Dearvvašvuođadiehtu 7.-9. lk
Gielddadási plána (lasáhusat riikkadási plánii merkejuvvon kursiivvain)

Terveystiedon tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 7-9
Tavoitteiden pohjalta luodaan ehyitä, ikätasoisesti eteneviä opetuskokonaisuuksia.
Opintokokonaisuudet rakentavat monipuolista tietoa ja osaamista terveydestä voimavarana, sen
fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta osa-alueesta sekä näiden välisestä vuorovaikutuksesta.
Opintokokonaisuuksissa otetaan huomioon elämänkulku, lapsuuden ja nuoruuden kasvu, kehitys
sekä niiden kehitystehtävät. Sisältöjen valinnoissa hyödynnetään paikallisia ja globaaleja
ajankohtaisia aiheita ja sovelletaan niitä tavoitteiden mukaisesti.

S1 Terveyttä tukeva kasvu ja kehitys: Sisällöissä painotetaan terveyden eri osa-alueiden
kokonaisvaltaista hahmottamista terveyden edistämisen ja sairauksien ehkäisyn näkökulmasta.
Opetuksessa käsitellään elämänkulun sekä kasvun ja kehityksen yleisiä tunnuspiirteitä,
monimuotoisuutta ja henkilökohtaisuutta. Kasvun ja kehityksen sisällöissä painottuvat identiteetin,
minäkuvan ja itsetuntemuksen rakentuminen, seksuaalinen kehittyminen, huolenpidon sekä perheen
ja läheisten merkitys, mielen hyvinvointi ja itsensä arvostaminen sekä turvataidot. Tunne- ja
vuorovaikutustaitojen sisällöissä kiinnitetään huomiota vuorovaikutustilanteissa toimimiseen,
tunteiden ilmaisuun ja niiden säätelyyn. Lisäksi perehdytään ristiriitojen, ongelmatilanteiden,
stressin ja kriisien rakentavaan käsittelyyn.

PS1 Huomioidaan saamelaisen elämäntavan, erityisesti esim. porosaamelaisen,
omalaatuisuus ja erilaisuus länsimaiseen elämäntapaan nähden ja pohditaan sen merkitystä
terveyden eri osa-alueilla. Huomioidaan saamelainen kasvatustapa ja tapa ratkaista
ristiriita- ja ongelmatilanteita vuorovaikutustilanteissa (ng. sollenstrategiijjat).

S2 Terveyttä tukevat ja kuluttavat tekijät sekä sairauksien ehkäisy: Sisältöjä valitaan syventäen
tietoa ja ymmärrystä terveyttä tukevista voimavaroista ja sairauksia ehkäisevistä tekijöistä.
Terveyteen liittyvistä tottumuksista käsitellään arkirytmi, uni, ravitsemus ja liikunta. Sisällöissä
perehdytään seksuaalisuuteen, seksuaaliterveyden eri osa-alueisiin ja seksuaalisen kehityksen
monimuotoisuuteen. Terveyden voimavaroista tarkastellaan mielenterveyttä, hyvinvointia tukevia
ympäristöjä ja yhteisöjä sekä mielekästä vapaa-ajan toimintaa. Lisäksi käsitellään turvallisuustaitoja
ja -valmiuksia, ensiaputaitoja, itsehoitoa sekä tuen ja avun hakemista. Sisältöjä valittaessa otetaan
huomioon myös ajankohtaisia terveysilmiöitä sekä tarkastellaan terveyteen liittyvän tiedon
luotettavuutta.

PS2 Pohditaan nuorten kasvulle ja kehitykselle laadittuja yleisiä ohjeita ja suosituksia
paikallisen saamelaisen elämän näkökulmasta, esim. unirytmi ja unen määrä kasvu- ja
kehitysiässä. Verrataan myös länsimaisia yleisiä ravitsemusohjeita ja -suosituksia saamelaisten
ruokatottumuksiin, ja pohditaan, voiko ja onko tarpeen noudattaa niitä. Yhteisön merkitys ja
vaikutus saamelaisessa elämäntavassa.

Terveyden vaaratekijöistä nostetaan esiin liikkumattomuus ja passiivinen elämäntapa,
ravitsemuksen ja nukkumisen ongelmat, kiusaaminen ja stressi. Sisällöissä otetaan huomioon
nuoren mielen pahoinvointi, riippuvuudet sekä päihteet ja niiden käytön ehkäisy. Sairauksien
ehkäisyyn liittyvistä sisällöistä valitaan keskeiset ja ajankohtaiset tartuntataudit sekä kansantaudit ja
tapaturmat.

Pohditaan, miksi erityisesti monet saamelaisnuoret voivat mieleltään pahoin. Länsimaisen
elämäntavan ja saamelaisen (perinteisen) sukukeskeisen elämäntavan yhteentörmäys –
ongelmako?

S3 Terveys, yhteisöt, yhteiskunta ja kulttuuri: Sisällöissä otetaan esille opiskelu-, työ- ja
toimintakyky nuoruudessa. Kestävää elämäntapaa tarkastellessa otetaan huomioon sosiaalinen
kestävyys ja vastuullinen kuluttaminen. Elinympäristön terveysvaikutuksia käsiteltäessä nostetaan
esille keskeisiä terveyden edistämisen ja sairauksien ehkäisyn keinoja, terveyspalvelut,
kansalaistoiminta ja ympäristön terveysriskit.

PS3 Pohditaan perheen, suvun ja yhteisön merkitystä saamelaisen nuoren kasvulle ja
kehitykselle. Saamelainen elämäntapa pohjautuu kestävän kehityksen periaatteelle;
pohditaan, miten se heijastuu terveyteen.

Tietolähteitä, erilaisia terveysmarkkinoinnin ja vaikuttamisen keinoja tarkastellaan erityisesti tiedon
luotettavuuden ja terveysvaikutusten näkökulmasta. Terveyden edistämisen sisällöissä otetaan
huomioon kulttuurin terveyttä edistävä merkitys ja kulttuurinen herkkyys, kestävä elämäntapa,
kansalaisten yhdenvertaisuus ja osallisuus sekä ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Sisältöjä
käsiteltäessä otetaan huomioon eri näkökulmia kuten lapsuus ja lasten oikeudet, vanhuus,
vammaisuus tai pitkäaikaissairaus.

Pohditaan terveysmarkkinoinnin ja -mainonnan vaikutuksia nuoren terveysihanteisiin esim.
ruuan ja ulkonäön suhteen, ja huomioidaan saamelainen ulkonäköihanne. Mietitään, miten
länsimainen mainonta vaikuttaa saamelaisnuorten ruokatottumuksiin ja
ulkonäköihanteisiin ja niiden kautta terveyteen. Pohditaan, onko saamelaisnuorten
mahdollisilla mielenterveysongelmilla yhteys ristiriitaiseen terveysmarkkinointiin ja
-mainontaan.

Terveystiedon oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokilla 7-9

Erilaisia työtapoja hyödyntävä tutkiva oppiminen, arjen terveysilmiöiden käsitteleminen ja
ajankohtaisuuden huomioiminen luovat perustaa oppimiselle, osaamisen soveltamiselle sekä
kriittisen ajattelun ja oppimisen taitojen kehittymiselle.

Ilmiölähtöisyyden avulla oppilaita rohkaistaan omien tietojen ja kokemusten esiintuomiseen,
kysymysten esittämiseen ja vastausten etsimiseen, tietojen jäsentämiseen, johtopäätösten
tekemiseen ja niiden perustelemiseen. Oppilaita ohjataan eri tekijöiden merkityksellisyyden
arviointiin sekä laajempien asiakokonaisuuksien hahmottamiseen. Aktiivinen toiminta,
tavoitteellisuus ja pohtiva työskentely kehittävät sekä eettisiä valmiuksia että tunne-,
vuorovaikutus-, ajattelu- ja yhteistyötaitoja.

Monipuolisen fyysisen ympäristön lisäksi terveystiedon keskeisiä oppimisympäristöjä ovat ihmisten
väliset vuorovaikutustilanteet, yhteisöt ja sähköiset ympäristöt. Oppimisympäristöjä ja työtapoja
valitessa tulee huomioida, että ne mahdollistavat tiedon rakentamisen yksin ja yhdessä,
toiminnallisuuden, liikunnallisuuden, kokemuksellisuuden, draaman ja tarinoiden käytön sekä
terveyteen yhteydessä olevien ilmiöiden tutkimisen mahdollisimman luonnollisissa tilanteissa ja
ympäristöissä.

Oman oppimisympäristön aktiivinen havainnointi, oppilaiden mukaan ottaminen
oppimisympäristöjen ja työtapojen valintaan sekä voimavaralähtöinen terveyden ja turvallisuuden
edistäminen tarjoavat mahdollisuuksia terveysosaamisen harjoittelulle ja soveltamiselle
kouluyhteisössä. Ne tukevat samalla yhteenkuuluvuutta, yhteisöllistä hyvinvointia ja osallisuutta
omassa opetusryhmässä ja koko kouluyhteisössä