Monilukutaito
Monilukutaito
Seudulliset painotukset
Lapset opettelevat havainnoimaan ja arvioimaan erilaisia kuvia ja tekstejä yhdessä aikuisen kanssa.
Sanastoa ja yleistietoa kartutetaan kirjojen ja keskustelujen avulla. Tietoa etsitään erilaisista lähteistä mm. kirjoista ja oppaista yhdessä lasten kanssa. Kirjasto toimii yhteistyökumppanina monilukutaitoa kehitettäessä.
Tietoisuutta kehitetään erilaisten teema-alueiden avulla esimerkiksi luonto ja eläimet.
Kirjaimia ja numeroita harjoitellaan yksilölliseen tahtiin. Leikeissä tuetaan kirjoitettua ympäristöä esimerkiksi kirjaamalla logoja kauppa-, kampaamo-, autokorjaamo tai muihin leikkeihin.
Monilukutaitoa kartoitetaan tutkimalla kuvia ja mainoksia. Liikennekasvatuksessa opetellaan liikennemerkkejä.
Lapsen luovuudelle annetaan tilaa. Luovat tuotokset ja rakennelmat dokumentoidaan ja samalla opitaan eri välineiden käyttöä esimerkiksi valokuvaamista ja tallentamista eri tavoin. Lasten kanssa tutustutaan seudulliseen kulttuuritarjontaan esimerkiksi teatterit, taidenäyttelyt, konsertit ja museot.
Liikkuessa tutkitaan luontoa ja oivalletaan luonnon kiertokulkuun liittyviä asioita.
Arjen struktuurin hahmottamiseen voidaan käyttää apuna tukikuvia.
Monilukutaitoon sisältyvät kielelliset ja numeeriset merkit. Kirjaimia ja numeroita tuotetaan kynällä, tekstinkäsittelyllä tai erilaisilla materiaaleilla.
Monilukutaito on laaja käsite. Tarkoituksena on ymmärtää toisen henkilön ajatusta, jota jokainen voi ilmaista eri tavoin.
Koulussa jokaisella oppiaineella on oma kielensä ja ilmaisutapansa, esiopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa kuvallinen lukutaito painottuu ennen kirjoitetun kielen lukutaitoa. Vastaavasti kuullun ymmärtäminen edeltää luetun ymmärtämistä.
Monilukutaito yhdistyy esiopetuksen erilaisiin toiminnallisiin menetelmiin.
Esimerkki monilukutaitoa kehittävästä toiminnasta:
* Lasten kanssa tutkitaan luontoa ja kasveja.
* Lapset ottavat valokuvia kasveista.
* Lapset tallentavat kuvat tietokoneelle ja etsivät kuvien kasveille nimet internetistä.
* Lapsi laatii kasviin liittyvän sivun ja tulostaa sen.
* Tulosteelle lapsi piirtää kuvan kasvista ja pohtii runon tai sadun, jonka aikuinen voi kirjoittaa paperille.
* Lasten tekemistä sivuista tehdään taidenäyttely.
Lapset opettelevat havainnoimaan ja arvioimaan erilaisia kuvia ja tekstejä yhdessä aikuisen kanssa.
Sanastoa ja yleistietoa kartutetaan kirjojen ja keskustelujen avulla. Tietoa etsitään erilaisista lähteistä mm. kirjoista ja oppaista yhdessä lasten kanssa. Kirjasto toimii yhteistyökumppanina monilukutaitoa kehitettäessä.
Tietoisuutta kehitetään erilaisten teema-alueiden avulla esimerkiksi luonto ja eläimet.
Kirjaimia ja numeroita harjoitellaan yksilölliseen tahtiin. Leikeissä tuetaan kirjoitettua ympäristöä esimerkiksi kirjaamalla logoja kauppa-, kampaamo-, autokorjaamo tai muihin leikkeihin.
Monilukutaitoa kartoitetaan tutkimalla kuvia ja mainoksia. Liikennekasvatuksessa opetellaan liikennemerkkejä.
Lapsen luovuudelle annetaan tilaa. Luovat tuotokset ja rakennelmat dokumentoidaan ja samalla opitaan eri välineiden käyttöä esimerkiksi valokuvaamista ja tallentamista eri tavoin. Lasten kanssa tutustutaan seudulliseen kulttuuritarjontaan esimerkiksi teatterit, taidenäyttelyt, konsertit ja museot.
Liikkuessa tutkitaan luontoa ja oivalletaan luonnon kiertokulkuun liittyviä asioita.
Arjen struktuurin hahmottamiseen voidaan käyttää apuna tukikuvia.
Monilukutaitoon sisältyvät kielelliset ja numeeriset merkit. Kirjaimia ja numeroita tuotetaan kynällä, tekstinkäsittelyllä tai erilaisilla materiaaleilla.
Monilukutaito on laaja käsite. Tarkoituksena on ymmärtää toisen henkilön ajatusta, jota jokainen voi ilmaista eri tavoin.
Koulussa jokaisella oppiaineella on oma kielensä ja ilmaisutapansa, esiopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa kuvallinen lukutaito painottuu ennen kirjoitetun kielen lukutaitoa. Vastaavasti kuullun ymmärtäminen edeltää luetun ymmärtämistä.
Monilukutaito yhdistyy esiopetuksen erilaisiin toiminnallisiin menetelmiin.
Esimerkki monilukutaitoa kehittävästä toiminnasta:
* Lasten kanssa tutkitaan luontoa ja kasveja.
* Lapset ottavat valokuvia kasveista.
* Lapset tallentavat kuvat tietokoneelle ja etsivät kuvien kasveille nimet internetistä.
* Lapsi laatii kasviin liittyvän sivun ja tulostaa sen.
* Tulosteelle lapsi piirtää kuvan kasvista ja pohtii runon tai sadun, jonka aikuinen voi kirjoittaa paperille.
* Lasten tekemistä sivuista tehdään taidenäyttely.
Arviointi ja kehittäminen
Monilukutaidon kehittymistä arvioidaan havainnoinnin ja erilaisten tehtävien avulla. Saatua tietoa käytetään toiminnan suunnittelussa. Arviointivälineenä on mahdollista käyttää esim. kielellistä kartoitusta, mavalka matemaattisten taitojen kartoitusta tai kontrolloitua piirrostarkkailua (KPT).
Lasten kanssa keskustellaan omasta oppimisesta ja oppimistavoitteista.
Esiopetusvuoden aikana kiinnitetään erityistä huomiota lapsen kielelliseen kehitykseen ja sen tarvittavaan tukemiseen. Lapsen taitoja kehitetään monipuolisesti ja lasta edistävällä tavalla.
Opettaja kokoaa lapsi- ja ryhmäkohtaisen suunnitelman lasten taitojen perusteella. Suunnitelman avulla kehitetään lasten monilukutaitoja lasten tarpeiden mukaan.
Lasten oppiminen on aikuisille mittari toiminnan arvioinnista lasten oppimisen ja kehittymisen mukaan.
Lasten kanssa keskustellaan omasta oppimisesta ja oppimistavoitteista.
Esiopetusvuoden aikana kiinnitetään erityistä huomiota lapsen kielelliseen kehitykseen ja sen tarvittavaan tukemiseen. Lapsen taitoja kehitetään monipuolisesti ja lasta edistävällä tavalla.
Opettaja kokoaa lapsi- ja ryhmäkohtaisen suunnitelman lasten taitojen perusteella. Suunnitelman avulla kehitetään lasten monilukutaitoja lasten tarpeiden mukaan.
Lasten oppiminen on aikuisille mittari toiminnan arvioinnista lasten oppimisen ja kehittymisen mukaan.