Japani-valinnainen
Värit
- 赤 (aka) = punainen
- 青 (ao) = sininen
- 黄色 (kiiro) = keltainen
- 緑 (midori) = vihreä
- オレンジ (orenji) = oranssi
- 紫 (murasaki) = violetti
- 黒 (kuro) = musta
- 白 (shiro) = valkoinen
- ピンク (pinku) = vaaleanpunainen
- 灰色 (haiiro) = harmaa
- 茶色 (chairo) = ruskea
Tangram siirtyi Kiinasta Japaniin
Tangram (suomeksi usein seitsemän palan pulma tai seitsemän palan kuvio) on perinteinen kiinalainen geometrinen palapeli. Se koostuu seitsemästä osasta: viidestä kolmiosta, yhdestä neliöstä ja yhdestä suunnikkaasta. Näistä paloista voidaan muodostaa satoja tai jopa tuhansia erilaisia kuvioita.
Historiallinen tausta
- Tangramin alkuperä on Kiinassa, mutta sen tarkkaa syntyaikaa ei tunneta varmasti. Useimmat tutkijat sijoittavat sen nykyisen muodon syntymisen 1700-luvun lopulle Qing-dynastian aikaan.
- Kiinalaisessa perinteessä tangramin on arveltu kehittyneen vanhemmista geometrisista ja matemaattisista peleistä sekä huonekalujen osiin liittyvistä muodoista. Eräiden teorioiden mukaan sen juuret saattavat ulottua jopa Song-dynastian (960–1279) aikaan.
- 1800-luvun alussa tangram levisi Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan kauppiaiden ja merimiesten mukana. Siitä tuli nopeasti muotipeli sekä lasten että aikuisten keskuudessa. Ensimmäisiä eurooppalaisia tangram-kirjoja julkaistiin vuosina 1817–1818.
Tangramin merkitys
Tangram ei ollut pelkästään ajanvietettä. Sitä käytettiin:
- loogisen ajattelun kehittämiseen,
- geometrian opetukseen,
- avaruudellisen hahmottamisen harjoitteluun,
- luovuuden ja ongelmanratkaisun tukemiseen.
Nykyään tangram on yksi maailman tunnetuimmista matematiikkaan liittyvistä pulmapeleistä, ja sitä käytetään edelleen kouluissa erityisesti geometrian ja hahmottamiskyvyn opetuksessa.
Mielenkiintoinen yksityiskohta: Tangramin seitsemästä palasta voidaan muodostaa yli 6 000 erilaista kuviota, kun kaikki palat on käytettävä eikä niitä saa asettaa päällekkäin.
Tangramin leviäminen Eurooppaan
Tangram saapui Eurooppaan 1800-luvun alussa, aikana jolloin Kiinan ja Euroopan välinen kauppa vilkastui merkittävästi. Erityisesti brittiläiset, hollantilaiset ja muut eurooppalaiset kauppiaat toivat mukanaan Kiinasta erilaisia esineitä, kirjoja ja pelejä. Tangram oli yksi näistä kulttuurivienneistä, ja sen yksinkertaisuus sekä haastavuus tekivät siitä nopeasti suositun.
Vuonna 1813 tangram oli jo tunnettu Euroopan sivistyneistön keskuudessa, ja vuosina 1817–1818 julkaistiin ensimmäisiä eurooppalaisia tangram-kirjoja esimerkiksi Britanniassa, Ranskassa ja Sveitsissä. Nämä kirjat sisälsivät kuviohaasteita ja niiden ratkaisuja, mikä lisäsi pelin suosiota huomattavasti.
Euroopassa tangramista tuli eräänlainen salonkiharrastus. Sitä pelasivat niin lapset kuin aikuisetkin, mutta erityisen suosittua se oli varakkaiden ja koulutettujen piirien keskuudessa. Tangram sopi hyvin 1800-luvun kiinnostukseen matematiikkaa, logiikkaa ja älyllisiä seurapelejä kohtaan.
Tangramin suosio levisi nopeasti myös Atlantin yli Pohjois-Amerikkaan. Historiantutkijat puhuvat jopa niin sanotusta"tangram-maniasta", joka vallitsi 1800-luvun alkupuolella. Monet kustantajat julkaisivat uusia tangram-kokoelmia, ja erilaisia kuvioita kehitettiin jatkuvasti lisää.
Tangramia pelataan myös Japanissa. Itse asiassa Japanissa on kehittynyt oma tangramia muistuttava pulmamuotonsa nimeltä Japanese Tangram (Chie no ita) (suomeksi suunnilleen "viisauden laudat"). Se koostuu seitsemästä palasta, mutta palojen muodot ovat erilaisia kuin kiinalaisessa tangramissa.
Pelikulttuuria!