1. Huomio! Ensimmäinen maailmansota ei tule kokeeseen.

1. ENSIMMÄINEN MAAILMANSOTA 1914-1918

SODAN SYYT

• Ranskan ja Saksan vastakohtaisuus ja vihanpito

• Liitot, kolmiliitto ja kaksilitto

• Englannin ja Saksan taloudellinen kilpailu ja kilpailu siirtomaista

• Balkanin ruutitynnyri, Itävallan ja Serbian vastakohtaisuus

• Kilpavarustelu, Englannin ja Saksan laivastokilpailu

• Kansalliskiihko ja militarismi

Ympärysvallat Keskusvallat

Ranska, Venäjä, Englanti Saksa, Itävalta-Unkari,

Italia(1915), USA(1917), Turkki, Bulgaria

Belgia, Serbia, Romania,

Kreikka, Montenegro, Albania,

Portugali

SODAN KULKU

• Sarajevon laukaukset sytyttävät sodan ja puolustusliittojen välityksellä paikallinen sota leviää nopeasti maailmansodaksi.

• Rauhanaate ja maltti hukkuvat yleiseen sotaintoon. Ammattisotilaat ja reserviläiset ryntäävät intoa ja riemua puhkuen rintamalle. Yleisesti sodan uskottiin loppuvan nopeasti.

• Saksalaiset hyökkäävät nopeasti Belgian kautta Ranskaa ja uhkaavat Pariisia. Ranskalaisten onnistuu pysäyttää hyökkäys Marne-joella ja rintamat jähmettyvät. Lännessä alkaa asemasota.

• Idässä saksalaisten onnistuu lyödä venäläisten hyökkäys ja aiheuttaa venäläisille suuria tappioita. Balkanilla ympärysvaltojen joukkojen oli vetäydyttävä kohti etelää.

• Ympärysvaltojen onnistui katkaista merisaarrolla keskusvaltojen kauppayhteydet Euroopan ulkopuolelle. Saksalaisten sukellusveneet häiritsivät ympärysvaltojen meriliikennettä. Sodan suurin meritaistelu päättyi tasapeliin, mutta saksalaiset alukset eivät enää lähteneet satamista merelle.

• Asemasodan aikana yritettiin kuluttaa vihollisen voimia. Sadattuhannet miehet kuolivat, kun taisteltiin joidenkin neliökilometrien suuruisten arvottomien alueiden hallinnasta. Huolimatta valtavista menetyksistä rintamalinjat pysyivät yleensä muuttumattomina hyökkäysten jälkeen.

• Sodan aikana otettiin käyttöön uusia aseita esimerkiksi lentokoneita, panssarivaunuja, sukellusveneitä ja myrkkykaasuja (kloori- ja sinappikaasu)

• Vuonna 1917 Venäjä romahti. Sen armeija ei pystynyt estämään saksalaisten etenemistä. Keisari luopui kruunusta ja kommunistit pääsivät valtaan. He tekivät erillisrauhan saksalaisten kanssa.

• Keväällä 1918 Saksa yritti vielä suurhyökkäystä lännessä, mutta ympärysvaltojen onnistui torjua epätoivoinen rynnistys. Yhdysvallat oli liittynyt mukaan sotaan 1917 ja sen teollisuuden tuotantokyky ja tuoreet joukot ratkaisivat sodan ympärysvaltojen voitoksi.

• Saksan liittolaiset luopuivat taistelusta yksi toisensa jälkeen ja Saksan oli taivuttava aselepoon marraskuussa. Taistelut päättyivät 11.11.1918 kello 11.00.

Versaillesin rauha

• Sodan voittajat pitivät Saksaa syyllisenä sodan alkamiseen. Saksa joutui hyväksymään ankarat rauhan ehdot.

• Saksa joutui maksamaan sotakorvauksia.

• Saksa luovutti alueita Ranskalle ja Puolalle.

• Saksalta riistettiin sen siirtomaat.

• Saksan armeijaa supistettiin ja siltä kiellettiin tietyt aseet esim. lentokoneet ja panssarivaunut. Reininmaan demilitarisoitiin.

• Sodan jälkeen Itä-Euroopassa tapahtui suuria muutoksia valtioiden rajoissa. Itävalta-Unkari ja keisarillinen Venäjä hajosivat. Uusia itsenäistyneitä valtioita olivat Suomi, Baltian maat, Puola, Tsekoslovakia ja Jugoslavia.

VERSAILLESIN RAUHA

- Voittajat leimasivat Saksan syylliseksi sotaan. Saksaa haluttiin rangaista ja sen piti maksaa korvauksia sodan aiheuttamista tuhoista.

Rauhanehdot:

- Saksa joutui luovuttamaan alueita Ranskalle ja Puolalle.

- Se menetti myös kaikki siirtomaansa.

- Saksa joutui maksamaan sotakorvauksia.

- Saksan armeijaa ja laivastoa supistettiin.

- Saksalaiset kokivat Versaillesin rauhan häpeärauhana ”tikarinpisto legenda”.

• Kansainliitto perustettiin turvaamaan rauhaa, mutta se ei ollut tarpeeksi voimakas järjestö.

• Itä-Eurooppaan syntyi uusia valtioita Suomi, Baltian maat, Puola, Jugoslavia ja Tsekkoslovakia.

Euroopan uudet ristiriidat

- Saksan asema

- Venäjän hajoaminen ja Neuvostoliiton synty.

- Rajariidat Euroopan uusien valtioiden välillä (nationalismi)

Koe alkaa

Kpl 1 (s10-13) Tsaarin Venäjä sortuu

- Venäjä julisti sodan Saksalle ja Itävalta-Unkarille elokuussa 1914. Venäjän liittolaisia olivat Englanti ja Ranska.

- Sota sujui huonosti. Venäläisiä sotilaita kuoli yli 1,5 miljoonana. Venäläiset kenraalit olivat huonoja ja sotilailla oli pulaa aseista, ammuksista ja kaikista varusteista. Venäjä ei ollut valmistautunut moderniin sotaa. Liian vähän teollisuutta ja rautateitä.

- Talvella 1917 Venäjällä oli pula ruuasta. Tehtaiden työläiset lakkoilivat ja järjestivät mielenosoituksia. Sotilaat liittyivät lakkolaisiin. Keisari luopui vallasta ja Venäjästä tuli tasavalta.

- Venäjä jatkoi sotaa ja kesällä sen armeija romahti. Sotilaat karkasivat armeijasta ja saksalaiset valloittivat laajoja alueita.

-Venäjällä oli monia ryhmiä, jotka pyrkivät valtaan. Eräs tällainen ryhmä oli Lenin johtamat bolsevikit eli kommunistit. He lupasivat venäläisille ” maata, leipää, rauhaa”. Bolsevikkeja kannattivat tehtaiden työläiset ja maaseudun tilattomat.

- Marraskuun alussa 1917 Bolsevikit kaappasivat vallan Pietarissa (Lokakuun vallankumous).

- Bolsevikit tekivät rauhan Saksan kanssa maaliskuussa 1918.

KPL 1 Tsaari Venäjä sortuu

1. Miksi Venäjän keisari vastusti uudistuksia?

2. Miksi Venäläiset olivat tyytymättömiä?

3. Miksi ensimmäisen maailmansodan syttyminen sopi Nikolai toiselle hyvin?

4. Miksi Venäjän sota sujui huonosti?

5. Miksi Venäjällä puhkesi ruokapula?

6. Mitä tapahtui helmikuun vallankumouksessa?

7. Mitä Lenin ja bolsevikit lupasivat?

8. Mikä oli väliaikaisen hallituksen suuri virhe?

9. Mitä tapahtui keisarille ja hänen perheelleen vallankumousten pyörteissä?

KPL 2 (s 14-18) Venäjän sisällissota 1918-1922

• Venäjän sisällissota alkoi, kun bolsevikit eivät suostuneet luopumaan vallasta ja järjestämään vapaita vaaleja.

• Sodassa oli vastakkain bolsevikit eli punaiset ja valkoiset. Punaisia kannatti työläiset ja maaseudun tilattomat. Valkoisten puolella oli aateliset, porvarit ja talonpojat.

• Englanti, Ranska, USA ja Japani tukivat valkoisia.

• Punaiset voittivat sisällissodan, koska heillä oli yhtenäinen johto, selkeä suunnitelma ja he onnistuvat organisoimaa tehokkaan sotavoiman, Puna-armeija. Valkoiset oli hajanaista väkeä.

• Sisällissodan kauhuja lisäsivät nälänhätä ja kulkutaudit miljoonia ihmisiä kuoli. Eniten kärsivät tavalliset ihmiset.

• Sisällissodan aikana monet Venäjän vähemmistökansat yrittivät itsenäistyä. Esimerkiksi Suomen ja Baltian maiden onnistui irtaantua Venäjästä.

KPL 2 Uusi punainen valtakunta

1. Miten bolsevikit suhtautuivat muihin puolueisiin?

2. Mitä uudistuksia Venäjällä toteutettiin?

3. Mitä tarkoitti viljan pakko-otot?

4. Keitä taisteli valkoisten puollella?

5. Miksi länsivallat tukivat valkoisia?

6. Miksi bolsevikit voittivat Venäjän sisällissodan?

7. Mitä seurauksia sisällissodalla oli?

KPL 3 (s 19-24) Stalin – teräksinen

- Stalinista tuli Neuvostoliiton (Venäjä) johtaja, kun Lenin kuoli. Stalin oli diktaattori.

- Stalin tavoitteen oli modernisoida Neuvostoliitto rakennettiin uusia tehtaita.

- Valtio omisti kaikki tehtaat ja kaivokset. Valtio määräsi, mitä tavaroita tehtaat valmistivat (suunnitelmatalous)

- Jokaisen tehtaan piti tehdä tietty määrä tavaroita. Jos tehdas ei pystynyt tekemään tavaroita, johtajaa ja työläisiä rangaistiin.

- Stalin määräsi halusi modernisoida myös maataloutta. Hän määräsi maanviljelijät antamaan maansa valtiolle. Näistä maista muodostettiin valtion omistamia suuria maatiloja. Stalin uudistuksista seurasi nälänhätä. Jos joku vastusti, hänet tapettiin.

- Stalin vangitsi, kidutti, lähetti vankileireille tai tappoi vastustajansa. Salainen poliisi valvoi kaikkia ja kuka tahansa voitiin vangita.

- Vankileireillä ihmiset olivat orjia. Paljon työtä, vähän ruokaa ja ankarat rangaistukset. Miljoonia ihmisiä kuoli.

- Stalin aikana Neuvostoliiton teollisuus kasvoi, mutta tavallisten ihmisten elämä ei parantunut.

KPL 3 Stalin- teräksinen

1. Mitkä olivat Stalinin tavoitteet?

2. Mitä tarkoittaa viisivuotissuunnitelma?

3. Millaiset olivat työläisten olot tehtaissa?

4. Mitä tarkoitti maatalouden pakkokollektivointi?

5. Mitä siitä seurasi?

6. Miten Stalinin vastustajia kohdeltiin?

7. Millaiset olivat olosuhteet työleireillä?

8. Miten Stalin onnistui tavoitteissaan?

KPL 4 ( s 25-28) Vuosi 1917 – kansa jakaantuu kahtia

-Ensimmäisen maailmansodan aikana Venäjän armeija tilasi paljon tavaroita suomalaisilta tehtailta. Venäläiset rakensivat myös linnoituksia Suomeen. Suomalaisilla riitti työtä.

- Helmikuun vallankumouksen jälkeen sortotoimet lopetettiin ja Suomen autonomia palautettiin.

- Eduskunta halusi tehdä uudistuksia (sosiaalidemokraateille eli SDP enemmistö).

- Venäläisten kanssa oli kiistaa, kenelle kuuluu keisarin valtaoikeudet Suomessa.

- Eduskunta hajotettiin kesällä uudet vaalit SDP hävisi ja porvarit saivat enemmistön työväestö katkeroitui.

- Venäjän sekasorron pelästyttämät suomalaiset haluavat itsenäistyä.

- Marraskuussa suurlakko ja ”Me vaadimme ohjelma” levottomuuksia porvariston ja työväestön välit kiristyvät.

- Eduskunta julisti Suomen itsenäiseksi 6.12.1917. Lenin johtamat bolsevikit hyväksyivät Suomen itsenäisyyden joulukuun lopulla 1917 Pietarissa.

- Suomen pystyi itsenäistymään, koska Venäjä oli sekasorrossa ja heikko. Se ei pystynyt väkivallalla estämään Suomen itsenäisyyttä.

KPL 4 Vuosi 1917 – kansa jakautuu kahtia

1.Miksi Venäläiset lisäsivät sotilaiden määrää Suomessa ensimmäisen maailmansodan aikana?

2. Miksi sodan syttyminen tarjosi suomalaisille työtä?

3. Mitä ongelmia sota suomalaisille aiheutti?

4. Mistä Suomen eduskunta ja väliaikainen hallitus kiistelivät?

5. Miksi sosiaalidemokraatit kannattivat valtalakia?

6. Millainen oli syksyllä 1917 pidettyjen vaalien tulos?

7. Miksi sosiaalidemokraatit äänestivät itsenäisyysjulistusta vastaan?

8. Miksi suomalaiset olivat tyytymättömiä 1917?

9. Keitä olivat punakaartilaiset ja suojelukuntalaiset?

10. Mitä eduskunta päätti tammikuun lopulla 1918?

11. Keitä olivat jääkärit?

Kpl 5 (s 29-34) Punaisten ja valkoisten sota

Suomen vuden 1918 sisällissota tunnetaan monilla nimillä esim. vapaussota, punakapina, luokkasota, kansalaisota, veljessota. Ne kuvaavat jotakin sodan osaa, mutta nykyään käytetään termiä sisällissota.

- Tammikuun lopulla 1918 alkoi Suomen sisällissota. Punaiset valloittivat nopeasti Etelä-Suomen. Alueella oli paljon tehtaita ja torppia punaisten vahva kannatus.

- Valkoiset saivat helposti muun Suomen hallintaansa.

- Punaisilla oli paljon aseita ja miehiä, mutta heiltä puuttui koulutettuja sotilaita. Sotaa ei osattu johtaa eikä sotilaita kouluttaa. Venäjän bolsevikit tukivat punaisia

- Valkoisilla oli sodan alussa sama ongelma. Sodan aikana Saksassa koulutetut suomalaiset sotilaat eli jääkärit palasivat, samoin Venäjällä palvelleet suomalaiset upseerit. Lisäksi Saksa lähetti joukkoja valkoisten tueksi.

- Taistelut päättyivät toukokuun alussa. Punaiset antautuivat. Monet punaiset olivat yrittäneet paeta Venäjälle. Valkoiset olivat voittaneet sodan.

- Taisteluissa oli kuollut noin yhdeksän tuhatta suomalaista. Saman verran ihmisiä murhattiin sodan aikana. Molemmat osapuolet tappoivat antautuneita ja usein myös syyttömiä sivullisia. Vastapuolta vihattiin suurella intohimolla.

- Kymmeniä tuhansia punaisia joutui valkoisten vangeiksi. Vankileireillä nälkä ja kulkutaudit tappoivat lähes 12 000 punaista.

- Sodan jälkeen Suomi oli hyvin jyrkästi jakaantunut voittajiin (valkoiset) ja häviäjiin (punaiset). Monet valkoiset pitivät punaisia pettureina, jotka olivat liittoutuneet Venäjä bolsevikkien kanssa ja nousseet kapinaa.

- Punaisten mielestä valkoiset olivat juonitteluilla estäneet työläisten aseman parantamisen. Lisäksi valkoisten kosto ja vankileirien kuolemat katkeroittiva

KPL 5 Punaisten ja valkoisten sota

1. Mitä tapahtui Helsingissä ja Pohjanmaalla tammikuun lopulla 1918?

2. Mikä oli punaisten ja mikä valkoisten tukialuetta?

3. Mistä sodan osapuolet saivat aseita?

4. Miksi punaiset hävisivät sodan?

5. Missä käytiin sodan suurin ja verisin taistelu?

6. Miksi Suomen sisällissota 1918 oli niin raaka?

7. Ketkä kannattivat punaisia ja ketkä valkoisia?

8. Miten valkoiset kohtelivat vangiksi saamiaan punaisia?

9. Miksi vankileireillä kuoli tuhansia punaisia vankeja?

KPL 6 (s 35-41) Kaiken keskellä yksin

- Valkoiset voittivat sisällissodan. He joutuivat päättämään, onko Suomi tasavalta (presidentti) vai kuningaskunta (kuningas).

- Suomalaiset valitsivat kuninkaaksi saksalaisen prinssin, koska, koska Suomi halusi olla Saksan ystävä. Toivottiin, että Saksa auttaisi, jos Venäjä hyökkäisi Suomeen.

- Kuningas ei koskaan tullut Suomeen ja hän luopui kruunusta. Suomalaiset valitsivat presidentiksi Sthålbergin.

- Suomessa monet halusivat alueita Neuvostoliitolta (Karjala). Neuvostoliitto oli heikko ja Karjalassa asui suomalaisten sukulaisia. Suunnitelma epäonnistui ja Suomi sai vain pienen alueen pohjoisesta, Petsamon.

- Suomi ja Ruotsi riitelivät Ahvenanmaasta. Puolueeton välittäjä (Kansainliitto) päätti, että Ahvenanmaa kuuluu Suomelle. Ahvenanmaa sai itsehallinnon eli autonomian.

- Suomessa pelättiin Neuvostoliiton hyökkäystä. Suomi etsi vahvaa liittolaista (ystävää), joka auttaisi Neuvostoliitto vastaan. Neuvostoliitto pelkäsi, että joku voimakas valtio esim. Saksa hyökkäisi Suomen kautta Pietariin (Leningrad).

Suomen ulkopolitiikka maailmansotien välillä

• Suomessa pelättiin Neuvostoliittoa. Suomi halusi itselleen vahvan liittolaisen.

• Saksalaissuuntaus 1918

• Länsisuuntaus 1918- 1919

• Reunavaltiopolitiikka 1920-1925

• Kansainliittosuuntaus 1925-1935

• Pohjoismainensuuntaus 1935-1939

Ståhlbergin eheyttämispolitiikka

• Punavankien vapauttaminen

• Torpparien vapauttaminen (maareformi), torpparit saivat viljelemänsä maat itselleen.

• Kahdeksan tunnin työpäivä teollisuudessa

• Oppivelvollisuuslaki

• Kielilaki

• Uskonnonvapauslaki

• Asevelvollisuuslaki

• (Kieltolaki)

KPL 6 KAIKEN KESKELLÄ YKSIN

1. Mikä ongelma oli valtionhoitajien asemassa?

2. Miksi suomalaiset halusivat kuninkaan?

3. Miksi kuningas valittiin Saksasta?

4. Miksi Saksa halusi auttaa suomalaisia?

5. Miksi Suomessa ei enää ole kuningasta?

6. Kuka oli suomen ensimmäinen presidentti?

7. Mitä oli heimosodat?

8. Miksi suomalaiset halusivat vallata Itä-Karjalan?

9. Minkä alueen Suomi sai Tarton rauhassa?

10. Miksi Suomessa oltiin tyytymättömiä rauhansopimukseen?

11. Miksi Suomessa pelättiin Neuvostoliittoa?

12. Miksi Ahvenanmaan halusi liittyä Ruotsiin?

13. Miten kiista Ahvenanmaasta ratkaistiin?

14. Mitä olivat Suomen ulkopolitiikan suuntaukset?

15. Mitä oli reunavaltiopolitiikka?

KPL 7 ( s 42-47) Kaksi Suomea

- Sisällissodan jälkeen Suomi oli jakaantunut jyrkästi kahtia. Sodan voittajiin eli valkoisiin ja hävinneisiin eli punaisiin.

- Punaisilla ja valkoisilla oli omat urheiluseurat, kaupat, pankit. Valkoisten pojat eivät saanet tavata punaisten tyttö ja päinvastoin. Ystävyyttä vastapuolen kanssa ei hyväksytty. Kahtiajako ulottui kaikille yhteiskunnan osa aluille.

- Punaiset jakaantuvat myös kahtia. Maltilliset eli sosiaalidemokraatit (SDP) jotka eivät hyväksyneet väkivaltaa. SDP uskoi, että työläisten asemaa voitaisiin parantaa lakeja muuttamalla. Jyrkän linjan kannattajat eli kommunistit (SKP) uskoivat vallankumoukseen (väkivalta). SKP oli laiton ja joutui toimimaan Suomessa peitenimillä.

Koe päätyy

- Monet valkoiset uskoivat, että punaiset suunnittelevat uutta kapinaa. Valtion toimia kommunisteja vastaan pidettiin riittämättöminä syntyi Lapuan liike.

- Lapuan liikkeen (radikaalit valkoiset) tavoitteena oli hävittää punaiset Suomesta. He pelottelivat ja pahoinpitelivät punaisia.

- Lapuan liike panosti Suomen valtiota vangitsemaan kommunistit ja estämään heidän toimintansa.

- Aluksi Lapuan liikkeellä oli laajaa kannatusta valkoisten parissa, mutta monet maltilliset valkoiset pelkäsivät Lapuan liikkeen haluavan Suomeen diktaattorin. Liike ei lopettanut väkivaltaa ja se kiellettiin.

- Maltilliset punaiset ja valkoiset ryhtyivät tekemään yhteistyötä.

KPL 7 Kaksi Suomea

1. Miten kommunistien ja sosiaalidemokraattien toiminta tavat erosivat toisistaan 1920-luvun Suomessa?

2. Miten kansalaissodan aiheuttama kahtiajako näkyi ihmisten arkielämässä 20-luvulla?

3. Miksi kahtia jako lieveni 20-luvun puolivälissä?

4. Mitä tapahtui 1926?

5. Mikä oli punamulta hallitus ja mitä se sai aikaan?

6. Mitä uudistuksia 20-luvulla tehtiin, jotta kansalaissodan aiheuttamat haavat paranisivat?

Koe päättyy

7. Miksi Lapuan liike syntyi?

8. Mikä oli liikkeen tavoite?

9. Millaisia keinoja lapualaiset käyttivät päämääränsä saavuttamiseksi?

10. Mikä oli talonpoikaismarssi?

11. Saavuttiko Lapuan liike tavoitteensa?

12. Miten puolueet viranomaiset suhtautuivat lapualaisten toimintaan?

13. Mitä tapahtui Mätsälässä 1932?

14. Miksi lapualaiset kyyditsivät Ståhlbergin?

15. Mitä seurauksia oli Ståhlbergin kyydityksellä?