19.11 tiistaina aamu valkeni harmaana Citta di Castellossa. Nukuttuamme sikeät unet ja nautittuamme maittavan aamiaisen odottelimme hetkisen kuljetusta San Pion koululle tihkusateisessa säässä. Vierailumme aloitti tuttuun tapaan rehtori Massimon tervehdys ja esittely sekä oppilaiden esittämä laulu.

Oppilaat lähtivät omiin aktiviteetteihinsa eli ITC- ja luonnontieteen työpajoihin. Meille opettajille oli tutustumiskierros tässä ja viereisessä koulussa. Kiertelimme kouluilla ja huomasimme, että koulussa nuorimmat oppilaat olivat 3-5- vuotiaita. Oppilailla on täällä kouluasut tai ns. takit, vaaleanpunaiset tytöillä ja siniset pojilla. Isommilla oppilailla on punaiset tai siniset paidat. Luokissa suurin ero suomalaisiin kouluihin on se, että heillä ei ole omia pulpetteja vaan pöydät, joiden ääressä työskentelee useampi oppilas. Luokat ovat akustisesti huonoja, sillä rakennusmateriaali on kiviaines ja betoni ja tunnetusti italiaisetkin ovat aika äänekkäitä, joten meteli on aika kova..

Kierroksen jälkeen Massimo piti esitelmän, jossa hän kertoi uudistushankkeista, joita on aikaansaanut hallinnoimissaan kouluissa. Italialainen koululaitos on hyvin perinteisiin nojautuvaa ja nyt niitä perinteitä ollaan pikku hiljaa muuttamassa. Learning by doing, eli tekemällä ja koskemalla, oli hän mottonsa. Koulujen sisustusta ja tilojen käyttötarkoituksia pyritään muuttamaan toimivammaksi. Lounaalla keskustelimme myös muiden maiden kollegoiden kanssa kouluistamme ja tulevista vierailuistamme. Nämä keskustelut ovatkin yksi iso osa siitä annista, jota me opettajat näiltä reissuilta saamme.

Tänään meille jäi koululla syödyn lounaan jälkeen myös reilusti vapaa-aikaa. Kävelimme koululta hotellille ja matkalla pistäydyimme paikallisessa supermarketissa hakemassa hieman evästä, vettä ja joitain tuliaisiakin taisivat kaikki löytää. Parin tunnin lepohetken jälkeen suuntasimme Citta di Castellon vanhaan kaupunkiin pizzalle ja jäätelölle.