Keskiajalla kirjat oli tehty käsin jäljentämällä. Tätä hidasta ja vaativaa kirjoitustyötä tekivät munkit luostarien kammioissa. Koska kirjojen valmistaminen oli hidasta, ne olivat harvinaisia ja kalliita. Myös kirjojen sisältämät tiedot olivat vain harvojen oppineiden hallussa. Tässä asiassa kirjapainotaito merkitsi mullistusta.

Saksakaista kultaseppää Johannes Gutenbergiä pidetään kirjapainotaidon keksijänä, mutta kiinalaiset olivat keksineet kirjojen painamisen jo kauan ennen Gutenbergiä. Gutenberg keksi valmistaa metallisia irtokirjasimia, jotka ladottiin riveiksi, ja näin muodostuneista riveistä syntyi kirjan sivu. Tämän menetelmän etuna oli, että irtokirjasimista ladottu teksti voitiin purkaa, kun kirja oli painettu, ja panna kirjasimet laatikkoon paikoilleen odottamaan uuden kirjan painamista. Keksintö mahdollisti suuren kirjamäärän valmistamisen lyhyessä ajassa.

Monet pitävät kirjapainotaidon keksimistä yhtenä ihmiskunnan merkittävimmistä tapahtumista. Sen seurauksena kirjat yleistyivät ja niiden hinnat halpenivat. Siitä syystä lukutaito levisi ja yleinen sivistystaso kohosi.