Liikkuva koulu-hanke on hallituksen parhaiten edennyt kärkihanke, jonka tavoitteena on saada jokainen peruskouluikäinen liikkumaan ainakin tunti päivässä. Liikkuva koulu-ohjelmaa toteutetaan tavallisimmin muuttamalla oppimista toiminnalliseksi, lisäämällä välituntien aktiivisuutta tai ulkoilun määrää. Jokainen koulu saa kuitenkin itse päättää metodinsa.

Vaikka hankkeen selkeänä kohderyhmänä ovatkin peruskoululaiset, myös toinen aste ja korkeakoulut voivat halutessaan käyttää samoja keinoja ja pyrkiä vahvistamaan oppilaiden liikkumista. Hankkeeseen on saatu mukaan myös erilaisia liikuntaseuroja, jotka ovat tuoneet tarjolle esimerkiksi lajien tutustumiskokeiluja oppilasryhmille, joista yksi hyvä esimerkki on SuperPark.

Liikkuva koulu-hankkeessa on mukana jo 70 % suomalaisista kouluista. Kyseisissä kouluissa on aiempaa parempi työrauha, oppiminen on tehokkaampaa ja oppilaat ovat tunneilla aktiivisempia. Myös opiskelijoiden terveyttä, jaksamista ja keskittymiskykyä on saatu parannettua liikuntaa lisäämällä. Lisäksi tarkkaavaisuutta ja muistin toimintaa on pystytty edistämään. Ylipäätään voidaan sanoa, että oppilaiden hyvinvointia ja kouluviihtyvyyttä on parannettu huomattavasti hankkeen avulla.

Pelkästään liikunnan lisääminen ei ole kuitenkaan saanut kaikkia positiivisia seurauksia aikaan, vaan yksinkertaisesti myös se, että oppilaita on otettu huomioon eritavoin kuin aiemmin. Oppilaat saavat itse olla mukana suunnittelemassa ja päättämässä liikunnallisista aktiviteeteistä ja monet koulut ovat lisänneet oppilaiden toivomia liikuntavälineitä käyttövalikoimaansa. Oppilaat ovat myös sosiaalistuneet ja verkostoituneet laajemmin, kun välitunneilla voi pelata ja harrastaa erilaisia ryhmäpelejä eri ikäisten kanssa. Tuntien aikana tapahtuvat taukojumpat ovat lisäksi auttaneet oppilaita keskittymään ja jaksamaan paremmin tuntien aikana.

Lisääntyneen liikunnan lisäksi osa hankkeeseen kuuluvista kouluista on panostanut erilaisiin työvälineisiin. Tunneilla saattaa esimerkiksi olla käytössä korkeussäädettäviä pulpetteja, jotka mahdollistavat vaihtelevan työasennon. Pulpetin korkeutta on helppo säätää, joten seisoma-asennosta on nopea vaihtaa istuma-asentoon ja päinvastoin. Työergonomia pysyy parhaana mahdollisena, kun työskentely ei tapahdu koko aikaa samassa asennossa.

Hankkeessa mukana olevien koulujen ei tarvitse tehdä kaikkia asioita samalla tavalla, vaan pääasiana on että koko koulu kiinnittää huomiota liikunnan lisäämiseen ja parempaan opiskeluergonomiaan. Koulut saavat itse päättää miten he toteuttavat ja järjestävät liikuntaa. Jotkut voivat lisätä ulkona tapahtuvaa työskentelyä, opetellaan uusia kasvilajeja luonnossa seikkaillen tai tehdään kuvaamataidon töitä hakemalla ensin inspiraatiota luonnosta. Jotkut taas voivat aloittaa lisäämällä taukojumppia oppituntien yhteyteen tai vaikkapa panostaa uusiin urheiluvälineisiin. Tiettyä orjallista kaava ei siis ole, kunhan oppilaat pääsevät nauttimaan liikunnasta ja saavat sitä edes jossain määrin aiempaa enemmän.

Koko hankkeen ohjelmanjohtajana toimii Antti Blom, joka pitää aiheesta luennon Keos-foorumin aikana päälavalla klo 13.10. Sieltä saa lisätietoa Liikkuva koulu- hankkeesta, sen vaikutuksista ja etenemisestä. Lisäksi foorumiin osallistujilla on mahdollisuus käydä tutustumassa koko perhettä liikuttavaan ja hankkeessa mukana olevaan SuperPark Jyväskylään klo 9-11 välillä. SuperParkiin pääsee kätevästi, sillä se on rakennettu Paviljongin yhteyteen. Kauas ei siis tarvitse lähteä!