MAYAT

Ajanlaskumme ensimmäisen vuosituhannen aikana Keski-Amerikassa, Jukatanin niemimaalla eli maya-niminen kansa. Se oli rakentanut viidakoihin mahtavia kaupunkeja, joissa oli kivisiä pyramideja, temppeleitä, palatseja ja laajoja toreja. Näissä kaupungeissa asui vain ylimyksiä, pappeja, kauppiaita ja taiteilijoita. Mayat olivat rakentaneet myös tähtitorneja ja kastelukanavia maanviljelyä varten. Tavallinen kansa asui olkimajoissaan viidakkokylissä.

Mayat tunsivat kirjoitustaidon ja heillä oli oma kalenteri.

Noin 800-luvulla mayat näyttivät kadonneen valtakunnastaan. Kaupungit autioituivat ja rappeutuivat. Kaupungeissa ei näkynyt merkkejä väkivallasta tai vieraista miehittäjistä. On arvioitu, että mayakaupungit tuhoutuivat useasta eri syystä, esim. kuivuusjaksojen, maaperän heikkenemisen, ylikansoituksen ja kaupunkivaltioiden välisten sotien seurauksena.

Mayojen jälkeläisiä asuu edelleen Keski-Amerikassa.


Chichén Itzá, Kukulkanin temppelipyramidi Jukatanilla. 

ASTEEKIT

Satoja vuosia mayojen katoamisen jälkeen, 1300-luvulla, perustivat asteekit kaupungin erään suuren järven asumattomaan saareen. Kaupunki sai nimekseen Tenochtitlán, ja siitä tuli vähitellen laajentuneen asteekkien valtakunnan pääkaupunki. Nykyään sen paikalla on Meksikon pääkaupunki México City.

Asteekit olivat kaikkein sotaisin intiaanikansa. Heidän aurinkojumalansa vaati jatkuvasti uhriksi ihmisverta. Enimmäkseen uhrattiin sotavankeja, joita saadakseen asteekkien oli käytävä jatkuvasti sotia. Myös asteekit olivat hyvin selvillä vuodenkierrosta kalenterinsa avulla, joka oli jaettu 365 päivään.

Hernando Cortes miehistöineen tuhosi asteekkien valtakunnan. Asteekkien kulttuuri ei kuitenkaan lopullisesti hävinnyt, vaan Meksikon syrjäisissä kylissä on yhä ihmisiä, jotka noudattavat monia esi-isiltään perittyjä tapoja.


Atsteekkien sodan ja auringon jumala
Huitzilopochtli

INKAT

Inkat loivat Andien vuoristoon mahtavan valtakunnan. Inkat valloittivat yhä uusia alueita ja inkavaltakunta olikin laajimmillaan yli 5000 km pitkä, mutta hyvin kapea alue Tyynenmeren rannikolla ja Andien vuoristossa. Siellä sijaitsi heidän tärkein kaupunkinsa Machu Picchu. Kansa eli tarkan valvonnan alaisena ja jokaisen kansalaisen oli tehtävä oma osuutensa valtion hyväksi. Valtion puolestaan oli huolehdittava siitä, ettei kenenkään tarvinnut nähdä nälkää. Hallitsijaa pidettiin auringonjumalan poikana.

Inkavaltakunnan rauhan rikkoi espanjalainen Francisco Pizzarro. Hän tunkeutui inkojen asuinalueille vuonna 1531. Valloittajat surmasivat inkojen hallitsijan Atahualpan. Valtakunta joutui sekasortoon ja tunkeutujat ryöstivät inkojen kulta- ja hopea-aarteet sekä orjuuttivat kansan.

Inkojen kaupunki Machu Picchu Perussa