Määritysoppaita

Mikä laji?

Värikuvakasviot ovat käyttökelpoisia kasvilajien tunnistamisessa. Erityisesti Suuri Pohjolan Kasvio (Mossberg & Stenberg, 2005) sisältää yli 3000 erilaista lajia tai lajiketta, mukaan lukien runsaasti viljelyjäänteitä ja viljeltyjä kasveja. Kirjan erityisansioina ovat tarkasti piirretyt kuvat, joissa kasvien erityistuntomerkit ovat esillä. Kirja on todella paksu ja painava, joten se kannattaa pakata reppuun tai käyttää sitä sisätiloissa.

Vaativampaan käyttöön soveltuu Retkeilykasvio (toim. Häme-Ahti et al.), joka on Suomessa vakituisesti tavattavien putkilokasvien määritysopas. Sen avulla voi tunnistaa paitsi luonnonvaraista kasvillisuutta myös ruohovartisia viljelyjäänteitä, eli kasveja, jotka ovat jääneet kasvamaan puutarhan liepeille. Kirjassa on esimerkiksi monivuotisia ruohovartisia koristekasveja eli perenna- ja sipulikasveja, yrttejä ja rohdoskasveja sekä puita ja pensaita. Dendrologian Seuran julkaisema Suomen Puu- ja pensaskasvio on Suomen alkuperäisten ja viljeltyjen puuvartisten kasvien määrittelyopas. Sen avulla voi määrittää puita, pensaita, puuvartisia köynnöksiä ja varpuja.

Mikä lajike?

Kirjastosta ja kirjakaupoista löytyy suuri joukko tiettyjen viljeltyjen kasviryhmien lajikkeiden määrittämiseen soveltuvia kirjoja, kuten:
  • Suomalainen ruusukirja (Alanko et al 2002)
  • Suomen ruusut (Rautio, Pirjo 2009)
  • Palava rakkaus ja särkynytsydän (Alanko & Kahila 2005)
  • Suomalainen perennakäsikirja (Riikonen, Antti 2003)
  • Suomalaiset perinnekasvit (Rikkinen, Jouko 2011)
  • Pionit (Peltola & Koivu 2007)
  • Puutarhan hedelmäpuut (Blomqvist, Leif 2011)
  • Suomen hedelmäpuut ja viljellyt marjat 1; Omenat. (Meurman & Collan 1943).
  • Suomen hedelmäpuut ja viljellyt marjat 2; Päärynät, luumut, kirsikat ja marjat. (Meurman, Olavi 1947)

Tarkista virallinen laji- ja lajikenimi!

Viljelykasvien nimistö (Räty, Ella, 2012) kirjaan on koottu sekä laji- ja lajikenimet. Kasvilajien ja lajikkeiden nimet vaihtuvat tutkimuksen lisätessä tietoa kasvien sukulaisuussuhteista. Tämän vuoksi ennen nimien julkaisemista ne kannattaa tarkistaa.

Verkkolinkit

Tunnistuksen apuvälineenä voi käyttää verkkolinkkejä, kuten Helsingin yliopiston kanssa yhteistyössä kehitetty Luontoportti.com -sivusto ja Ruotsin Luonnonhistoriallisen museon (Naturhistoriska riksmuseet) luoma Den virtuella floran. Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon ylläpitämä Kasviatlas eli Suomen putkilokasvien levinneisyyskartasto antaa kuvan kunkin kasvilajin levinneisyydestä Suomessa.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä