Strategian valmistelu monihallinnollisena prosessina

Työ- ja elinkeinoministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö asettivat toukokuussa 2020 ELO-foorumin ja ELO-työjaoston, jolle annettiin tehtäväksi valmistella ehdotus elinikäisen ohjauksen strategiaksi 2020-2023 sekä toimenpiteiksi sen toteuttamiseksi. Asettamiskirjeen 1.4.2020 toimeksiannon mukaisesti ELO-foorumin työjaosto laati kesällä esiselvityksen elinikäisen ohjauksen nykytilasta ja haasteista strategiatyön pohjaksi. Selvityksen luonnos esiteltiin ELO-foorumin ensimmäisessä kokouksessa 28.8.2020. ELO-foorumin jäsenillä ja alueellisilla ELO-ryhmillä oli mahdollisuus ajalla 21.8. - 4.9.2020 antaa palautetta esiselvityksen luonnoksesta sekä tehdä uusia kehittämisehdotuksia. Tämä dokumentti päivitettiin ELO-foorumilla 28.8.2020 käytyjen keskustelujen ja ELO-torin kautta saadun palautteen pohjalta. Viimeisessä vaiheessa ELO-foorumin työjaosto teki esiselvityksen pohjalta ehdotukset ELO-foorumille elinikäisen ohjauksen strategisiksi tavoitteiksi ja toimenpidesuosituksiksi, jotka ELO-foorumi lopullisesti hyväksyi 13.11.2020. Työ- ja elinkeinoministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö julkistivat yhdessä suositukset 3.12.2020. Seuraavaksi työjaosto ja foorumi laativat toimenpidesuunnitelman strategian tavoitteiden edistämiseksi tulevina vuosina.

Elinikäisen ohjauksen lisäarvo sekä yksilölle että yhteiskunnalle

Tuoreen EU:n jäsenmaiden elinikäistä ohjausta koskeneen selvityksen [1] mukaan elinikäisen ohjauksen asemaa voidaan vahvistaa, jos se on yhdistetty laajempiin kansallisiin koulutusta, osallisuutta, työllisyyttä ja hyvinvointia koskeviin kansallisiin tavoitteisiin. Viime vuosina moni maa on joko uudistanut (esim. Skotlanti, Wales) tai on päivittämässä (Englanti, Norja) kansallisia ohjauksen strategioitaan.

Strategian valmistelussa pyrittiin asiakaslähtöisyyden lisäksi ottamaan huomioon Sanna Marinin [2] hallitusohjelman tavoitteet jatkuvan oppimisen uudistukseen, työllisyystavoitteen nostoon, oppivelvollisuuden laajentamiseen, työn ja työhyvinvoinnin ohjelmaan, monialaisten palveluiden laajentamiseen, hyvinvoinnin, yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden ja osallisuuden lisäämiseen sekä kykyyn varautua ennakoimattomiin globaaleihin muutoksiin (resilienssi). Strategiassa ja siihen sisältyvissä kehittämisehdotuksissa elinikäistä ohjausta edistetään kokonaisuutena , jossa huomioidaan niin yksilöiden, yhteisöjen kuin yhteiskunnankin tavoitteet, ja pyritään vastaamaan niihin vertikaalisen ja horisontaalisen monialaisen yhteistyön kautta. Ohjausta tarkastellaan koko elinkaaren mittaisena jatkumona, joka on vuoropuhelua yksilön ja hänen omien urasuunnittelutaitojen sekä niitä tukevan tiedon, neuvonnan ja ohjauksen välillä. Ohjauspalveluiden kehittämistä ei nähdä vain itseisarvona, vaan sen tulee perustua yksilöiden, yhteisöjen ja yhteiskunnan tarpeisiin.

Elinikäisen ohjauksen nykytila ja haasteet

Kesällä 2020 ELO-foorumin työjaosto laati kuvauksen elinikäisen ohjauksen tilasta olemassa olevan kansallisen ja kansainvälisen tutkimus- ja arviointitiedon perusteella. Lisäksi kuultiin sidosryhmien ja alueellisten ELO-ryhmien jäseniä. Jaoston esityksen mukaan strategialla tulisi pyrkiä vastaamaan seuraaviin keskeisimpiin haasteisiin:

Kaikilla ei ole yhdenvertaisia mahdollisuuksia urasuunnitteluun. Suomessa on tarjolla moninaisia tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja, jotka ovat periaatteessa kaikkien hyödynnettävissä, mutta eivät käytännössä tavoita kaikkia. Ohjauksellinen työn monimuotoistuminen edellyttää myös ohjaustyötä tekevien osaamisen uudelleen arviointia. OECD on esittänyt Suomelle erityisesti ohjauksen kehittämiseen liittyviä suosituksia ns. aliedustettujen eli vähemmän koulutukseen osallistuvien ryhmien aktivoimiseksi ja heikompien taitojen varassa olevien osaamisen lisäämiseksi. [3]

Ohjauksen toimijakenttä on monimuotoinen ja haastaa kehittämään ohjausta kokonaisuutena. Viime vuosien aikana kehkeytynyt ohjauspalveluiden monimuotoisuus on osoittautunut tarpeelliseksi, mutta eri kehittämishankkeita ja rahoitusta ei koordinoida riittävän kokonaisvaltaisesti, systemaattisesti ja tietoon perustuen. Valtakunnallinen koordinaatio ei ole riittävää, eikä kokonaisuutta seurata, kehitetä ja johdeta tietoon perustuen.

Ohjausta tukevia digitaalisia palveluja kehitetään toisistaan irrallisina eikä digitaalisuuden tuomia mahdollisuuksia ole hyödynnetty tarpeeksi tehokkaasti. Suomessa on moneen muuhun maahan verrattuna kattava teknologinen infrastruktuuri, ja ohjaukseen liittyviä digitaalisia palveluja tuotetaan sekä yksityisellä sektorilla että julkishallinnossa. Toimivan ja kattavan monialaisen ja monikanavaisen digitaalisen palvelukokonaisuuden rakentamiseksi tarvitaan pysyvyyttä ja systemaattisempaa kansallisen tason hallinnonalojen yhteistyötä [4].

Globaalit ilmiöt ovat aiheuttaneet muutospaineita ohjausosaamiseen. Ohjauksellinen työ eri sektoreilla on lisääntynyt ja ohjaustyötä tekevien osaaminen vaihtelee heterogeenisten koulutustaustojen mukaan. Koulutusrakenne ei tue parhaalla tavalla ammatillista ja alueellista liikkuvuutta. Ohjaustyötä tekeviltä vaaditaan jatkuvasti päivittyvää osaamista koulutuksesta, työmarkkinoista ja palvelujärjestelmästä, mutta muuttuvan maailman mukana myös joustavia digitaitoja, sekä ymmärrystä esimerkiksi COVID-19 pandemian, ilmastonmuutoksen, väestökehityksen, rasismin ja sukupuolten segregaation vaikutuksista yksilöiden koulutus- ja uravalintoihin.

Elinikäisen ohjauksen strategiset tavoitteet ja toimenpidesuositukset

Elinikäisen ohjauksen strategiassa esitetyillä toimenpidesuosituksilla pyritään vastaamaan edellä kuvattuihin haasteisiin. Strategian tavoitteet kohdentuvat pidemmälle tulevaisuuteen, mutta konkreettiset suositukset ja toimenpiteet kohdistuvat nykyiselle hallituskaudelle vuoteen 2023 asti. Tavoitteena on edistää niin yksilöiden omia edellytyksiä tehdä urapäätöksiä, kuin varmistaa heille tarvittava tuki monikanavaisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden avulla. Esityksen mukaan elinikäistä ohjausta tulee kehittää ja toteuttaa tulevina vuosina Suomessa:

1. Saavutettavasti ja asiakaslähtöisesti

Pitkän tähtäimen tavoitteena on, että jokaisella on mahdollisuudet ja taidot tehdä tietoisesti suunnitelmia sekä koulutus- ja työurapäätöksiä muuttuvassa työn maailmassa. Hallituskauden 2020-2023 aikana parannetaan ohjauksen saatavuutta, vahvistetaan elinikäisiä urasuunnittelutaitoja sekä edistetään työelämässä tapahtuvaa osaamisen tunnistamista, hankkimista ja urasuunnittelua.

2. Digitaalisesti

Pitkän tähtäimen tavoitteena on toimiva jatkuvan oppimisen digitaalinen palvelukokonaisuus, jossa ohjaus ja urasuunnittelunäkökulma ovat keskiössä palvellen sujuvasti elinikäistä oppijaa mm. tekoälyä hyödyntäen. Hallituskauden 2020-2023 aikana yhdistetään ohjaus ja urasuunnittelunäkökulma osaksi meneillään olevaa jatkuvan oppimisen digitaalisen palvelukokonaisuuden käytännön toteutusta. Lisäksi tavoitellaan toimivaa digitaalista ohjaus- ja kartoituspalvelukokonaisuutta, jossa hyödynnetään paremmin yhteistä koulutus-, työmarkkina- ja osaamistietoa. Yksilöiden ja ohjaustyötä tekevien digitaitoja edistetään osana elinikäisen ohjauksen ja ohjauspalvelujen käytäntöjä.

3. Laadukkaasti

Pitkän tähtäimen tavoitteena on, että ohjaustyötä tekevillä on valmiudet ja osaaminen laadukkaaseen monikanavaiseen ohjaustyöhön. Hallituskauden 2020-2023 aikana laaditaan kansalliset ohjaustyön ydin- ja erikoisosaamisten kuvaukset sekä arvioidaan ohjausalan koulutusrakenteiden kehittämistarpeita.

4. Yhdenvertaisesti ja kestävästi

Pitkän tähtäimen tavoitteena on, että ohjaus edistää tasa-arvoista, oikeudenmukaista ja monimuotoista yhteiskuntaa Suomessa. Hallituskauden 2020-2023 aikana pyritään huomioidaan ohjauksen eettisten periaatteiden mukaisesti niin antirasistiset, kieli- ja sukupuolitietoisuuden edistämiseen, väestörakenteen muutokseen kuin ilmastoon ja kestävään kehitykseen liittyvät tavoitteet. Eri kielillä annettavaa ohjausta lisätään ja varmistetaan, että ohjausta on saatavilla sekä suomen että ruotsin kielillä.

5. Monialaisesti ja koordinoidusti

Pitkän tähtäimen tavoitteena on, että ohjausta toteuttavien sektoreiden yhteistyö on sujuvaa ja työnjako selvää. Eri sektoreilla valmisteltavat ohjauksen kehittämistoimet suunnitellaan ja tehdään yhä enemmän monihallinnollisena, eri hallinnonalojen yhteistyönä. Hallituskauden 2020-2023 aikana Kootaan valtakunnallinen pysyvä rakenne koordinoimaan elinikäisen ohjauksen kokonaisuutta ja tukemaan valtakunnallisia, alueellisia ja paikallisia toimijoita.

6. Tietoon perustuen

Pitkän tähtäimen tavoitteena on, että ohjauksen järjestämistä koskevat päätökset perustuvat tietoon. Hallituskauden 2020-2023 aikana kehitetään pysyviä työmuotoja ja -tapoja, joilla saadaan systemaattisesti eri toimijoiden yhteiseen käyttöön valtakunnallisesti tuotettua yhdenmukaista tietoa ja työvälineitä ohjaustyön tueksi.

Strategian toteutumisen seuranta

ELO-foorumi ja työjaosto laativat alkuvuoteen 2021 mennessä toimintasuunnitelman strategian esitysten toimeenpanemiseksi ja rahoittamiseksi. Tähän sisältyy kuvaus ja tuki alueellisten ELO-verkostojen roolista strategian jalkauttamisessa. Jokaiselle keskeiselle esitykselle määritellään seurantamittari. ELO-foorumi seuraa säännöllisesti strategian toteutumista ja huolehtii, että elinikäiselle ohjaukselle asetetaan strategisia tavoitteita myös seuraavalle hallituskaudelle.

Lähteet:

[1] Barnes, S.-A., Bimrose, J., Brown, A., Kettunen, J., & Vuorinen, R. (2020). Lifelong guidance policy and practice in the EU: trends, challenges and opportunities. Final Report. European Commission. Directorate-General for Employment Social Affairs and Inclusions. Directorate E. Publications Office of the European Union. https://doi.org/10.2767/91185

[2] Valtioneuvosto. (2019). Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelma 10.12.2019. Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. Valtioneuvoston julkaisuja 2019:31.

[3] OECD (2020) Continuous Learning in Working Life in Finland, Getting Skills Right, OECD Publishing, Paris.

[4] Kettunen, J. & Sampson, J.P., Jr. (2019). Challenges in implementing ICT in career services: Perspectives from Career Development Experts. International Journal for Educational and Vocational Guidance, 19, 1-18. http://dx.doi.org/10.1007/s10775-018-9365-6 Open access

Kirjoittajat:
Anna Toni, Erityisasiantuntija, Työ- ja elinkeinoministeriö
anna.toni@tem.fi

Ulla-Jill Karlsson, Neuvotteleva virkamies, Opetus- ja kulttuuriministeriö
ulla-jill.karlsson@minedu.fi


Elinikäisen ohjauksen strategia 2020–2023 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-536-8
Strategin för livslång handledning 2020–2023 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-536-8

Seuraava | Palaa pääsivulle

Ajankohtaista elinikäisestä ohjauksesta nro 17, joulukuu 2020

https://peda.net/hankkeet/elotori/ajankohtaiskatsaus17