinulle kuuluu? Vastaukset olivat pääosin positiivisia, mutta toki jossain kohdissa oli tyytymättömyyttäkin ilmassa.

Lapsilla on hieno kyky miettiä asioita tosi konkreettisesti. Kun lapsi sanoo “meille ei kerrottu, että yksi päivä oli ulkoliikkaa”, aikuinen toteaa “viestinnässä olleen ongelmia”. Ongelmat ja kokemukset ovat tosi konkreettisia, toisin kun aikuiset tuntuivat puhuvan enemmän yläkäsitteillä. Tämä tuli ilmi parhaiten iltapäivän ryhmätyöskentelyssä, jolloin lasten lisäksi jokaisesta ryhmästä löytyi myös opettajia.

lastenparlamentti.jpg

Lasten Parlamentissa esiin nousseet ideat kootaan opettajille, ja Lasten Parlamentin terveisiä pääsee kuuntelemaan myös KEOS2017-foorumissa Kokoustila 1:ssä klo 11:45!

-Iiris ja Sofia

6. 11. Lukiokoulutuksen tulevaisuus: haastattelussa Schildtin lukion rehtori Ari Pokka

Oikein hyvää alkanutta viikkoa kaikille!

KEOS2017-foorumi on täynnä mitä moninaisempia luentoja ja paneelikeskusteluita sekä muuta kiinnostavaa. Seuraavaksi esittelyyn pääseekin paneelikeskustelu, jonka aiheena on Lukiokoulutuksen uudistus: kosmetiikkaa vai aitoa rakenteiden uudistamista? (luentolava 2 klo 14.00). Paneelikeskustelussa on mukana niin opiskelijoista itse johtoportaaseen ja keskustelu pitää sisällään taatusti monipuolisesti erilaisia näkemyksiä.

Itse lukio-opiskelijana aihe kiinnosti välittömästi ja laajentaakseni käsitystä aiheesta otinkin yhteyttä paneelin puheenjohtajaan Schildtin lukion rehtoriin Ari Pokkaan. Alla olevassa haastattelussa kyselin muutamia kysymyksiä tällä hetkellä puhuttavista aiheista liittyen lukiokoulutuksen uudistamiseen ja tulevaisuuden näkymiin.

https://peda.net/id/ca338ae6c2f
Ari Pokka, Schildtin lukion rehtori toimii KEOS2017-foorumissa lukiokoulutuksen uudistuksia koskevan paneelikeskustelun puheenjohtajana.

1. Opetuksen siirtyessä entistä digitalisempaan muotoon ja esimerkiksi verkkokurssien yleistyttyä, millaisena näet kontaktiopetuksen kohtalon tulevaisuudessa? Onko mielestäsi kurssien ryhmäkokojen kasvaessa oppilaat kokeneet mieluisammaksi esimerkiksi itsenäisenä verkossa tehtävät kurssikokonaisuudet, ja kuinka ryhmäkokojen ja oppilaitosten suuret koot ovat vaikuttaneet/tulevat vaikuttamaan kontaktiopetuksen tehokkuuteen?

"Opetuksen digitalisointi ei tule poistamaan kontakiopetuksen merkitystä. Varmaankin osa nykyisestä opetussuunnitelman materiaalista siirtyy verkkopohjaiseksi, jolloin koulussa jää aikaa uudenlaiseen sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja osaamisen kehittämiseen. Mielestäni asia ratkaisee ns. suurryhmäongelmiakin sillä tavoin, että entistä enemmän asioita toteutetaan pienryhmissä ja projekteissa. Suurryhmien ongelma on opetussuunnitelman näkökulmasta jatkuvan arvioinnin toteuttaminen, joka on todella haastavaa tai liki mahdotonta nykyisessä lukiomuodossa, missä opettaja saattaa olla vain yhden kerran tekemisessä jonkun opiskelijan kanssa.

Toisaalta uudistuvan lukion tulee pakosta rakentaa kattavaa ja korkeatasoista verkko-opetusta, jos haluamme pitää Suomen lukiolaiset tasa-arvoisessa opiskelutilanteessa. Esimerkiksi lukiolaisten korkeakouluopetus tulee pakostakin olemaan verkkovälitteistä, koska muuten se olisi mahdollista vain Jyväskylän kaltaisissa yliopisto-ja ammattikorkeakoulukapungeissa."


2.Uusi opetussuunnitelma niin peruskouluissa kuin toisellakin asteella tuli käytäntöön lukuvuonna 2016-17. Kuinka kahden opetussuunnitelman päällekkäisyys vaikuttaa lukio-opintojen suorittamiseen ja kuinka voidaan taata eri opetussuunnitelman mukaan opiskelleiden opiskelijoiden tasa-arvoisuus esimerkiksi ylioppilaskokeessa?

"Lähtökohta opetussuunnitelmien vaihtuessa on se, että vanhan ops:n mukaan opiskeleville tarjotaan mahdollisuus suorittaa lukio ko. opetussuunnitelman mukaisesti. Jonkin verran aina syntyy tilanteita, että kurssitarjonnassa tulee muutoksia, jotka vaikuttavat vanhan opetussuunnitelman noudattamiseen, mutta erilaisilla joustavilla opiskeluratkaisuilla kurssit kyllä saadaan tehtyä. Ylioppilastutkinnossa kysymykset tulevat kulloisestakin voimassa olevasta opetussuunnitelmasta, joten siinä mielessä opiskelijat ovat tasa-arvoisessa asemassa."

https://peda.net/id/6c405716c2f

3. Säästöjä ja leikkauksia viime aikoina on jouduttu tekemään ja lukioita on yhdistetty entistä isommiksi oppilaitoksiksi. Millaisena näet säästöjen vaikutuksen lukiokoulutukseen tulevaisuudessa? Siirtyvätkö esimerkiksi kertauskurssit maksullisiksi lukiossa tai sen ulkopuolella käytäviksi kurssikokonaisuuksiksi (joita tällä hetkellä jo löytyy) ja kuinka esimerkiksi tällainen kehitys vaikuttaa oppilaiden tasa-arvoisuuteen? Mitä muita esimerkkejä konkreettisista säästöistä on nähtävissä lähitulevaisuudessa?

"Rahoituksen leikkauksilla on aina vaikutusta opiskelijoiden valinnanmahdollisuuksiin. Erityisesti opetusta syventäviin ja soveltaviin opintokokonaisuuksiin. Kuitenkin JKL lukion lähtökohta on tarjota oppiaineiden pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit, joihin yo-koe perustuu. Samoin tulemme tarjoamaan myös ns. kertauskurssit, jotka valmistavat opiskelijoita ylioppilastutkintoon. Uskon kuitenkin, että tähän rinnalle syntyy kaupallista kilpailua, koska ylioppilastutkinnon painoarvon kasvu luo siihen mahdollisuuksia. Kuitenkin on samaan aikaan huomioitava, että valtava laaja tarjonta ei toisaalta sekään automaattisesti palvele yo-tutkintoa, ts. opiskelemalla paljon yli lukion oppimäärän 75 kurssia ei taatamenestystä ylioppilastutkinnossa."

4. Viime aikoina on paljon puhuttanut niin opiskelijoiden kuin opettajienkin keskuudessa korkeakoulujen opiskelijavalintojen muuttuminen, jonka seurauksena arvosanoilla pääsevien opiskelupaikkoja lisätään. Koetko, että tällainen muutos kasaa liikaa paineita opiskelijoille onnistua ylioppilaskokeessa ja kuinka hyvänä mittarina koulumenestykselle ylioppilaskokeiden arvosanoja pidät?

"Minusta tästä asiasta on aivan turhaa alettu maalaamaan kauhukuvaa. Hieman harmillista on, jos lukion päättötodistus menettää merkityksensä. Minusta koko lukion oppimäärää tulisi tässä tilanteessa arvioida kriittisesti, koska entistä vahvemmin opiskelijat suorittavat vain niitä kursseja, joilla on merkitys heidän tutkintoonsa. Tämä johtaa henkilökohtaisella tasolla siihen, että jotkut aineet ovat ns. hanttiaineita ja todella pakollisia pakollisia.

Yliopistot tulevat säilyttämään myös pääsykokeet osana sisään ottoa, joten siinä mielessä kauhukuvat valinnasta ovat turhia. Toki ylioppilaskokeen arvo merkittävästi muuttuu, koska se takaa suoran sisään pääsyn myös sellaisiin tiedekuntiin, joihin aiemmin on ollut erittäin vaikea päästä sisään ilman erityistä preppaamista. Toivon, että tämä avaa nopeammin jatko-opiskelumahdollisuuden ylioppilaille."

https://peda.net/id/77b95ac0c2f

5. Millaisena näet lukiokoulutuksen 10 vuoden päästä?

"Lukioiden määrä on pienempi, lukiot ovat entistä kansainvälisempiä ja osan kansallisesta ylioppilastutkinnosta voi suorittaa englannin kielellä. Yo koe on automatisoitui kuten myös erillisten kurssien kokeet eli puhumme ns. koeakvaarioista, joissa opiskelijat voivat käydä joustavasti osoittamassa osaamistaan. Opiskelijoilla on entistä joustavammat henkilökohtaiset osaamistavoitteet ja opetuksessa on siirrytty askel luokkaopetuksesta kohti projektioppimista. Kokeellisemmat lukiot pitävät ns. ekopäiviä, jolloin kaikki koulutyö tapahtuu etäoppimisena, koska se on vastuullista ympäristöpolitiikkaa. Koulutyön keskiössä on sosiaalisten taitojen rakentaminen osaamisen ja tiedon kumppaniksi."


Mikäli aihe jäi kiinnostamaan ja lisää kysymyksiä mietityttämään, suosittelen erittäin lämpimästi suuntaamaan KEOS2017-foorumissa kyseiseen paneelikeskusteluun.

Terveisin
Ella

31.10. Lasten siivet kantavat pitkälle

Moikka vaan kaikille,
Keos-tiimin Oona täällä hieman päivittelee kuulumisia Papilio-luentoon liittyen.

Keos2017-foorumissa pääset kuuntelemaan Merja Koivulan ja Riitta Viitalan luentoa Papilio-ohjelmasta. Ohjelman nimi "Papilio" ei suoraan sanottuna sanonut minulle aluksi mitään, joten päätin turvautua kaikkitietävään ja itseäni selvästi fiksumpaan Googlen hakukoneeseen. Hetken kuluttua olinkin saanut näppärästi tietää kaikki oleellisimmat asiat aiheeseen liittyen.

Papilio on siis alun perin Saksasta lähtöisin oleva ennaltaehkäisyohjelma, joka on kehitelty paremman varhaiskasvatuksen saavuttamiseksi vähentämällä merkittävästi väkivallan ja riippuvuuksien syntymistä. Ohjelmassa keskitytään lasten tunnetaitojen ja sosiaalisen käyttäytymisen tukemiseen, mutta siinä myös pyritään ennaltaehkäisemään lasten tunteisiin ja tunneperäiseen käyttäytymiseen liittyviä ongelmia. Yksi ohjelman tavoitteista on kuitenkin myös hoitaa jo ilmenneitä vaikeuksia aihepiiriin liittyen. Ohjelmassa keskeisessä roolissa olevat sosioemotionaaliset taidot luovat perustan myönteisille ihmissuhteille ja psyykkiselle hyvinvoinnille.

Papilio toimii Saksassa kuudessatoista liittovaltiossa, joiden piiriin kuuluu yli 6 500 kasvattajaa ja jo 130 000 saksalaista lasta on päässyt hyötymään ohjelmasta. Suomeen ohjelma on rantautunut hitaammin, mutta vuonna 2015 Suomessakin oli jo viisi Papilio-päiväkotia, 100 kasvattajaa ja 456 lasta. Päiväkoteja ja kasvattajia koulutetaan kuitenkin koko ajan lisää ja hankkeeseen on panostettu todenteolla. OKM onkin ottanut hankkeen yhdeksi rahoituskohteekseen ja näin ohjelma on saanut lisää tuulta alleen.

Tiesitkö, että ohjelman nimi "Papilio" tarkoittaa perhosta. Nimi viittaa ajatukseen, jonka mukaan jokainen lapsi tarvitsee itselleen siivet päästäkseen lentoon.

File:Papilio memnon heronus female tailed 20130803.jpg

Ohjelman menettelytapoina toimivat lelujen vapaapäivä, Paula ja tunnepeikot sekä minun-sinun-meidän-peli. Lelujen vapaapäivänä lapset leikkivät ilman tavanomaisia leluja, joten leikittömyydestä ei suinkaan ole kyse, vaikka sitä ehdin jo pelätä! Lapset yksinkertaisesti joutuvat keksimään tekemistä itse tai yhdessä muiden ryhmäläisten kanssa, mikä antaa luovuuden kehittymiselle paremmat lähtökohdat. Samalla myös mielikuvitusleikit lisääntyvät sekä lapsen kielellinen ilmiasu vahvistuu.

Paula ja tunnepeikot ovat osana interaktiivista tarinaa, jonka kautta lapset pääsevät tutustumaan kyseisiin hahmoihin. Paula on 5-vuotias, joten lasten, erityisesti tyttöjen, on helppo samastua häneen. Paulan kanssa tarinassa esiintyvät tunnepeikot Nyyhky, Äksy, Säihky ja Hymy, jotka edustavat neljää perustunnetta: surua, vihaa, pelkoa ja iloa. Hahmojen ympärille kehkeytyvän tarinan myötä lapset oppivat tunnistamaan omia ja toisten tunteita sekä säätelemään tunneperäistä käyttäytymistä.

Minun-sinun-meidän-pelissä lapset puolestaan harjoittelevat sosiaalisia sääntöjä saaden samalla tuntea arvostusta ryhmässä läsnäolosta. Lapset ymmärtävät ryhmän normit ja osallisuutensa ryhmän toimintaan. Pelissä etusijalla on kuitenkin toisten vastavuoroinen auttaminen yhdessä sovittuja sääntöjä noudattamalla.

Papilio-ohjelma on selvästi kehitetty hyvää asiaa varten ja lasten kehitykseen onkin syytä kiinnittää erityishuomiota. Ohjelmaan tarkemmin perehtyessäni oli hieno huomata, kuinka hyvän vastaanoton ohjelma on saanut Suomessa. Yllätyksekseni löysin myös aiheeseen liittyvän videon Jyväskyläläisestä, ohjelman pilotissa mukana olleesta päiväkodista. Video on lyhyt ja aihetta mukavasti avaava, joten halutessasi voit sen itsekin katsoa tämän linkin kautta: https://areena.yle.fi/1-3812192.

Tiistaiterveisin,
Oona

KEOS haastateltavana Noora Heiskanen

Noora Heiskanen on yksi KEOS 2017 tapahtumaan tulevista puhujista. Hän pitää luennon Pedagoginen kirjoittamisesta (Sali 3 klo 9). Kirjoittamisen tavan pohtiminen on opetus- ja kasvatusalalla tärkeää.
- Aikuisen sanavalinnoilla ja kirjoittamilla asioilla voi olla suuri merkitys, kiteyttää Noora Heiskanen.
Noora lähti mukaan KEOSIIN puhumaan pedagogisesta kirjoittamisesta, koska se on ajankohtainen ja paljon pohdituttanut aihe opetus- ja kasvatusalan ammattilaisten keskuudessa.
Nooralla on myös toinen luento aiheesta Miten lapsi tulee kuulluksi ja nähdyksi, kun on tuen tarpeita ( sali 3 klo 12) yhdessä Riitta Viitalan kanssa. Molempien luentojen punaisena lankana on aikuisen vastuu toteuttaa pedagogiikkaa niin, että lapsen etu toteutuu.
Tulossa on varmasti mielenkiintoiset luennot, joten käykää ihmeessä kuuntelemassa aiheesta.

25.10. KEOS ja EduFutura -timanttinen kombo

Heipsan!

IMG_9981.JPG

Kasvatus- ja opetusalan suurtapahtuma KEOS2017 –forum lähestyy jo kovaa vauhtia nurkan takaa ja sen vuoksi olikin aika ottaa järeämmät välineet käyttöön sosiaalisen median tiimoilta. Mukaan remmiin saatiin seitsemän hengen EduFuturan viestintätiimi, joka koostuu Jyväskylän eri koulutusalojen opiskelijoista.

EduFutura Jyväskylä on Jyväskylän koulutuskuntayhtymän, Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän yliopiston muodostama merkittävä oppimisen ja tutkimuksen osaamiskeskittymä. Eri koulutusasteita koskevana se on ainutlaatuinen toimintamalli. Yhteistyön tavoitteena on parantaa opetuksen laatua ja tarjota opiskelijoille monipuoliset ja joustavat mahdollisuudet luoda omannäköisiä opintopolkuja. Niinkuin EduFutura myös me viestintätiimiläiset Ella, Milla, Oona, Iiris, Tuomas, Sofia ja Julia rikomme oppilaitosten välisiä rajoja ja luomme hyvää yhdessä.

KEOS 2017 -tapahtuma kutsuu meitä marraskuun 25. päivä ja tehtävänämme on vastata sosiaalisesta mediasta, ulkoisesta viestinnästä ja itse tapahtumaan liittyvän viestinnän tehtävistä. Muistutamme säännöllisesti läsnäolostamme täällä KEOS kuulumisia -palstalla blogitekstien ja muiden juttujen muodossa. Tämän lisäksi päivitämme KEOS 2017 -tapahtuman Facebook-sivua ja Twitteriä.

Loppuun vielä videoterveiset EduFuturan viestintätiimiltä ja mukavaa viikkoa kaikille!
https://www.youtube.com/watch?v=_QVy5PkM5RM

Terveisin koko tiimin puolesta,
Julia