neljäs koe

Neljäs koe

Huomio! Koe alue kappaleet 19-21. Kirjasta sivut 109-122. Kpl 22 Rauhanehtojen varjossa tulee kokeeseen vain pedanet tiivistelmistä. Se opiskellaan itsenäisesti.

Perjantaina 20.4 olevan kokeen koealue ovat kappaleet 23-29 (s.132-167.

KPL 19 Talvisota 1939-1940

Talvisota-moniste (linkki)
Talvisota monisteen vastaukset (linkki)

- Elokuussa 1939 Saksa ja Neuvostoliitto jakoivat Itä-Euroopan. Neuvostoliitto sai Suomen ja Baltian maat.

- Syksyllä Neuvostoliitto vaati Baltian mailat lupaa perustaa niiden alueelle tukikohtia. Baltian maat suostuivat. Suomelta NL vaati rajan siirtämistä Karjalan kannaksella, Suomenlahden saaria ja Hanko niemeä tukikohdaksi.

- Suomen ja Neuvostoliiton välisten neuvottelujen aikana Suomessa suoritettiin armeijan liikekannallepano ja joukkoja siirrettiin rajalle.

- Marraskuun lopulla NL yritti lavastaa Suomen syylliseksi sotaan ( Mainilan laukaukset) ja Puna-armeija aloitti hyökkäyksen.

- Suomella oli vähemmän miehiä ja aseita kuin Neuvostoliitolla. Kaikista varusteista oli pulaa. Talvisota oli Daavid vastaan Goljat taistelua. Uskottiin, että Suomi kukistuisi parissa viikossa.

- Neuvostoliitto aliarvioi pahasti suomalaisten taistelutahdon. Sen toivomaan hajaannusta tai jopa kapinaa suomaisten keskuudessa ei tapahtunut (punaisten ja valkoisten vihanpito). Suomalaiset olivat yksimielisiä, talvisodan henki.

- Suomalaisten onnistui pysäyttää Neuvostoliiton hyökkäys kaikkialla ja aiheuttaa Puna-armeijalle raskaita tappioita.

- Suomalaiset taistelivat yksin. Mikään valtio ei tullut Suomen avuksi, Jonkun verran aseita saatiin ostettua ja vapaaehtoisia tuli. Ruotsi auttoi eniten ja sieltä tuli 8000 vapaaehtoista. Suomi sai paljon myötätuntoa ja ulkomaalaiset lehtimiehet kirjoittivat tarinoita ”pohjoisesta sankarikansasta”.

- Maaliskuun alussa 1940 Suomen armeija oli lopussa ja rintamat uhkasivat murtua. Neuvostoliiton ylivoima oli liian suuri. Rauha piti saada aikaan nopeasti.

Miksi Neuvostoliitto suostui rauhaan?

- Suomalaiset vastarinta oli tehnyt Neuvostoliitolle selväksi, kuinka paljon Suomen valloittaminen maksasi. NL ei tajunnut, kunka lopussa Suomen armeija oli maaliskuussa.

- Ranska ja Englanti suunnittelivat lähettävänsä joukkoja Suomen avuksi. NL ei halunnut joutua näiden maiden kanssa sotaa. Sillä oli kiire tehdä rauha.

- Suomi joutui luovuttamaan Moskovan rauhassa Neuvostoliitolle Kalastajasaarennon Jäämeren rannalta, Sallan, Karjalan ja Suomenlahden saaret. Hanko niemi vuokrattiin Neuvostoliitolle sotilas tukikohdaksi. Maaliskuun kolmastoista päivä talvisota päättyi kestettyään 105 päivää ja välirauha alkoi.

KPL 19 TALVISOTA

1.Miksi Neuvostoliitto esitti Suomelle aluevaatimuksia syksyllä 1939?

2.Mitä Neuvostoliitto vaati Suomelta syksyllä 1939?

3.Miten Suomi suhtautui vaatimuksiin?

4. Mitä olivat Mainilan laukaukset?

5.Millainen oli Neuvostoliitin sotasuunnitelma

6.Millainen oli Suomen armeijan varustetilanne?

7.Miksi Suomi pystyi tekemään sitkeätä vastarintaa?

8.Mitä tapahtui Raatteentiellä?

9.Miten muu maailma auttoi Suomea? Miksi Neuvostoliitto suostui rauhaan?

10.Mitkä olivat rauhanehdot?

11.Mikä oli Terijoen hallitus?

Mitä ongelmia Suomella oli välirauhan (1940-1941) aikana?

- Karjalan evakkojen asuttaminen.

- Ulkomaankaupan vaikeutuminen pula elintarvikkeista ja raaka-aineista.

- Neuvostoliitto esitti jatkuvasti uusia vaatimuksia välirauhan aikana.

- Neuvostoliitto miehitti Baltian maat kesällä 1940. Suomessa pelättiin Neuvostoliiton hyökkäystä ja miehitystä.

- Suomi oli yksin. Liitto Ruotsin kanssa oli kariutunut Neuvostoliiton vastustukseen.

- Saksa tarjosi Suomelle aseita ja viljaa. Se halusi kuljettaa sotilaita Suomen kautta Norjaa.

- Suomen ja Saksan sotilaallinen yhteistyö alkoi vähitellen tiivistyä.

KPL 20 JATKOSOTA 1941 -1944

Saksan hyökkäys Neuvostoliittoon asetti Suomen vaikeaan asemaan. Kahden sotaa käyvän maan joukkoja oli Suomen alueella.

Hitler ilmoitti radiopuheessaan Suomen taistelevan Saksan rinnalla. Suomi julistautui puolueettomaksi.

Kun Neuvostoliitto pommitti Helsinkiä, niin Suomen hallitus totesi maan olevan sodassa.

Suomalaiset aloittivat hyökkäyksen heinäkuun alussa ja valtasivat nopeasti talvisodassa menetetyt alueet. Karjalan kannaksella suomalaiset eivät edenneet paljon vanhan rajan yli Saksan vaatimuksista huolimatta.

Laatokan pohjoispuolella suomalaiset ylittivät vanhan rajan valtasivat Petroskoin ja etenivät Syvärille sekä Ääniselle asti.

Pohjois-Suomen puolustus oli jätetty saksalaisten vastuulle.

Miksi suomalaiset valloittivat Neuvostoliitolle kuuluneita alueita (Itä-Karjalan)?

- Valloitetut alueet olisi voitu vaihtaa rauhansopimukseen.

- Suomalaiset halusivat helposti puolustettavat asemat (sotilaalliset

syyt)

- Jos Saksa voittaisi sodan, Itä-Karjala voitaisiin liittää Suomeen.

Asemasota 1942-1944

Suomalaisten ja neuvostoliittolaisten taistelut jähmettyivät asemasodaksi keväällä 1942. Suuria taisteluja ei käyty kahteen vuoteen

Suomen armeija kotiutti vanhempia sotilaita esim. yli 40-vuotiaita. Heitä tarvittiin maanviljelyksessä. Sodan alussa liian paljon miehiä oli otettu armeijaan.

Suomi oli saavuttanut sodalle asetetut tavoitteet. Se ei enää halunnut hyökätä. Suomalaiset odottivat Saksan ratkaisevaa voittoa itärintamalla.

Neuvostoliitto keskitti kaikki mahdolliset sotilaat saksalaisten lyömiseen.

Kun saksalaiset kärsivät tappioita, niin Suomessa heräsi ajatus rauhasta Neuvostoliiton kanssa. Rauhanneuvottelut loppuivat liian ankariin rauhanehtoihin. Neuvostoliitto painosti Suomea rauhaan pommittamalla Helsinkiä

KESÄ 1944

Kesäkuun alussa 1944 Neuvostoliitto aloitti suurhyökkäyksen Karjalan kannaksella. Suomalaiset yllätettiin. Suomalaisten asemat murtuivat nopeasti ja uusia asemia ei onnistuttu pitämään. Viipuri menetettiin ja tuhannet sotilaat pakenivat paniikissa.

Suomalaiset joutuivat vetäytymään myös Itä-Karjalasta, josta sotilaista siirrettiin Karjalan kannakselle..

Saksa lupasi toimittaa Suomelle aseita ja sotilaita, mutta vaati vastapalvelukseksi lupausta sodan jatkamisesta. Presidentti Ryti lupasi, ettei Suomi tee rauhaa.

Suomalaisten onnistui torjua neuvostoliittolaisten hyökkäys Tali-Ihantalassa. NL luopui suunnitelmista valloittaa Suomi.

Mannerheimista tuli presidentti ja suhteet Saksaan katkaistiin. Suomalaiset hyväksyivät Neuvostoliiton rauhanehdot syyskuussa 1944.

Välirauhansopimuksen ehdot

Suomi joutui luovuttamaan Petsamon, Sallan, Karjalan ja Suomen lahden saaria.
Porkkala vuokrattiin Neuvostoliitolle sotilastukikohdaksi.
Suomi joutui maksamaan sotakorvauksia Neuvostoliitolle.
Saksalaiset joukot oli karkotettava Suomesta.
Suomen sodan aikaiset johtajat piti vangita.
NL vaati myös Suomea lakkauttamaan useita järjestöjä.

Miksi Neuvostoliitto ei valloittanut Suomea kesällä 1944?

- Suomen valloittaminen olisi maksanut liikaa ja vienyt liian paljon aikaa. Suomi pystyi lopulta pysäyttämään Neuvostoliiton hyökkäyksen.

- Neuvostoliitolla oli kiire valloitta Berliini ennen amerikkalaisia. Suomen valloittamisen ei halutta uhrata sotilaita ja kalustoa.

Lapin sota 1944-1945

Suomalaisten oli rauhanehtojen mukaan karkotettava saksalaiset Suomesta. Etelä-Suomesta saksalaiset lähtivät ilman taiteluita.

Lapissa oli niin paljon saksalaisia, etteivät he ehtineet vetäytyä määräajassa. Aluksi suomalaiset ja saksalaiset pyrkivät välttämään taisteluja.

Neuvostoliiton painostuksesta suomalaiset aloittivat sotatoimet maihinnousulla Tornioon.

Saksalaiset vetäytyivät kohti Norjaa ja tuhosivat vetäytyessään Lappia. Viimeiset saksalaiset poistuivat Kilpisjärveltä huhtikuun lopulla 1945.

KPL 20 JATKOSOTA

1. Millaisia ongelmia Suomella oli välirauhan aikana?

2.Millaisen sopimuksen Suomi teki Saksan kanssa?

3.Miksi jatkosota syttyi?

4.Mitä tapahtui jatkosodan ensimmäisenä syksynä?

5.Miksi Suomi valloitti Itä-Karjalan?

6.Miksi asemasota alkoi?

7.Mitä tapahtui kesäkuussa 1944?

8.Millaisen sopimuksen Ryti teki?

9.Mitkä olivat välirauhansopimuksen ehdot1944?

10. Miksi Lapin sota syttyi?

KPL 21 ELÄMÄÄ SOTAVUOSINA

1.Mitä Karjalan evakoille tapahtui jatkosodan aikana?

2.Mitä ongelmia oli evakkojen asuttamisessa kotiseudun ulkopuolelle?

3.Millaisia töitä naiset joutuivat tekemään sota-aikana?

4.Miksi lapsia siirrettiin Ruotsiin?

5.Mitä ongelmia oli Ruotsiin siirretyillä lapsilla?

6.Miten sodan aiheuttama pula ruuasta ja tavaroista ratkaistiin?

7.Mikä oli häkäpönttö

KPL 22 Rauhanehtojen varjossa

Kun jatkosota päättyi syyskuusssa 1944 Moskovassa solmittuun rauhansopimukseen, saapui Suomeen Neuvostoliiton johtama valvontakomissio. Sen tehtävä oli valvoa, että Suomi noudattaa rauhansopimusta. Valvontakomissiosta tuli eräänlainen varjohallitus, joka sekaantui Suomen asioihin. Suomen hallituksen oli vaikea torjua valvontakomision ehdotuksia ja pyyntöjä. Komission toimet pelottivat suomalaisia. Ajateltiin komission valmistelevan yhdessä suomalaisten kommunistien kanssa vallankaappausta. Valvontakomissio poistui Suomesta 1947.

Neuvostoliitto halusi,että suomalaiset järjestäisivät oikeudenkäynnin ja laittaisivat vankilaan sodan aikaiset johtajat esim. presidentti Risto Rytin. Ongelmana oli se, että kyseiset henkilöt eivät olleet rikkoneet Suomen lakia. Valvontakomission painostuksesta eduskunta sääti uusia lakeja, joiden avulla syytetyt saatiin tuomittua. Monien suomalaisten oli vaikea hyväksyä tapantunutta ja he pitivät tuomittuja syyttöminä.

Toinen suuri oikeudenkäynti liittyy asekätkentään. Monet suomalaiset pelkäsivät, että NL miehittäisi Suomen. Armeija kätki aseita kymmenille tuhansille miehille ja valmistautui käymää sissisotaa miehittäjää vastaan. Kun asia paljastui, valvontakomissio vaati kätköjen purkamista ja toiminnassa mukana olleiden rankaisemista. Seurauksena oli Pohjoismaiden historian suurin oikeudenkäynti, jossa tuhansia ihmisiä pidätettiin ja 1500 tuomittiin.

Rauhansopimuksen mukaan Suomen tuli maksaa sotakorvauksia. Neuvostoliittto halusi korvaukset tavaroina, erityisesti metalliteollisuuden tuotteina. Suomen valtion piti luoda uutta teollisuutta, jotta sotakovaukset pystyttiin maksamaan. Monia Neuvostoliitolle luovutettuja tavaroita olisi kipeästi tarvittu Suomen jällleenrakentamisessa ja evakkojen asuttamisessa. Sotakorvaukset olivat sodasta toipuvalle Suomelle suuri rasite. Ne piti kuitenkin maksaa, ettei NL voisi syyttää Suomea rauhansopimuksen rikkomisesta.

Pian sodan päättymisen jälkeen Suomessa järjestettiin eduskuntavaalit. Vaalien suurin voittaja oli kommunistinen puolue, joka nyt sai toimia avoimesti. Kommunistit otettiin mukaan uuteen hallitukseen. NL tuki avoimesti kommunisteja. Muut puolueet pelkäsivät, että kommunistit valmistautuivat tekemään vallankaappauksen. Tätä pelko ruokki kommunistien toiminta. He järjestivät lakkoja ja mielenosoituksia saadakseen vaatimuksensa läpi. Kommunistit olivat myös saaneet valvontaansa Valtiollisen poliisin eli Valpon ja käyttivät sitä päästäkseen eroon vastustajistaan. Kesällä 1948 ennen vaaleja levisi huhuja vallankaappauksesta ja armeija asetettiin hälytystilaan. Vaaleissa kommunistit kärsivät tappion ja menettivät paikkansa hallituksessa.

Sodan jälkeen Suomen johtoon nousi Paasikivi ensin pääministeriksi ja sitten presidentiksi. Paasikivi oli inhorealisti Suomen ja Neuvostoliiton välisissä suhteissa. Neuvostoliitto oli suurvalta ja teki mitä tahtoi. Siltä oli turha odottaa oikeudenmukaisuutta. Paasikiven mukaan Suomen oli yritettä solmia Neuvostoliitton hyvät suhteet ja voitettava sen luottamus, vaikka NL oli valloittanut Suomelta alueita. Vanhat kaunat oli unohdettava. Suomen oli vakuutettava Neuvostoliitolle, ettei mikään valtio voisi hyökätä Suomen kautta Neuvostoliittoa vastaan. Vuonna 1948 solmittiin YYA-sopimus ( ystävyys, yhteistyö ja avunanto) Suomen ja Neuvostoliiton välille. Suomi sitoutui estämää hyökkäykset alueensa kautta Neuvostoliitto vastaa. NL antaisi Suomelle apua, jos Suomi ei pystyisi itse puolustautumaan. Sopimuksella pyrittiin lisäämään myös kaupankayntiä ja kulttuurivaihtoa. Sopimus oli Suomen ja Neuvostoliiton hyvien suhteiden peruskivi. Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen välisessä kamppailussa Suomi pyrki pysymään puolueettomana.

Koealue päättyy

Perjantain 20.4 koealue alkaa kpl 23-29 (s.132-167)

KPL 23 Kylmä sota

1940-luvun lopulta 1990-luvun alkuun

- Toisen maailman sodan jälkeen NL ja USA olivat eri mieltä, millainen olisi sodan jälkeinen maailma. Molemmat supervallat uskoivat, että heidän oma poliittinen järjestelmä oli paras mahdollinen. Sovittiin, että mahdolliset kiistat ratkaistaisiin yhdessä.

- Neuvostoliitto auttoi Itä-Euroopan kommunisteja kaappaan vallan useissa maissa vain yksi sallittu puolue (diktatuuri) USA katsoi, että NL oli rikkonut sopimukset valtioiden suhteet kiristyivät kylmä sota alkoi.

- Kylmä sota oli Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton välistä kilpailua maailman johtajuudesta. USA ja NL eivät taistelleet keskenään. USA ja NL kilpailivat taloudessa, sotilaallisessa voimassa, urheilussa ja avaruuden valloituksessa. USA ja NL hankkivat liittolaisia eri puolilta maailmaa ja nämä liittolaiset taistelivat usein toisiaan vastaan.

- Toisen maailman sodan jälkeen Eurooppa oli raunioina. Monilla mailla ei ollut rahaa korjata tuhoja. Köyhyys ja kurjuus lisäsi kommunistien kannatusta. USA päätti estää kommunismin leviämisen Länsi-Eurooppaan.

- USA lainasi ja lahjoitti dollareita sekä tavaroita Euroopan valtioilla, jotka näillä rahoilla ostivat tavaroita Yhdysvalloista (Marshall-apu). Dollareiden avulla eurooppalaiset onnistuivat korjaamaan sodan tuhoja. Amerikkalaiset tehtaat saivat työtä ja eurooppalaiset jäivät velkaa Yhdysvalloille. Kun Euroopan korjaaminen ja talous oli kunnossa, eurooppalaiset jatkoivat tavaroiden ostamista Yhdysvalloista.

- Sodan jälkeen USA, NL,Englanti ja Ranska jakoivat Saksan neljää alueeseen. Tarkoitus oli, että Saksaa hallittaisiin yhdessä. NL ja kolme länsivaltaa olivat eri mieltä kaikesta.

- Berliini oli keskellä Neuvostoliiton aluetta, mutta länsivallat hallitsivat puolta kaupungista, Länsi-Berliiniä. NL halusi länsivallat pois kaupungista. Se katkaisi ruuan ja muiden tavaroiden kuljetukset Länsi-Berliiniin. USA, Englanti, ja Ranska kuljettivat lentokoneilla yli miljoonalle berliiniläiselle ruokaa. Saartoa kesti vuoden. Lopulta NL tunnusti tappionsa ja aloitti kuljetukset.

- USA ja monet Länsi-Euroopan maat pelkäsivät Neuvostoliiton hyökkäystä. Ne perustivat sotilasliiton, Naton. Neuvostoliitto perusti liittolaisineen oman sotilasliiton, Varsovan liiton. Eurooppaan muodostui myös kaksi kilpailevaa talousliittoa EEC (EU) Länsi-Eurooppaan ja SEV Itä-Eurooppaan.

- Yksi kylmän sodan näyttämö oli avaruus. Amerikkalaiset järkyttyivät 1957, kun Neuvostoliitto laukaisi avaruuteen ensimmäisen satelliitin. NL sai myös ensimmäisen ihmisen avaruuteen (Juri Gagarin).

- Amerikkalaisille Neuvostoliiton menestys oli vaikeaa hyväksyä. Neuvostoliiton tekniikka oli parempaa kuin amerikkalaisten. Neuvostoliittolaiset avaruusraketit voitiin muuttaa ohjuksiksi, jotka kuljettivat ydinaseita Amerikkaan.

- Amerikan suuri hetki koitti 1969, kun amerikkalaiset laskeutuivat ensimmäisenä kuun pinnalle.

KPL 23 MAAILMA JAKAANTUU KAHTIA

1. Mitä liittoutuneet päättivät tehdä Saksalle Sodan jälkeen?

2. Miksi kommunistit saivat vaalivoittoja Itä-Euroopan vaaleissa?

3. Mitä kommunistit tekivät vaalien jälkeen?

4. Mitä muutoksia tapahtui kansandemokratioissa?

5. Mikä oli rautaesirippu?

6. Mitä oli Marshall-apu?

7. Miksi Yhdysvallat antoi Marshall-apua Euroopalle?

8. Miten Suomi suhtautui Marshall-apuun?

9. Miksi Neuvostoliitto saartoi Länsi-Berliinin?

10. Miten USA ja Englanti vastasivat saartoon?

11. Miksi NATO syntyi?

12. Mikä oli SEV?

13. Miltä teollisuuden alalta Euroopan yhdentyminen alkoi?

14. Miksi Sputnikin laukaiseminen avaruuteen oli Yhdysvalloille suuri järkytys?

15. Kuka oli ensimmäinen ihminen avaruudessa?

16. Mikä oli tähtien sotaohjelma?

KPL 24 Kylmän sodan kriisejä.

Neuvostoliiton avulla monissa Itä-Euroopan valtioissa kommunistit olivat nousseet valtaa. Tavalliset ihmiset olivat kuitenkin tyytymättömiä. Ei ollut demokratiaa ja elintaso oli alhainen. Suunnitelmatalous (valtio omisti kaikki tehtaat) ei toiminut.

Kun Itä-Euroopan valtiot yrittivät tehdä uudistuksia, NL esti ne. Kun unkarilaiset nousivat kapinaa, Neuvostoliiton armeija kukisti kapina verisesti. NL ei sallinut liittolaistensa vaihtaa puolta kylmässä sodassa tai luopua kommunismista.

Kylmän sodan aikana Euroopassa oli kaksi Saksan valtiota. Yhdysvaltojen kanssa liittoutunut Länsi-Saksa ja Neuvostoliiton kanssa liittoutunut Itä-Saksa.

Länsi-Saksan taloudella meni hyvin 50-luvulla. Sodan tuhot oli korjattu ja ihmisillä oli töitä. Yli miljoona ihmistä muutti Itä-Saksasta länteen, koska siellä palkat olivat korkeammat.

Itä-Saksa yritti estää ihmisten muuttoa vartioimalla rajaa tarkasti. Se rakensi Berliinin kaupungin keskelle muurin. Sotilailla oli määräys ampua kaikki, jotka yrittivät ylittää muurin.

Amerikkalaiset omistivat paljon hotelleja, tehtaita ja maata Kuubassa. Kun Kuuban kapinalliset päättivät ottaa amerikkalaisten omaisuuden Kuuban valtion omistukseen, USA suuttui. Se painosti Kuuban uusia johtajia.

Kuuba teki sopimuksen Neuvostoliiton kanssa. Neuvostoliitto antoi Kuuballe aseita, ruokaa ja muita tavaroita. Se sai luvan rakentaa Kuubaan tukikohtia. USA ei olisi halunnut Neuvostoliiton tukikohtia niin lähelle.

Amerikkalaiset huomasivat, että tukikohdissa oli atomipommeilla varustettuja ohjuksia. Heidän mielestään Neuvostoliiton oli vietävä ohjukset pois. USA ja NL olivat joutumassa sotaan, jossa käytettäisiin ydinaseita.

Onneksi USA ja NL saivat tehtyä sopimuksen. NL vei ohjukset pois Kuubasta ja USA lupasi, ettei se hyökkää Kuubaan. Maailma oli ollut todella lähellä ydinsotaa.

KYLMÄN SODAN KRIISEJÄ

1. Mitä tarkoittaa kylmä sota?

2. Miksi kansandemokratiaan siirtymien suututti monet ihmiset Itä-Euroopassa?

3. Mitä tapahtui Unkarissa 1956?

4. Miten Itä-Saksan kehitys erosi Länsi-Saksan kehityksestä.?

5. Miksi Berliinin muuri rakennettiin?

6. Miksi Castron nousu valtaan ärsytti Yhdysvaltalaisia?

7. Millaisen sopimuksen Castro teki Neuvostoliiton kanssa?

8. Mitä U-2-vakoilulentokone löysi Kuubasta?

9. Miksi Kuuban kriisi oli vaarallinen?

10. Miten kriisi ratkesi?

KPL 25 Happy days

Toisen maailmansodan jälkeen USA oli maailman rikkain ja voimakkain valtio. Sen alueella ei oltu sodittu, kaupunkeja ei oltu pommitettu ja siviilejä ei ollut kuollut. Yhdysvaltain talous kukoisti ja amerikkalaisten elintaso nousi. Amerikkalaiset luottivat itseensä, maahansa ja tulevaisuuteensa.

Amerikkalaiset pelkäsivät kuitenkin kommunismin leviämistä. He uskoivat kommunismin leviävän maasta toiseen. Jos jokin valtio muuttuisi kommunistiseksi niin sen naapurit seuraisivat perästä. Niin kuin dominonappulat kaatuvat, Dominoteoria.

Kun kommunistinen Pohjois-Korea hyökkäsi Etelä-Koreaan, USA lähti sotilaita torjumaan kommunismin leviämistä. Kolme vuotta amerikkalaiset taistelivat Koreassa kiinalaisia ja pohjoiskorealaisia vastaan . Sota päättyi tasapeliin.

Vietnam oli Ranskan siirtomaa. Kun ranskalaiset lähtivät Vietnamista, maa jaettiin kahtia. Pohjois-Vietnam oli kommunistien valtio. Yhdysvallat tuki Etelä-Vietnamia.

Pohjos-Vietnamin tukemat sissit ryhtyivät taistelemaan Etelä-Vietnamin hallitusta vastaan. USA lähetti Etelä-Vietnamiin rahaa, aseita, sotilaskouluttajia, lentokoneita ja lopulta amerikkalaisia sotilaita.

Amerikkalaisten sotilaiden oli vaikea löytää sissejä viidakosta sekä maanalaisista tunneleista ja esim. panssarivaunuista ei ollut hyötyä. Amerikkalaiset tuhosivat viidakkoja myrkyillä.

Vietnamilaisilla sisseillä ei ollut sotilaspukuja vaan tavalliset vaatteet. Amerikkalaiset eivät tienneet, ketkä olivat sissejä ja ketkä tavallisia vietnamilaisia.

NL ja Kiina toimittivat aseita pohjoisvietnamilaisille ja sisseille. USA pommitti Pohjois-Vietnamia ja Laosia, koska se halusi estää asekuljetukset sisseille

Kun amerikkalaiset ja eurooppalaiset näkivät omista televisioistaan sodan raakuuden ja siviilien kärsimykset, he halusivat lopettaa sodan. Eri maissa järjestettiin mielenosoituksia sotaa vastaan.

Sota oli umpikujassa. Kumpikaan osapuoli voinut voittaa sotaa. Lopulta USA lähti pois Vietnamista ja Pohjois-Vietnam valloitti Etelä-Vietnamin.

Yhdysvaltojen onnen päivät loppuvat 60-luvulla. Vietnamin sota vei valtavasti rahaa ja sai monet ihmiset inhoamaan Amerikkaa sekä jakoi amerikkalaiset kahtia.

Johtajien salamurhat järkyttivät amerikkalaisia.

Kiistat afroamerikkalaisten eli mustien oikeuksista ja tasa-arvosta johtivat levottomuuksiin ja riitoihin.

NL uhkasi Yhdysvaltojen asemaa maailman voimakkaampana valtiona.

KPL 25 YHDYSVALTOJEN HAPPY DAYS

1. Miksi ajanjaksoa 40-luvun lopulta 60-luvun alkuun kutsutaan Yhdysvaltojen ”onnen päiviksi”?

2. Miten kommunismin pelko näkyi Yhdysvaltojen kotirintamalla?

3. Mitä tarkoittaa dominoteoria?

4. Mitä Korealle tapahtui toisen maailmansodan jälkeen?

5. Miksi Koreoiden välinen sota uhkasi laajentua suurvaltojen väliseksi kamppailuksi?

6. Mitä Vietnamissa tapahtui vuosien 1945-54 välisenä aikana?

7. Miksi ja miten Yhdysvallat sekaantui Vietnamin sotaan?

8. Millaista oli sota Vietnamissa?

9. Miksi Yhdysvallat vetäytyi Vietnamista?

10. Miksi Yhdysvaltojen onnen päivät päättyivät 60-luvulla?

KPL 26 Neuvostoliitto sodan jälkeen

- Toisen maailman sodan seurauksena laajat alueet Neuvostoliitossa olivat raunioina ja miljoonia ihmisiä oli kuollut. Saman aikaisesti valtavan jälleenrakennuksen kanssa Neuvostoliitto kilpaili maailman johtajuudesta Yhdysvaltojen kanssa. Ihmisten elintaso jäi alhaiseksi.

- Stalin kuoleman jälkeen 1953 olot Neuvostoliitossa vapautuivat. Ei enää summittaisia puhdistuksia ja teloituksia. NL pyrki parantamaan suhteitaan Yhdysvaltoihin. Ihmisten elintaso nousi vähitellen.

- 60-luvun lopulla ja 70-luvulla NL haastoi voimakkaasti Yhdysvaltoja kamppailussa maailman johtajuudesta. Se hankki itselleen uusia liittolaisia Afrikasta ja Aasiasta. Jos kommunistit uhkasivat menettää valtansa, jossakin maassa, NL tuki heitä. Se lähetti jopa sotilaitaan 1968 Tsekkoslovakiaan ja 1979 Afganistaniin.

- Yhdysvaltojen ja NL suhteet olivat hyvin huonot 80-luvun alussa. USA toimitti aseita Neuvostoliitto vastaan taisteleville afganistanilaisille kapinallisille.

Mitä ongelmia Neuvostoliitolla oli kylmän sodan aikana?

- Asevarusteluu kului valtavia summia rahaa ( tutkimus, raaka-aineet, koneet ja työvoima).

- Neuvostoliiton teollisuus oli tehotonta. Huono laatu, vanhat mallit ja tekniikka sekä raaka-aineiden ja energian tuhlaaminen. Keskityttiin raskaaseen teollisuuteen eikä valmistettu kulutustavaroita esim. televisioita ja sukkahousuja. Byrokratia ja lahjonta.

- NL vei raaka-aineita eikä jalostettuja tuotteita.

- Myös maataloudessa oli ongelmia. Valtion johtama maatalous ei toiminut kunnolla. NL joutui ostamaan viljaa ulkomailta.

- Liittolaisten tukeminen tuli kalliiksi.

- Virallisesti NL tasa-arvoinen yhteiskunta, ei köyhiä eikä rikkaita. Todellisuudessa johtajat elivät paljon paremmin kuin kansalaiset. Heillä oli kaikkea, mistä tavalliset ihmiset pystyivät vain unelmoimaan. Se herätti katkeruutta.

- Monia ongelmia ei voitu ratkaista, koska niitä ei virallisesti voinut olla ”työläisten paratiisissa” esim. valtavat ympäristöongelmat.

- Ihmisten tyytymättömyys pidettiin kurissa salaisen poliisin valvonnalla ja rajoituksilla esim. matkustamista ja yhteydenpitoa ulkomaille rajoitettiin. Vääristä mielipiteistä joutui työleirille tai mielisairaalaan.

- Eri kansojen väliset riidat pidettiin piilossa voimakeinoin.

KPL 26 NEUVOSTOLIITTO SODAN JÄLKEEN

1. Mitä ongelmia Neuvostoliitolla oli toisen maailmansodan jälkeen?

2. Miten elämä Neuvostoliitossa muuttui Stalin kuoleman jälkeen?

3. Miksi Hrustsev kukistui?

4. Mitä tarkoitti Brezevin oppi?

5. Miksi sanotaan, että Afganistan oli Neuvostoliiton Vietnam?

6. Mitä ongelmia oli Neuvostoliiton taloudessa kylmän sodan?

7. Millaista oli hallinto Breznevin aikana?

8. Miksi kansalaiset tyytyväisiä?

KPL 27 Mao Zedongin Kiina

Kommunistit voittivat sisällissodan 1949. Sodan hävinneen kansallismielisen puolueen kannattajat pakenivat Taiwanin saarelle ja perustivat sinne oman valtionsa.

Kommunistit ottivat tehtaat valtion omistukseen ja ja jakoivat maaseudun suuret tilat köyhille.

Kiinassa oli vähän teollisuutta ja suurin osa kiinalaisista oli maanviljelijöitä. Kommunistien johtaja Mao halusi, että Kiinaa kehittyisi nopeasti teollisuutta. Hän oli hyvin kärsimätön.

Kun suurten terästehtaiden rakentaminen oli kallista ja hidasta, Mao määräsi kiinalaiset rakentamaan kymmeniätuhansia pieniä ”rautatehtaita” eli masuuneja. Terästä ja rautaa valmistettiin kyllä enemmän, mutta se oli niin huono, ettei sillä tehty mitään. Maon yritys luoda kiinaa nopeasti teollisuutta (Suuri harppaus) epäonnistui.

Maon mielestä Kiinan maanviljely oli vanhanaikaista. Hän päätti uudistaa sen. Maanviljelijöiden pienet pellot yhdistettiin suuriksi valtionomistamiksi maatiloiksi. Maon antoi viljelijöille paljon ohjeita, joista useimmat olivat todella huonoja esim. ”tappakaa varpuset”. Maanviljelyn uudistaminen epäonnistui surkeasti. Tuli nälänhätä ja miljoonia kiinalaisia kuoli.

Kulttuurivallankumous oli Maon yritys vahvistaa omaa valtaansa ja luoda ”uusi Kiina. Jotta uutta voitaisiin luoda, oli hävitettävä vanhaa kiinalaista kulttuuria ja länsimaista kulttuuria. Ihmisiä, jotka olivat Maon kanssa eri mieltä lähetettiin työleireille tai tapettiin. Maon fanaattisten kannattajien mielestä, Mao oli aina oikeassa. Kiina uhkasi joutua sekasortoon.

Maon kuoleman jälkeen tilanne rauhoittui ja Kiinan johtoon nousi henkilöitä, jotka aloittivat varovaiset uudistukset. Maanviljelijät saivat maitaan takaisin. Kiinalaiset saivat perustaa tehtaita ja muita yrityksiä. Heillä oli lupa rikastua. Kiinaa houkuteltiin ulkomaalaisia yrityksiä ja ne perustivat Kiinaa tehtaita Kiinan talous kasvoi nopeasti ja teollistui.

Kiinan kommunistien puolue ei ole luopunut vallastaan. Kiinassa ei ole muita puolueita, ei sananvapautta, ei demokratiaa. Kiinan valtio väkivallalla kukistanut demokratia vaatimukset. Poliisi valvoo ja pidättää ihmiset, jotka vaativat demokratiaa.

Kiina on ilmoittanut, että Taiwan liitetään osaksi Kiinaa ja jos Taiwan ei suostu tähän, Kiina voi valloittaa Taiwanin. Kiinalla on myös riitoja naapurimaiden esim. Japanin ja Vietnamin kanssa merialueiden omistuksesta.

MAO ZEDONGIN KIINA

1. Mitä ongelmia Kiinalla oli 20- ja 30-luvulla?

2. Miksi kommunistit voittivat sisällissodan?

3. Mitä tapahtui hävinneille kansallismielisille?

4. Mikä oli satojen kukkien kampanja?

5. Mitä tapahtui suuressa harppauksessa?

6. Mikä oli kulttuurivalankumouksen päämäärä?

7. Mitä tapahtui kulttuurivallankumouksen aika?

8. Miten Deng uudisti Kiinan taloutta?

9. Miten Kiinan hallitus suhtautui opiskelijoiden demokratia vaatimuksiin?

KPL 28 Kriisien Palestiina

- Nationalismi eli kansallisuusaate voimistui Euroopassa 1800-luvulla. Syntyi ajatus perustaa juutalaisille oma valtio (sionismi).

- Juutalaiset halusivat perustaa oman valtion Palestiinaan, jossa oli Jerusalem. Alue kuului Turkille. Euroopan ja Amerikan juutalaiset ostivat Palestiinasta maata ja perustivat omia maatiloja.

- Ensimmäisen maailman sodan jälkeen Palestiina joutui Englannin hallintaan. Englanti tuki juutalaisten muuttoa. Aluksi juutalaisten ja arabien suhteet olivat hyvät, mutta vähitellen tilanne kiristyi levottomuuksia.

- Toisen maailmansodan jälkeen sadattuhannet natsien keskitysleireiltä pelastuneet juutalaiset halusivat muuttaa Palestiinaan. Englanti pelkäsi levottomuuksia ja rajoitti muuttoa. Palestiinassa väkivalta juutalaisten , arabien ja englantilaisten välillä lisääntyi.

- YK päätti 1948 jakaa Palestiinan kahtia juutalaisten ja arabien kesken. Juutalaiset hyväksyivät suunnitelman ja perustivat Israelin valtio. Arabit eivät hyväksyneet suunnitelmaa ja yrittivät tuhota Israelin. Syttyi sota, jonka Israel voitti. Sadat tuhannet arabit pakenivat taisteluja naapurimaihin. Sodan jälkeen he eivät voineet palata koteihinsa vaan joutuivat jäämään pakolaisleireille.

- Israelin ja sen arabi naapureiden rajoilla oli levotonta. PLO eli Palestiinan vapautusjärjestön sissit hyökkäsivät usein Israeliin ja Israel teki vastahyökkäyksiä.

- Israelin ja useiden arabimaiden välillä syttyi sota 1967, jonka Israel voitti. Se valloitti arabeilta alueita, joilla oli paljon palestiinalaisten pakolaisleirejä.

- Palestiinalaiset sissit tekivät terrori-iskuja myös Euroopassa. He halusivat saada julkisuutta.

- 70- ja 80-luvulla Israelin ja arabimaiden välillä oli joitakin sotia ja jatkuvasti pieniä yhteenottoja. Rauhaa ei saatu aikaan.

- Israelin miehittämillä alueilla palestiinalaiset nuoret aloittivat 80-luvun lopulla ”kapinan”. Israel ei saanut kiviä ja polttopulloja heitteleviä nuoria lopettamaan toimintaansa.

- Israel ja palestiinalaiset olivat umpikujassa. Kumpikaan ei pystynyt voittamaan toista sotilaallisesti. Kylmä sota oli myös loppunut ja heitä painostettiin rauhaan.

- Palestiinalaiset ja Israel solmimat rauhan, mutta monia tärkeitä kysymyksiä jäi ratkaisematta. Molempien puolien ääriryhmät eivät myöskään hyväksyneet sopimusta.

- Kun lopullista sopimusta ei saatu aikaan, väkivalta alkoi uudelleen. Palestiinalaiset tekivät itsemurhaiskuja israelilaisia siviilejä vastaan ja israelilaiset kostivat.

- Estääkseen hyökkäykset Israel rakensi muuriin palestiinalaisalueiden ympärille. Muuri vaikeuttaa palestiinalaisten liikkumista ja taloutta köyhyys.

- Tällä hetkellä palestiinalaisten ja Israelin välillä on hauras tulitauko. Rauhanneuvotteluja ei käydä. Tilannetta hankaloittaa se, että molempien osapuolten ääriryhmät eivät halua tehdä kompromisseja vaan uskovat väkivallan tuovan ratkaisun

KPL 28 KRIISIEN PALESTIINA

1. Millainen oli Euroopan juutalaisten tilanne toisen maailmansodan jälkeen?

2. Mitä tarkoittaa sionismi?

3. Mitä Yhdistyneet kansakunnat päätti tehdä Palestiinalle?

4. Miten sen suunnitelma onnistui?

5. Mikä on PLO?

6. Mikä oli Nasserin päämäärä?

7. Mitä tapahtui, kun Nasser päätti kansallistaa Suezin kanavan?

8. Mitä tapahtui Lähi-idässä 1967?

9. Mitä palestiinalaiset alkoivat tehdä 70-luvulla?

10. Mikä on intifada?

11. Mitä äärijuutalaiset tekivät?

12. Miksi israelilaiset ja palestiinalaiset olivat valmiita tekemään sopimuksen 1993

KPL 29 Öljyä ja savua – Persianlahden sodat

- Suurvallat ovat kiinostuneet Persianlahden alueesta, koska siellä on runsaasti öljyä ja maakaasua.

- Iran oli Yhdysvaltojen tärkein liittolainen alueella. Siellä lännen tukema hallitsija syöstiin vallasta 1979 islamilaisessa vallankumouksessa. Iran johtoon nousi islamilainen papisto. Suhteet länsimaihin ja naapureihin heikkenevät.

- Irakin johtaja Saddan Hussein hyökäsi Iraniin. Sotaa kesti kahdeksan vuotta ja se päättyi tasapeliin. Länsimaat, Neuvostoliitto ja arabimaat tukivat ja aseistivat Irakia. Sodan aikan Irak hankki valtavat määrät aseita ja se pyrki saamaan ABC-joukkotuhoaseita. Irak käytti kiellettyjä kemiallisia-aseita sodassa. Saddam oli hyödyllinen. Hän esti Iranin vaikutusvallan kasvun.

- Sodan jälkeen Irakilta oli rahat loppu. Irak ryösti ja miehitti öljyllä rikastuneen Kuwaitin.

- USA littolaisineen ajoi Irakin Kuwaitista ja aiheutti raskaita tappioita Saddamin armeijalle. Irak joutui luopumaan ABC-joukkotuhoaseista.

- USA yritti kaata Saddamin hallintoa 90-luvulla.

- Syyskuun yhdennenoista päivän iskujen jälkeen USA pelkäsi, että Irak veljeilee terroristien kanssa ja jatkaa joukkotuhoaseiden valmistamista. Kun Irak ei suostunut Yhdysvaltojen vaatimuksiin, niin USA hyökkäsi Irakiin ja valloitti maan nopeasti. Saddan Hussein joutui vangiksi.

- Yhdysvaltojen kannalta oli noloa, että se ei löytänyt todisteita Irakin joukkotuhoaseista tai yhteyksistä terroristijärjestöihin esim. Al-Qaidaan. Jos USA tiesi tämän, mikä oli hyökkäysen tedellinen syy? Öljykö.

- Saddamin kukistumisen jälkeen Irakin eri väestönryhmät alkoivat riidellä keskenään vallasta ja tehdä iskuja amerikkalaisia vastaan. Väkivaltaisuudet ja terrori-iskut. Irakiin saapui ääri-islamilaisia taistelijoita eri maista surmaamaan amerikkalaisia sotilaita.

- USA veti joukkonsa Irakista lähes kymmenen vuoden taistelun jälkeen. Irakin heikko hallinto ei pystynyt hallitsemaan maata. Ääri-islamilainen Isis järjestö valloitti laajoa alueita ja terrorisoi kaikkia niitä, jotka olivat eri mieltä sen kanssa.

- Irakin hallituksen onnitui 2017 valloittaa takaisin Isiksille menetetyt alueet. Irakin väestöryhmien välille ei ole saatu sopua ja heikentyt Isis on edelleen vaarallinen.

ÖLJYÄ JA SAVUA – PERSIANLAHDEN SODAT

1. Miksi suurvalat ovat kiinnostuneet Persianlahden alueesta?

2. Mikä oli Iranin saahin päämäärä?

3. Mitä Iranissa tapahtui 1979?

4. Miksi länsivallat tukivat Irakia, kun se soti Irania vastaan?

5. Miten sota loppui?

6. Miksi Yhdysvalat huolestui Irakin mahdista?

7. Miksi Irak valloitti Kuwaitin?

8. Miksi Irak hävisi sodan Amerikan johtamaa liittoumaa vastaan?

9. Miksi Irak ampui ohjuksia Israeliin sodan aikana?

10. Mitkä olivat sodan päättäneet rauhanehdot?

11. Miksi Yhdysvallat hyökkäsi Irakiin maaliskuussa 2003?

Koealue päättyy

KPL 34 NEUVOSTOLIITON ROMAHTAMINEN

- Yhdysvallat kiihdytti asevarustelua 80-luvulla Neuvostoliitolla oli vaikeuksia vastata siihen. Sen talous ei kestänyt kasvavia puolustusmenoja.

Neuvostoliiton ongelmia:

- Liikaa rahaa meni aseisiin.

- Liikenneyhteydet rappeutuivat.

- Tuotanto oli tehotonta ja laatu usein huonoa.

- Maatalous ei tuottanut riittävästi elintarvikkeita.

- Ympäristöongelmat esim. Araljärvi ja Tsernobyl.

- Kansallisuuskiistat

Gorbtatsovin uudistukset

- Mihail Gorbatsov valittiin Neuvostoliiton johtoon 1985. Hän halusi uudistaa maata.

- Perestroika eli uudelleenrakentaminen tarkoitti talouden uudistamista. Ihmisiä rohkaistiin perustamaan yrityksiä ja ulkomaiset yritykset pystyivät sijoittamaan rahojaan yhteisyrityksiin. Valtio lievensi talouden valvontaa ja ohjailua, ei luopunut siitä.

- Glasnost eli avoimuus rohkaisi ihmisiä puhumaan avoimesti ja paljastamaan epäkohtia.

Ihmiset alkoivat arvostella viranomaisia ja kommunistista puoluetta.

- Gorbatsovin tarkoitus oli uudistaa kommunismia ei luopua siitä. Hän ei myöskään suunnitellut Neuvostoliiton hajottamista.

Neuvostoliitto hajoaa

- Gorbatsovin uudistukset epäonnistuivat. Talouden tila jatkoi heikkenemistä jopa peruselintarvikkeista tuli pulaa ihmisten tyytymättömyys kasvoi.

- Vanhoilliset kommunistit pelkäsivät uudistusten johtavan Neuvostoliiton tuhoon. He vaativat niiden lopettamista. Uudistusmielisten mielestä uudistuksia piti nopeuttaa. Gorbatsov yritti tasapainoilla näiden vaatimusten välillä.

- Jotkut Neuvostotasavallat harkitsivat eroa Neuvostoliitosta. Kansallisuuskiistat kärjistyivät avoimeksi taisteluksi.

- Jeltsin nousi Venäjän johtoon ja haastoi Gorbatsovin.

- Kesällä 1991 vanhoilliset yrittivät vallankaappausta. Jeltsinin johdolla kaappaus kukistettiin. Gorbatsovin valta oli vain varjo entisestä.

- Jeltsin ja muut Neuvostoliiton alueiden johtajat päättivät hajottaa Neuvostoliiton syksyllä

Neuvostoliiton romahtaminen

1. Mitä ongelmia Neuvostoliitolla oli kylmän sodan lopulla eli 80-luvulla?
2. Kuka oli Mihail Gorbatsov?
3. Miten Tsernobyl ja Aral-järvi liityyvät Neuvostoliittoon?
4. Mitä uudistuksia Gorbatsob halusi tehdä?
5. Mitä seurauksia uudistuksista oli?
6. Miksi Gorbatsovin johtamat uudistukset epäonnistuvat?
7. Mitä vanhoilliset kommunistit yrittivät tehdä kesällä 1911 ja mitä siitä seurasi?
8. Mitä uusia valtioita syntyi Venäjän ja Baltian maiden lisäksi, kun Neuvostoliitto hajoasi?
9. Miten Viro liitettiin Neuvostoliittoon?
10. Miksi Virossa asuu paljon venäläisiä?
11. Miten laulava vallankumous liitty Viron historiaan?

KPL 35 Itä-Euroopan murros

- Tsekkoslovakian miehityksen jälkeen demokratia vaatimukset vaimenivat Itä-Euroopan sosialistisissa maissa. Ne olivat tiukasti Neuvostoliiton valvonnassa.

- Puolassa 80-luvun alussa Solidaarisuus ammattiliike vaati uudistuksia, mutta hallitus julisti sotatilan ja pidätti uudistusten vastustajat.

- Itä-Euroopan sosialistisilla mailla oli samoja ongelmia kuin Neuvostoliitollakin. Talous oli tehotonta. Salainen poliisi valvoi kansalaisia ja matkustamista rajoitettiin. Ihmisillä oli pulaa monista tavaroista, mutta johtava eliitti pystyi hankkimaan erikoiskaupoista kaikkea kivaa.

- Gorbatsovin aloittamien uudistusten laineet levisivät myös Itä-Eurooppaa. Kun kansalaiset alkoivat vaativat uudistuksia, kommunistien oli vaikea estää niitä. Neuvostoliitto ei enää halunnut estää uudistuksia panssarivaunuilla.

- Vaatimus vapaasta matkustamisesta ja rautaesiripun poistamisesta oli monien itäeurooppalaisten toive. Kun Unkari aukaisi rajansa kymmenet tuhannet ihmiset myös muista maista ryntäsivät rajan yli länteen.

- Kommunisti puolueiden ei onnistunut pysäyttää muutosten vyöryä ja yksi toisensa jälkeen ne luopuivat vallasta. Itä-Saksan kommunistit yrittivät vastustaa muutosta, mutta suurten mielenosoitusten paineessa se joutui taipumaan. Syksyllä 1989 Berliinin muuri murtui ja Saksojen yhdistymien alkoi.

- Kommunismin romahtamien Itä-Euroopassa tapahtui lähes verettömästi. Joitakin yhteen- ottoja poliisin ja mielenosoittajien välillä tapahtui, mutta massiiviset turvallisuuskoneistot olivat haluttomia ja voimattomia estämään kansalaisten vaatimukset muutoksesta.

- Romania oli tästä kehityksestä poikkeus. Siellä diktaattori Ceausescun syrjäyttämien vaati uhreja. Romanialaisten elämä oli kurjistunut koko 80-luvun Ceausescun erikoisen talouspolitiikan takia. Kun mielenosoittajat vaativat uudistuksia salainen poliisi tulitti heitä. Armeija kääntyi Ceausescua vastaan ja lyhyen, mutta verisen taistelun jälkeen hänen hallintonsa kaatui. Ceausescu vaimoineen teloitettiin pikaoikeiden käynnin jälkeen.

Itä-Euroopan murros

1. Mitä etuja oli kuulumisesta kommunistuseen puolueeseen?
2. Mitä ongelmia oli Itä-Euroopan mailla?
3. Mitä Gorbatsov totesi 1989 Neuvostoliiton ja Itä-Euroopan maiden suhteista ja mitä tästä seurasi?
4. Minkä tärkeän kommunismin romahtamista nopeuttaneen uudistuksen Unkari teki?
5. Mikä marraskuussa 1989 Saksassa tapahtunut sia symbolisoi kommunismin romahtamista?
6. Missä Itä-Euroopan maassa kommunismin romahtaminen johti taisteluihin?
7. Miksi Itä-Saksa eli DDR menestyi hyvin urheilussa?

Koealue päättyy

KPL 28 Kriisien Palestiina