Kansallinen kasvigeenivaraohjelma

Kansallinen kasvigeenivaraohjelma perustettiin tehostamaan viljelykasvien suojelua Suomessa

Geenivarojen suojelusta on sovittu kansainvälisissä sopimuksissa. Niihin pohjaten jokainen maa on itse velvollinen huolehtimaan alueensa arvokkaiden geenivarojen säilymisestä.

Viljelykasvien geenivarojen monimuotoisuuden keräämisen ja hyödyntämisen eteen on tehty töitä vuosikymmenien varrella tutkimuslaitosten, yliopistojen ja muiden oppilaitosten vetämin tutkimus- ja kartoitushankkein. Arvokasta työtä on tehty myös yhdistyksissä (mm. Maatiainen ja Hyötykasviyhdistys) ja yksittäisten toimijoiden ja harrastajien toimesta.

Suomen kansallinen kasvigeenivaraohjelma perustettiin vuonna 2003 tehostamaan maa- ja metsätalouden geenivarojen suojelua Suomessa. Koordinaatiovastuu annettiin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskukselle MTT:lle, metsäpuiden geenivaratyötä organisoi Metsäntutkimuslaitos Metla. Vuoden 2015 alusta lähtien toiminta on tapahtunut Luonnonvarakeskuksessa (Luke).

Toimintaa seuraa ja kehittää maa- ja metsätalousministeriön asettama geenivaraneuvottelukunta.

Toiminnan keskeiset periaatteet ja tavoitteet

Perustan kansallisen kasvigeenivaraohjelman toiminnalle laati maa- ja metsätalousministeriön asettama laaja asiantuntijatyöryhmä. Toiminnan keskeiset periaatteet ja tavoitteet määriteltiin seuraavasti (MMM:n julkaisuja 12/2001):

  • Maa- ja metsätalouden kasvigeenivarat ovat maa-, puutarha- ja metsätalouden sekä näihin perustuvien elintarvikehuollon ja metsäteollisuuden perusta.

  • Näitä geenivaroja suojellaan, ylläpidetään ja käytetään kestävästi, jotta varmistetaan perinnöllisen monimuotoisuuden säilyminen myös tulevaisuuden tarpeita varten.

  • Kasvien perinnölliseen muunteluun perustuvalla ja sitä hyödyntävällä tutkimuksella ja kasvinjalostuksella tuotetaan oloihimme soveltuvia lajikkeita ja kantoja maa- ja metsätalouden tarpeisiin myös tulevaisuudessa.

  • Kansainvälisillä sopimuksilla, pohjoismaisella geenipankki- ja geenivarayhteistyöllä sekä kansallisilla toimenpiteillä varmistetaan toisaalta maa- ja metsätalouden geenivarojen suojelu ja kestävä käyttö, toisaalta geenivarojen saatavuus kasvinjalostuksen ja tutkimuksen tarpeisiin.

  • Kasvigeenivarojen suojeluun ja kestävään käyttöön liittyvien avoimien kysymysten ratkaiseminen edellyttää monialaista tutkimusta.

  • Hallinnonalojen välisellä yhteistyöllä varmistetaan geenivarojen suojeluun ja kestävään käyttöön tähtäävien toimenpiteiden kattavuus, mukaan lukien opetus, neuvonta ja tiedotus.

Tavoitteiden toteuttaminen käytännön kasvigeenivaratyössä

Kasvigeenivarojen kartoitus

Kartoituksen tarkoitus on selvittää mitä viljelykasvien geenivaroja meillä on ja missä ne sijaitsevat. Mahdollisuuksien mukaan kasvit kootaan kokoelmaan ja niitä evaluoidaan. Kasvigeenivaroja on vuosien varrella kerätty ja kuulutettu monissa eri toimijoiden toteuttamissa tutkimus- ja kartoitushankkeissa. Kasvikuulutuksin on haettu vanhoja lajikkeita ja maatiaiskantoja mm. viljoista, palkokasveista, ryvässipuleista ja humalista, hedelmäpuista ja koristekasveista. Tiedot kasvikannoista dokumentoidaan internet-pohjaiseen tietokantaan.


Säilytys

Suomalaiset, siemenistä lisättävät kasvigeenivarat sekä peruna säilytetään Pohjoismaisen Geenivarakeskuksen (NordGen) toimesta. Siementen varmuuskokoelmat sijaitsevat Huippuvuorilla varmuusvarastossa (Global Seed Vault).

Kasvullisesti lisättävien kasvien geenivarat säilytetään elävinä kasveina kenttäkokoelmissa, solukkoviljelminä tai kryosäilytyksessä.

Kasvigeenivaraohjelma koordinoi ja huolehtii siitä, että pitkäaikaissäilytykseen valitut arvokkaat geenivarat säilytetään tulevaisuuden tarpeita varten. Asiantuntijatyöryhmät organisoivat valintaa ja säilytystä. Luonnonvarakeskus on suomalaisten kasvullisesti säilytettävien kasvigeenivarojen pääasiallinen säilytyspaikka. Säilytystä varmistetaan varmuuskokoelmin, joita on myös alan oppilaitoksissa.

Käytön edistäminen ja tutkimus

Tarvitaan tutkimustietoa eri kasvikantojen ominaisuuksista, jotta niitä osataan hyödyntää kasvinjalostuksessa, viljelyssä ja tuotteistamisessa. Kun tunnemme ominaisuudet, voimme valita oikeat kasvit oikeaan tarkoitukseen, esimerkiksi lisäämään viljan taudinkestävyyttä tai tuotteistamaan parhaimmanmakuisen marjan. Kasvigeenivaraohjelma pyrkii edistämään geenivara-aiheista tutkimusta ja osallistuu sen tekemiseen.

Tiedotus, opetus ja neuvonta

Kasvigeenivaraohjelman asiantuntijat osallistuvat mahdollisuuksien mukaan eri tasoilla annettavaan opetukseen. Neuvonnalla ja tiedotuksella lisätään yleistä tietämystä kasvigeenivarojen merkityksestä.

Kansallinen asiantuntijatyö

Kasvigeenivaraohjelma osallistuu kansainvälisten sopimusten kansalliseen valmisteluun ja lainsäädäntötyöhön suojelun ja kestävän käytön varmistamiseksi. Tärkeitä kysymyksiä ovat mm. kasvigeenivarojen omistusoikeus ja niistä saatavien hyötyjen jako, sekä geenivarojen käytön edistäminen.


Kansainvälinen asiantuntijatyö


Geenivarat ovat kansainvälinen asia, ja kansainvälinen yhteistyö on luontevaa ja hedelmällistä. Yhdessä pystymme tekemään paljon enemmän, mm. päättämään geenipankkitoimintaan ja säilytystyöhön liittyvistä suuntaviivoista, edistämään geenivarojen tutkimusta ja vaikuttamaan päättäjiin säädösten valmistelussa.

Pohjoismaiden kansallisten kasvigeenivaraohjelmien koordinaattorit tapaavat säännöllisesti toisiaan ja NordGenin geenivarakeskuksen toimijoita. NordGenin alla toimii kasviryhmäkohtaisia työryhmiä, joissa on kansallisten asiantuntijoiden edustus. Euroopan tasolla toimii ECPGR, European Cooperative Programme for Plant Genetic Resources, jonka meille tärkeissä työryhmissä Suomella on edustus.

Alla kuva vuonna 2012 Itävallassa pidetyn ECPGR:n ohjausyhmän kokouksesta (lähde ECPGR:n kotisivu). Kokoukseen osallistuivat Euroopan eri jäsenmaiden edustajat. Erityisesti mietittiin, että miten toimintaa suunnataan, ja minkälaisella toimintarakenteella mennään eteenpäin. Kiinteiden työryhmäkokousten sijaan haluttiin joustavampaa, hankepohjaisesti etenevää toimintaa ja yksittäisten asiantuntijoiden sijasta ehdotettiin asiantuntijapoolia, josta voidaan tarpeen mukaan poimia aihekohtaisesti parhaat expertit asioita edistämään.


Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä