Piian ja Niinan matkablogi
Piian ja Niinan matkablogi
Kotimatka
Aamulla nautimme hyvän aamiaisen hotellissa ja edellisenä päivänä tilattu taksi tuli hakemaan meitä lentokentälle klo 9. Check-in ja turvatarkastus menivät ennätyksellisen sujuvasti joten meillä oli runsaasti aikaa kentällä tehdä viimeisiä ostoksia ennen koneeseen nousua.
Tällä hetkellä kirjoitamme blogeja koneessa. Matkamme on nyt loppusuoralla, enää kotimatka Helsinki-Vantaalta Alavudelle. Viikko on ollut tapahtumarikas ja antoisa. Olemme saaneet hienon kokemuksen kansainvälisyydestä, eurooppalaisuudesta ja italialaisesta elämänmenosta. Pääsimme tutustumaan italialaiseen koulujärjestelmään vierailemalla usealla koululla. Myös keskustelut muiden projektimme maiden opettajien kanssa ovat avartaneet käsitystämme ja ymmärrystämme muiden eurooppalaisten maiden koulujärjestelmästä. Ehkä tämä kokemus taas lisää arvostustamme omaa koulujärjestelmäämme ja vapauttamme työskennellä ja toimia opettajina. Vierailut ja vertailu omiin fyysisiin ja henkisiin ympäristöihin olisi varmasti terveellistä itse kullekin aika ajoin.
Oli myös hienoa saada olla mukana seuraamassa eurooppalaista yhteistyötä parhaimmillaan lasten kautta. Meidän matkaan valitut oppilaamme olivat valioluokkaa kaikin puolin. He loivat helposti ystävyyssuhteita ulkomaalaisiin oppilaisiin, osallistuivat aktiivisesti kaikkiin järjestettyihin aktiviteetteihin, olivat ennakkoluulottomia maistelemaan uusia, erilaisia ruokia ja sopeutuivat erilaisiin, välillä hankaliinkin tilanteisiin hienosti, huumoria unohtamatta. Heistä kasvaa uusi, hieno eurooppalainen sukupolvi!
Arrivederci Roma e Italia!
-Piia ja Niina
Byebye Citta di Castello, hello Rome!
Kävimme aamulla vielä San Filippon koululla jossa saimme osallistumistodistukset sekä näimme vielä oppilaiden lauluesityksiä. Isäntäkoulumme oli ystävällisesti vielä pakannut meille reissueväät mukaan, sillä klo 11 lähdimme tutun taksikuskin kyydissä Citta di Castellosta kohti Roomaa. Matka oli taas pitkä mutta tällä kertaa oli kuitenkin valoisaa ja aika kului paremmin upeita maisemia ihaillessa. Roomaan päästyämme taksi vei meidät hotellille, jätimme laukut sinne ja sama taksi vei meidät vielä lentokentälle josta otimme junan kohti Rooman keskustaa.
Sinne päästyämme etsimme ensitöiksemme Colosseumin. Sanni osoittautui loistavaksi suunnistajaksi :) Colosseum oli kerrassaan upea näky ja ihailimme sitä jonkin aikaa ennenkuin lähdimme etsimään kuuluisaa Fontana di Trevin suihkulähdettä. Pysähdyimme tämän tästä ottamaan kuvia ja ihailemaan roomalaista elämää. Turisteja riitti myös marraskuussa tungokseen asti, ja mietimmekin millaista Roomassa mahtaa olla varsinaisena turistikautena. Matkalla alkoi nälkä kurnia ja pysähdyimme syömään herkullista italialaista pizzaa. Ravintolan napolilainen kokki kävi meitä tervehtimässä, eli tuon aidompaa italialaista ruokaa ei voi saada :) Vatsat täynnä jaksoimme taas jatkaa matkaa suihkulähteelle. Hämärtyvässä illassa se oli myös komea näky, ja oppilaat kävivät heittämässä perinteen mukaan kolikot lähteeseen. Sieltä jatkoimme matkaa vielä espanjalaisille portaille, ja sieltä lähdimme takaisin Terminin asemaa ja junalla takaisin hotellille.
Hotellimme Roomassa oli kerrassaan ihastuttava, ja illalla taas uni maittoi.
-Piia ja Niina
Torstain tapahtumat
Lähdimme aamulla klo 9 bussikuljetuksella Citta di Castellosta määränpäänä Monte Santa Maria Tiberinan kylä ylhäällä vuorella. Tie ylös oli todella jyrkkä ja mutkat tiukkoja, kuski painoi aina auton äänimerkkiä kun lähestyimme mutkaa että mutkan takaa mahdollisesti vastaan tuleva auto osaisi varautua väistämään.
Matkalla pysähdyimme Villa Montescassa, joka on alunperin 1900-luvun alussa vaikuttaneiden paroni ja paronitar Leopoldo ja Alice Franchettin upea kartano. Heillä oli aikanaan poikkeuksellinen näkemys siitä, että köyhimpienkin perheiden lasten piti päästä kouluun ja että todellinen kulttuurillinen muutos lähti perheiden ja lasten sosiaalisen aseman parantamisesta. He perustivat alueelle useita maksuttomia maaseutukouluja ja ovat yhä hyvin tunnettuja koulutuksen uranuurtajia kautta Italian.
Vuonna 1909 Franchettit tapasivat matkoillaan nuoren Maria Montessorin joka siihen aikaan työskenteli roomalaisessa koulussa. Montessorin menetelmät, joissa hän korosti lapsilähtöistä ajattelutapaa ja liiallisten rajoitteiden poistamista, tekivät suuren vaikutuksen Franchetteihin ja he pyysivät Montessorin tulemaan kouluttamaan heidän koulujensa opettajia. Vierailunsa aikana Villa Montescassa Montessori viimeisteli kuuluisan kasvatusmetodinsa ja omisti julkaisunsa Franchetteille.
Villa Montescasta jatkoimme matkaa vielä pidemmälle ylös kohti Monte Santa Maria Tiberinan koulua. Oppilaat siellä olivat kaksivuotiaista ylöspäin, yhteensä oppilaita oli noin 30. Meidän oppilaamme tekivät siellä omia projektejaan ja me opettajat kiertelimme koulun ympäristössä sekä vierailimme luokissa. Illemmalla kävimme vielä kunnantalolla (joka oli siis vanhan linnan sisällä joten nimitys kunnantalo on harhaanjohtava) tapaamassa kunnan johtohenkilöitä. Ilta päättyi oppilaiden vanhempien valmistamaan maittavaan illalliseen, jonka päätteeksi kaikki maat lauloivat jotain omalla kielellään. Me hoilotimme komeasti Porsaita äidin olomme kaikki. Takaisin CItta di Castellossa olimme iltakymmenen jälkeen eikä unta tarvinnut ainakaan meidän odotella...
-Piia ja Niina
Keskiviikon kuulumiset by Niina & Piia
Kokouksen jälkeen vierailimme uudessa kirjastossa, joka on tehty vanhan palatsin sisälle. Seinillä oli upeita maalauksia ja katot olivat koristeellisia sekä joka huoneessa erilaisia. Kirjasto oli upea yhdistelmä uutta ja vanhaa sisustusarkkitehtuuria sekä mainio esimerkki siitä, miten vanhalle rakennukselle tehdään uusi käyttötarkoitus ja siten saadaan se kaupunkilaisten käyttöön. Lapset oli otettu hyvin huomioon kirjastossa; heille oli useita omia tiloja sekä viihtyisä sisustus. Bongasimme kirjastosta myös useita värikkäitä Eero Aarnion kalusteita.
Kirjaston jälkeen kävimme nopeasti kaupassa ja kiiruhdimme takaisin San Filippon kouluun lounaalle, jonka jälkeen lähdimme linja-autolla Perugiaan. Perugia sijaitsee noin 50 kilometrin päässä Città di Castellosta. Siellä on noin 166 000 asukasta ja se on rakennettu Tiberjoen rannalla kohoavan kukkulan laelle. Saimme kuulla että Perugian historia ulottuu etruskien valtakaudelle asti. Rakennukset olivat hienoja ja illan pimentyessä näkymät kukkulasta alaspäin olivat upeat. Sää oli aluksi sateinen, mutta onneksi sade taukosi ja saimme kierrellä kaunista kaupunkia rauhassa. Reissun parasta antia taisi kaikkien mielestä olla kuitenkin ihana suklaakauppa Chocostore by Eurochocolate, joka oli täynnä upeita suklaaherkkuja.
Päivän päätteeksi meillä oli yhteinen illallinen Città di Castellossa Al Campanile-nimisessä ravintolassa, jossa meille tarjottiin italialainen illallinen. Siihen sisältyi alkupalana patongin paloja erilaisilla täytteillä, pastaa, rosmariiniperunoita sekä jälkiruoaksi kakkua.
Piian päiväkirjamerkintöjä tiistailta
Oppilaat lähtivät omiin aktiviteetteihinsa eli ITC- ja luonnontieteen työpajoihin. Meille opettajille oli tutustumiskierros tässä ja viereisessä koulussa. Kiertelimme kouluilla ja huomasimme, että koulussa nuorimmat oppilaat olivat 3-5- vuotiaita. Oppilailla on täällä kouluasut tai ns. takit, vaaleanpunaiset tytöillä ja siniset pojilla. Isommilla oppilailla on punaiset tai siniset paidat. Luokissa suurin ero suomalaisiin kouluihin on se, että heillä ei ole omia pulpetteja vaan pöydät, joiden ääressä työskentelee useampi oppilas. Luokat ovat akustisesti huonoja, sillä rakennusmateriaali on kiviaines ja betoni ja tunnetusti italiaisetkin ovat aika äänekkäitä, joten meteli on aika kova..
Kierroksen jälkeen Massimo piti esitelmän, jossa hän kertoi uudistushankkeista, joita on aikaansaanut hallinnoimissaan kouluissa. Italialainen koululaitos on hyvin perinteisiin nojautuvaa ja nyt niitä perinteitä ollaan pikku hiljaa muuttamassa. Learning by doing, eli tekemällä ja koskemalla, oli hän mottonsa. Koulujen sisustusta ja tilojen käyttötarkoituksia pyritään muuttamaan toimivammaksi. Lounaalla keskustelimme myös muiden maiden kollegoiden kanssa kouluistamme ja tulevista vierailuistamme. Nämä keskustelut ovatkin yksi iso osa siitä annista, jota me opettajat näiltä reissuilta saamme.
Tänään meille jäi koululla syödyn lounaan jälkeen myös reilusti vapaa-aikaa. Kävelimme koululta hotellille ja matkalla pistäydyimme paikallisessa supermarketissa hakemassa hieman evästä, vettä ja joitain tuliaisiakin taisivat kaikki löytää. Parin tunnin lepohetken jälkeen suuntasimme Citta di Castellon vanhaan kaupunkiin pizzalle ja jäätelölle.