Oppiaineen yhteiskunnallinen tehtävä

Historian opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden historiatietoisuutta ja kulttuurien tuntemusta sekä kannustaa heitä omaksumaan vastuullisen kansalaisuuden periaatteet.

Menneisyyttä koskevan tiedon avulla oppilaita ohjataan ymmärtämään nykyisyyteen johtanutta kehitystä, henkisen ja aineellisen työn arvoa sekä pohtimaan tulevaisuuden valintoja.

Oppilaita ohjataan näkemään yksilön merkitys historiallisena toimijana sekä oivaltamaan toiminnan taustalla esiintyviä tekijöitä ja ihmisten motiiveja. Tarkoituksena on tukea oppilaiden identiteetin rakentumista. Sen lisäksi tavoitteena on edistää heidän kasvuaan aktiivisiksi ja erilaisuutta ymmärtäviksi yhteiskunnan jäseniksi.

Historianopetuksessa oppilaat paneutuvat erilaisten toimijoiden tuottaman tiedon kriittiseen käsittelyyn ja historiallisen lähdeaineiston ulottuvuuksiin. Opetuksessa syvennytään historiantutkimuksen lähtökohtaan, jonka mukaan menneestä pyritään muodostamaan mahdollisimman luotettava kuva saatavilla olevan todistusaineiston perusteella.

Opetuksen tavoitteena on kehittää historian tekstitaitoja: Taitoa lukea ja analysoida menneisyyden toimijoiden tuottamia lähteitä sekä tehdä päteviä tulkintoja niiden tarkoituksesta ja merkityksestä.

Oppilaita ohjataan ymmärtämään historiatiedon tulkinnallisuutta ja lähestymistapaa monesta eri perspektiivistä sekä selittämään historiallisessa kehityksessä ilmenevää muutosta ja jatkuvuutta. Historianopetus auttaa oppilaita tunnistamaan yhteiskunnassa olevia arvoja, arvojännitteitä ja niissä tapahtuneita muutoksia eri aikoina.

Historian oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokilla 7-9

Ajankohtaisten tapahtumien historiallisia juuria tarkastelemalla liitetään opiskeltavat sisällöt yhteiskuntaopin keskeisiin käsitteisiin. Oppiaineiden tavoitteiden kannalta keskeistä on korostaa tutkimuksellisia työtapoja, esimerkiksi erilaisten ikätasolle sopivien ensi- ja toisen käden lähteiden tutkimista sekä avoimien oppimisympäristöjen käyttöä historiallisissa tutkimustehtävissä. Tavoitteena on kannustaa oppilaita omien tulkintojen tekemiseen ja eriävien tulkintojen arvioimiseen.

Oppilaita innostetaan hankkimaan tietoa koulun ulkopuolisesta historiakulttuurista, kuten peleistä, elokuvista ja kirjallisuudesta, sekä kehittämään historiallisen ajattelun taitojaan ja kriittistä arviointikykyään niiden avulla.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki historiassa vuosiluokilla 7-9

Historian opiskelussa rohkaistaan monipuoliseen havainnointiin, kommunikointiin, tekstin ja puheen tuottamiseen ja tulkintaan sekä draaman ja kuvallisen ilmaisun käyttöön. Tarvittaessa erilaisten tekstien ymmärtämiseen ohjataan yksinkertaistamalla tekstejä ja avaamalla tekstissä käytettyjä käsitteitä.

Jotkut historianopetuksessa käytetyt käsitteet (esimerkiksi yhteiskunta ja demokratia) ovat sellaisia, joiden ymmärtämistä syvennetään koko peruskoulun ajan oppilaan siirtyessä konkreettisesta ajattelusta käsitteelliseen ajatteluun.

Historian opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9

Opetuksen tavoitteet

Merkitys, arvot ja asenteet

T1 vahvistaa oppilaan kiinnostusta historiasta tiedonalana ja identiteettiä rakentavana oppiaineena

Tiedon hankkiminen menneisyydestä

T2 aktivoida oppilasta hankkimaan historiallista tietoa erilaisista ikätasolle sopivista lähteistä sekä arvioimaan niiden luotettavuutta

T3 auttaa oppilasta ymmärtämään, että historiallista tietoa voidaan tulkita eri tavoin

Historian ilmiöiden ymmärtäminen

T4 vahvistaa oppilaan kykyä ymmärtää historiallista aikaa ja siihen liittyviä käsitteitä

T5 ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisen toimintaan ja päätöksentekoon vaikuttaneita tekijöitä erilaisissa historiallisissa tilanteissa

T6 auttaa oppilasta arvioimaan erilaisia syitä historiallisille tapahtumille ja ilmiöille

T7 ohjata oppilasta analysoimaan historiallista muutosta ja jatkuvuutta

Historiallisen tiedon käyttäminen

T8 kannustaa oppilasta tulkintojen tekemiseen

T9 ohjata oppilasta selittämään ihmisen toiminnan tarkoitusperiä

T10 ohjata oppilasta selittämään, miksi historiallista tietoa voidaan tulkita ja käyttää eri tavoin eri tilanteissa ja arvioimaan kriittisesti tulkintojen luotettavuutta

T11 harjaannuttaa oppilasta käyttämään erilaisia lähteitä, vertailemaan niitä ja muodostamaan oman perustellun tulkintansa niiden pohjalta

T12 ohjata oppilasta arvioimaan tulevaisuuden vaihtoehtoja historiatietämyksensä avulla

Laaja-alainen osaaminen

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

Kaikkien taitojen perustana on ajattelu ja oppimaan oppiminen. Nämä taidot kehittyvät, kun oppilas suunnittelee omaa työtään ja arvioi sitä, tutkii, luo, toimii vuorovaikutuksessa muiden kanssa tai syventyy työskentelemään itsenäisesti.

Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2)

Laajaan osaamiseen kuuluvat myös kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu, joista muodostuu kyky toimia kulttuurisesti moninaisessa maailmassa.

Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3) ja monilukutaito (L4)

Erilaisia viestejä tulviva tietoyhteiskunta vaatii oppilailta kykyä lukea ja tulkita eri kanavista välittyvää tietoa. Tärkeää on myös osata itse tuottaa ja esittää tietoa erilaisten välineiden avulla. Aineenopettajan tehtävä on harjaannuttaa monilukutaitoa tarjoamalla runsaasti erilaisia tekstilajeja, ohjaamalla kuvien tutkimiseen ja tiedon etsimiseen internetistä. Monilukutaitoa voi harjoitella käyttämällä sähköisiä materiaaleja.

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (L5)

Monilukutaidon kehittämisen osana oppilaita kannustetaan etsimään tietoa hakukoneiden avulla erilaisista internetlähteistä, arvioimaan tietoa kriittisesti ja hyödyntämään löydettyä tietoa omissa tuotoksissa. Lisäksi oppilas oppii toimimaan verkossa asiallisesti ja turvallisesti.

Työelämätaidot ja yrittäjyys (L6)

Työelämätaidoille ja yrittäjyydelle luodaan pohja oppimistilanteissa, joissa oppilasta kannustetaan kehittämään yhteistyötaitojaan, kantamaan vastuuta omasta työstään, yrittämään sisukkaasti ja kiinnittämään huomio onnistumisen kokemuksiin.

Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7)

Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen ovat taitoja, joiden kehittymistä historian opetus tukee vahvasti. Monimuotoiset työtavat kannustavat oppilasta osallisuuteen suomalaisessa yhteiskunnassa. Oppikirjan henkilöt ja tarinat nostavat keskusteltavaksi historianopetuksen keskeiset arvot, joita ovat osallisuuden ja yhteisöllisyyden lisäksi yhdenvertaisuus, monikulttuurisuus sekä ympäristön suojeleminen

Historian tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet

Sisällöt valitaan siten, että ne tukevat tavoitteiden saavuttamista. Keskeisissä sisältöalueissa kiinnitetään huomio oman perheen, paikkakunnan ja lähialueen historiaan soveltuvissa kohdissa. Sisältöalueet voidaan käsitellä joko kronologisesti tai temaattisesti.

VUOSILUOKKA 7

S1 Teollisuusyhteiskunnan synty ja kehitys: Perehdytään ilmiöön, joka on muuttanut ihmisen elämää, ihmisen ja luonnon suhdetta sekä maailmaa.

• Teollistumisen vaikutukset
• Oman lähiseudun teollistumisen alkuvaiheet ja vaikutukset paikallisiin elinkeinoihin
• Uuden vuosisadan alku
  • Suomen sota ja autonomian aika • Ranskan suuri vallankumous ja Napoleonin sodat Napoleonin vallan murentuminen ja Wienin kongressi • Suomen rajojen muotoutumisen vaikutus saamelaisalueella, jutaava elämäntapa • porosaamelaisten asettuminen alueilleen pohjolassa
• Teollinen vallankumous
  • teollistuminen ja vaikutukset ihmisten elämään • kaupungistuminen • liikenteen kehittyminen
• Valtiopäivätyön käynnistyminen uudelleen ja yhteiskunnan uudistuminen
  • kunnallishallinto • kansakoulu • kansalaisjärjestöt

S2 Ihmiset muuttavat maailmaa: Tutustutaan yhteiskunnallisiin aatteisiin, niiden merkitykseen ja seurauksiin sekä siihen, miten ihmiset ovat pystyneet vaikuttamaan omana aikanaan.

• Nationalismi, liberalismi, konservatismi, sosialismi
• Kansat liikkeellä
• Kolonialismi ja imperialismi
  • Saamelaisten aseman muuttuminen, kirkon ja valtion vaikutukset, mm. noitavainot
• Elämää 1800-luvulla ja kansallisuusaate (nationalismi) - Suomen kansallinen herääminen, 1800-luvun kansalliset herättäjät
  • elämää maaseudulla ja kaupungissa, elämää Utsjoella ja Inarissa (kirkko) • keskeiset valtiolliset muutokset 1800-luvun alussa ja
  • kansallisuusaatteen vaikutuksia Suomessa ja Euroopassa • rotuoppi: saamelaisen kehonrakenteen tutkiminen, haudanryöstöt • elinkeinot
• Suurvaltojen kilpailu
  • imperialismi ja sen vaikutukset Euroopan suurvalloille ja siirtomaille o Afrikan jako o siirtomaiden hyväksikäyttö Aasiassa • Yhdysvallat Pohjois-Amerikan kansojen historiaa.

S3 Suomea luodaan, rakennetaan ja puolustetaan: Johdattaa oppilaan kulttuurin merkitykseen identiteetin rakentamisessa autonomian ajalla ja itsenäisen Suomen alkutaipaleeseen.

• Murrosten aika Suomessa
  • sääty-yhteiskunnan mureneminen • valtiopäiväuudistus • Suomen venäläistäminen ja sen vastustus
  • muutto maalta kaupunkeihin ja ulkomaille sekä Lapin muuttovirrat
• Ensimmäinen maailmansota, sen syitä ja seurauksia
• Venäjän keisarikunnan luhistuminen ja sen syitä sekä vuoden 1917 vallankumoukset, vaikutus raja-alueilla
• Porosaamelaisten asettuminen saamenmaalla (Pohjoismaissa)
• Autonomian synty ja autonomian ajan alku
• Autonomisen Suomen uudistuminen 1860-luvulta alkaen - muuttovirrat Lapissa
  • Alueen oma historia – kuntien synty
• Suomen autonomia uhattuna

VUOSILUOKKA 8

S4 Suurten sotien aika: Perehdytään maailmansotiin, kylmään sotaan ja sodista selviytymiseen erityisesti tavallisten ihmisten ja ihmisoikeuskysymysten näkökulmasta. Paneudutaan ihmisoikeusrikoksiin kuten holokaustiin ja muihin kansanvainoihin sekä ihmisoikeuksien edistämiseen.

• Suomen itsenäistymisprosessi ensimmäisen maailmansodan seurauksena.

• Suomen valtion ensi askeleet
  • Suomen itsenäistyminen
    • saamen kielen ja kulttuurin asema itsenäistyneessä Suomessa: ”Taistelu Lapista”
  • Petsamon kysymys
    • perinteisen kolttakulttuurialueen jakava rajanveto
  • sisällissota
  • kuningaskunta vai tasavalta?
• Toinen maailmansota
  • syitä ja seurauksia
  • Suomi toisessa maailmansodassa ja sodasta selviäminen
  • sota-ajan vaikutus elämään Lapissa: evakkoaika
  • saamelaisen paikalliskulttuurin ja ympäristösuhteen muutos sodan seurauksena ja jälleenrakennusaikana
  • uudet vaikutteet asutukseen, pukeutumiseen, kieleen ja koulunkäyntiin
• Suomi sotien jälkeen
  • vaaran vuodet
• Idän ja lännen ristiriidoista etelän ja pohjoisen vastakkainasetteluun
  • kylmä sota
  • maailman jakautuminen köyhiin ja rikkaisiin valtioihin ja siitä aiheutuvat ongelmat

S5 Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen: Tarkastellaan arkielämän historiaa ja tämän päivän juuria. Kehityksen yksilölle tuomien saavutusten ohella perehdytään elinkeinorakenteen muutokseen ja palveluammattien yleistymiseen sekä kaupungistumiseen.

• suomalaiset talvisodan, jatkosodan ja Lapin sodan keskellä.
• kohti hyvinvoivaa Suomea U.K.K:n aikana.
• jälkiteollistunut suomalainen hyvinvointiyhteiskunta
• Laman ja totalitarismin aika
  • maailmantalouden romahtaminen ja sen vaikutukset
  • elämää demokratioissa ja diktatuureissa
• fasismin nousu
• kansojen vainot
• Elämää 1900-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa
  • tiedonvälityksen kehitys
  • länsimaisen kulutusyhteiskunnan synty ja vaikutukset ihmisten elämään ja ympäristöön
  • kunnan elinkeinojen perustuminen luontaistaloudelle (poronhoito, pienimuotoinen maatalous, kalastus, metsästys) ja matkailulle
  • saamelaiset matkailupalvelujen tuottajina
  • saamelainen identiteetti
• Suomen asema maailmanpolitiikassa toisen maailmansodan jälkeen
• Suomen kehittyminen nykyaikaiseksi hyvinvointivaltioksi
• Elinkeinorakenteen muutos ja vaikutus ihmisten elämään
• ○ luontaistalouden rinnalle markkinatalous
• ○ poro- ja hevoskyydeistä moottoriajoneuvoihin
• ○ paliskuntien synty
  • suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen
• ○ Samii Litto: saamelaisten järjestäytyminen
  • paikalliset saamelaisyhdistykset
• ○ vanhan rakennuskannan tuhoutuminen, jälleenrakentaminen

S6 Nykyisen maailmanpolitiikan juuret: Perehdyttää oppilaan kehittyneiden ja kehittyvien maiden ristiriitojen taustoihin ja uudenlaisten poliittisten jännitteiden syntyyn sekä ratkaisuihin.

• Siirtomaiden itsenäistyminen
• Kiinan kansantasavallan synty, kommunistinen diktatuurihallinto ja nouseminen taloudelliseksi maailmanmahdiksi.
• Neuvostoliiton romahdus, Venäjän laajeneminen ja avaruuden valloitus.
• Kylmän sodan ajan jälkeinen maailma
• Maailmanpolitiikan kriisejä
• Saamelaiset kansainvälisessä yhteisössä (YK, Pohjoismaat, Venäjä)

Oppilaan oppimisen arviointi historiassa vuosiluokilla 7-9

Historian opetuksessa palautteella pyritään rohkaisemaan oppilaita omiin tulkintoihin ja näkemystensä argumentointiin. Kirjallisten tehtävien ohella arvioinnissa on otettava huomioon oppilaiden monimuotoiset työskentelyn ja tuottamisen tavat. Sisältöjen muistamisen sijasta arvioinnissa kiinnitetään huomiota tiedon soveltamiseen ja historiallisen ajattelun hallintaan.

Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona historian opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena. Päättöarvioinnilla määritellään, miten kukin oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut historian oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla jokaisen oppilaan osaamisen taso historian valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Historian osaamisen kehittyminen on kumulatiivinen prosessi, jossa opiskeltavia sisältöjä käytetään oppilaiden historiallisen ajattelun vahvistamiseen. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.

Historian päättöarvioinnin kriteerit hyvälle osaamiselle (arvosanalle 8) oppimäärän päättyessä

Historian opetuksen tavoitteena on	Arvioinnin kohteet	Arvosanan kahdeksan osaaminen
Merkitys, arvot ja asenteet
T1 ohjata oppilasta kiinnostumaan syvällisemmin historiasta tiedonalana ja identiteettiä rakentavana oppiaineena		Ei käytetä arvosanan muodostumisen periaatteena. Oppilasta ohjataan pohtimaan kokemuksiaan osana itsearviointia.
Tiedon hankkiminen menneisyydestä
T2 aktivoida oppilasta hankkimaan historiallista tietoa sekä arvioimaan tiedonlähteiden luotettavuutta	Historiatiedon hankkiminen	Oppilas osaa etsiä tietoa erilaisista historian tiedonlähteistä ja havaitsee niiden luotettavuudessa eroja.
T3 auttaa oppilasta ymmärtämään, että historiallista tietoa voidaan tulkita eri tavoin	Lähteiden tulkitseminen	Oppilas osaa lukea ja tulkita erilaisia lähteitä.
Historian ilmiöiden ymmärtäminen
T4 vahvistaa oppilaan kykyä ymmärtää historiallista aikaa ja siihen liittyviä käsitteitä	Kronologian ymmärtäminen	Oppilas osaa sijoittaa opiskelemansa asiat ajallisiin yhteyksiinsä ja niiden avulla aikajärjestykseen.
T5 ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisen toimintaan ja päätöksentekoon vaikuttaneita tekijöitä erilaisissa historiallisissa tilanteissa	Historiallinen empatia	Oppilas pystyy asettautumaan menneen ajan ihmisen asemaan ja kuvailemaan tämän toiminnan motiiveja.
T6 auttaa oppilasta arvioimaan erilaisia syitä historiallisille tapahtumille ja ilmiöille	Syy- ja seuraus-suhteiden ymmärtäminen historiassa	Oppilas osaa erotella historiallisia tapahtumia tai ilmiöitä selittävät tekijät vähemmän tärkeistä.
T7 ohjata oppilasta analysoimaan historiallista muutosta ja jatkuvuutta	Muutoksen ja jatkuvuuden ymmärtäminen	Oppilas osaa selittää, miksi joillain elämänalueilla toimittiin ennen samoin tai toisin kuin nykyään.
Historiallisen tiedon käyttäminen
T8 kannustaa oppilasta tulkintojen tekemiseen	Historian tulkitseminen	Oppilas osaa muodostaa historian tapahtumista ja ilmiöistä omia perusteltuja tulkintoja.
T9 ohjata oppilasta selittämään ihmisen toiminnan tarkoitusperiä	Ihmisen toiminnan selittäminen	Oppilas osaa kuvailla ihmisen toiminnan tarkoitusperiä.
T10 ohjata oppilasta selittämään, miksi historiallista tietoa voidaan tulkita ja käyttää eri tavoin eri tilanteissa ja arvioimaan kriittisesti tulkintojen luotettavuutta	Historiallisten tulkintojen selittäminen ja arvioiminen	Oppilas osaa arvioida historian tapahtumista tai ilmiöistä tehtyjen tulkintojen luotettavuutta.
T11 harjaannuttaa oppilasta käyttämään erilaisia lähteitä, vertailemaan niitä ja muodostamaan oman perustellun tulkintansa niiden pohjalta	Historiatiedon tuottaminen	Oppilas osaa vastata menneisyyttä koskeviin kysymyksiin käyttämällä eri lähteistä saamaansa informaatiota.
T12 ohjata oppilasta arvioimaan tulevaisuuden vaihtoehtoja historiatietämyksensä avulla	Historiatietoisuus	Oppilas osaa kuvailla, miten menneisyyden tulkinnoilla perustellaan tulevaisuuden valintoja