FORSSA JA ENSIMMÄINEN MAAILMANSOTA

Maailman sodan syttyminen aiheutti ongelmia Forssan puuvillatehtaalle. Raaka-aineen saamisessa oli ongelmia. Tehdas joutui supistamaan tuotantoaan.

Forssan ja Tammelan alueelle sijoitettiin venäläisiä sotilaita. Tammelan kunta joutui maksamaan sotilaiden majoituksen. Lisäksi paikalliset joutuivat luovuttamaan hevosia venäläisten aloittamiin linnoitustöihin. Puolustuslinja kulki Mustialan-Hevonniemen-Saaren-Portaan kautta.

Maailmansodan aiheuttamat ongelmat elintarvikkeiden jakelussa näkyivät myös Forssan seudulla. Esimerkiksi sokeri pantiin kortille.

LEVONTON VUOSI 1917

Kun Forssaan saapui tieto maaliskuun vallankumouksesta, järjestettiin paikkakunnalla suuri kansalaiskokous. Työväentalon katolle nostettiin punalippu ja kadulla kulkevat ihmiset kantoivat rintapielissään punaisia juhlamerkkejä. Juhlallisuuksiin osallistui myös Tammelaan sijoitettuja venäläisiä sotilaita.

Sotilaiden ja forssalaisten välit kiristyivät kevään aikana. Paikkakunnalle sijoitettiin lisää sotilaita ja majoitusrasitus kasvoi. Lisäksi venäläisten kuri löystyi ja sotilaat syyllistyvät monenlaisiin rötöksiin. Erittäin huolestuttava pidettiin forssalaisten naisten ja sotilaiden liian läheisiä suhteita. Venäläisten ja forssalaisten nuorukaisten välillä sattui joitakin tappeluja. Vakavin loukkaantui eräs ylioppilas, joka sai sapelista kylkeensä. Suurin osa sotilaista lähti Forssasta elokuun loppuun mennessä.

Tammelan pitäjän alueella oli kevään aikana maataloustyöväen lakkoja, mutta työajasta päästiin sopimukseen. Samoin Forssan tehtaissa sovittiin kahdeksantuntisista työpäivistä.

Elintarvikepula paheni kevään ja kesän aikana. Suurin ongelma oli ruuan hinta, ei saatavuus. Köyhimmillä forssalaisilla oli vaikeuksia maksaa kohonneita hintoja. Lisäksi Tammelan pitäjän alueelta myyntiin ruokaa paikkakunnan ulkopuolelle. Elintarvikelautakunta pyrki hankkimaan ruokaa alueelle. Lautakunta järjesti myös kursseja hätäajan ruoanvalmistuksesta.

Linnoitustöiden loppuminen ja puuvillatehtaan tuotannon supistuminen johti työttömyyden nopeaan kasvuun. Tammelan kunta perusti työttömyyskomitean järjestämään hätäaputöitä, joista koitui pitäjälle suuri taloudellinen rasitus. Tammikuussa 1918 hätäaputöissä oli yli 700 kuntalaista.

Ongelmaksi hätäapu työmailla muodostui järjestyksen pito. Työmaat houkuttelivat puoleensa väkeä, joka ei juuri työnteosta piitannut. Työpäivät olivat keskimäärin 3 tunnin mittaisia. Työnjohtajia, jotka yrittivät patistaa työläisiä töihin, uhkailtiin avoimesti. ”Lyhyt työpäivä ja hillitön vapaus” oli joidenkin hätäaputyöläisten epävirallinen tunnuslause. Kaikki työläiset eivät suinkaan osallistuneet hulinointiin. Sekä työväenyhdistys että työttömyyskomitea yrittivät saada hätäaputyömaita järjestykseen.

Syksyn aikana Forssan seudulle perustettiin erilaisia järjestyskaarteja. Mustialassa opiston opiskelijat perustivat suojeluskunnan. Työväenyhdistyksen järjestyskaarti perustettiin lokakuun lopulla ja se esiintyi julkisuudessa suurlakon aikana.

Forssan työväenyhdistys liittyi Helsingistä alkaneeseen yleislakkoon. Järjestyskaarti miehitti poliisilaitoksen ja poliisein tilalle asetettiin työmiehistä kerätyt miliisit. On mahdollista, että järjestyskaartin jäsenet yrittävät saada aseita venäläisiltä, mutta Tammelaan sijoitetut sotilaat eivät olleet halukkaita auttamaan. Kestettyään viisi päivää yleislakko loppui. Forssassa ei lakon aikana esiintynyt väkivaltaisuuksia. Miliisit jatkoivat järjestyksenpitoa lakon jälkeenkin.

Joulukuussa annettu itsenäisyysjulistus ei herättänyt erityistä innostusta forssalaisissa.