Monet muinaiset kansat olivat eri puolilla maailmaa tehneet hyvin tarkkoja havaintoja tähtitaivaasta. Vähitellen ajatus maasta maailmankaikkeuden keskipisteenä sai väistyä, kun Nikolaus Kopernikus, Galileo Galilei ja Isaac Newton kiinnostuivat tähtitaivaasta, tekivät laskelmia, tutkivat ja pohtivat maailmankaikkeutta.

Nikolaus Kopernikus

Euroopassa puolalainen Nikolaus Kopernikus käynnisti omat tutkimuksensa 1400-luvun lopulla. Kymmenien vuosien ajan hän merkitsi muistiin havaintonsa. Niiden perusteella hän päätyi niin mullistaviin johtopäätöksiin planeettojen liikkeistä, ettei uskaltanut esittää niitä kuin ystävilleen. Kuolinvuoteellaan hän lopulta antoi julkaistavaksi kirjan, joka oli käänteentekevä.

Vastoin kaikkia aikaisempia käsityksiä Kopernikus väitti, että maa onkin vain yksi planeetta, joka muiden planeettojen tavoin kiertää radallaan aurinkoa. Katolisen kirkon johtajat tyrmäsivät tämän ennenkuulumattoman väitteen, koska heidän mielestään se halvensi Raamattua.


Nikolaus Kopernikus

 

Galileo Galilei

Italialainen Galileo Galilei rakensi 1600-luvun alussa kaukoputken ja tutki sillä tähtitaivasta. Kaukoputkensa avulla hän sai paljon uutta tietoa aurinkokunnastamme. Hän keksi mm. että kuun valo olikin heijastusta auringosta eikä kuun omaa loistetta.

Galilei tutki myös maan vetovoimaa ja maapallon kiertoliikettä akselinsa ympäri. Auringon vaellus taivaankannen ympäri sai häneltä uuden selityksen: aurinko on paikallaan ja sen liikkeen vaikutelma syntyy maan pyörimisliikkeestä.

Katolisen kirkon johtaja eivät hyväksyneet Galilein väitteitä ja hänet pakotettiin julkisesti perumaan puheensa. Näin hän tekikin, mutta mutisi itsekseen: ”Se pyörii sittenkin.”


Galileo Galilei

 

Isaac Newton

Englantilainen tiedemies Isaac Newton saattoi edeltäjiensä työn loppuun omien tutkimustulostensa pohjalta. Hänen mukaansa kaikki kappaleet avaruudessa ovat liikkeessä ja niiden välillä vaikuttaa vetovoimia. Voiman suuruus määräytyy kappaleiden välisestä etäisyydestä ja kappaleiden massasta. Näiden voimien vaikutuksesta planeetat pysyvät radallaan kiertämässä aurinkoa. Newtonin teoria selitti myös vuorovesi-ilmiön: veden nousu ja lasku valtamerissä johtuu kuun vetovoimasta.

 Tarina putoavasta omenasta

 Newtonin kerrotaan nähneen omenan putoavan puusta, mikä sai hänet pohtimaan,
 miksi esineet putoavat aina alaspäin. Hän tajusi, että voima, joka veti omenan Maahan,
 oli sama voima, joka piti Kuun kiertämässä Maata. Vaikka tarina omenan osumisesta
 Newtonin päähän on myytti, siinä on totuuden siemen. Newton itse kertoi myöhemmin,
 että oli nähnyt omenan putoavan ja se sai hänet ajattelemaan painovoimaa. Tämä oivallus
 johti Newtonin matemaattisen painovoimateorian kehittämiseen, joka selitti muun muassa
 planeettojen liikkeet ja on edelleen modernin fysiikan perusta. 


Isaac Newton