Vihko
Työ: pH-tutkimuksia
|
Tutkittava aine |
pH |
|
Suolahappo |
|
|
Rikkihappo |
|
|
Typpihappo |
|
|
Etikkahappo |
|
|
Sitruunahappo |
|
|
Viinihappo |
|
|
Oksaalihappo |
|
|
Sitruuna |
|
|
Omena |
|
|
Mandariini |
|
|
Viinirypäle |
|
|
Raparperi |
|
Karboksyylihapot
- Nimet saadaan alkaanien nimistä lisäämällä pääte -happo
- Karboksyylihapot sisältävät yhden tai useamman karboksyyliryhmän -COOH
| Karboksyylihappo | rakennekaava | molekyylikaava | molekyylimalli |
Metaanihappo eli muurahaishappo |
 |
HCOOH |
 |
Etaanihappo eli etikkahappo |
 |
CH3COOH |
 |
Propaanihappo eli propionihappo |
 |
C2H5COOH |
 |
Butaanihappo eli voihappo |
 |
C3H7COOH |
 |
Pentaanihappo |
 |
C4H9COOH |
 |
Metaanihappo eli muurahaishappo
- HCOOH
- pistävän hajuinen neste
- ärsyttää ihoa
- luonnossa sitä on muurahaisissa, mehiläisissä (happo saa pistoksen kirvelemään), nokkosissa
Etaanihappo eli etikkahappo
Etanoli hapettuu eli muutttuu hapen vaikutuksesta etaanihapoksi:
Käytännössä etikkahapon muodostumisen huomaa, jos viinipullon korkki jää pitkäksi aikaa auki.
- heikko happo
- pistävän hajuinen (ärsyttää limakalvoja) kirkas neste
- kutsutaan jääetikaksi, koska puhdas etikka muuttuu kiinteäksi jo + 16oC:n lämpötilassa
- ruokaetikka on laimeaa (4-5%) etikkahapon vesiliuosta, väkiviinaetikka on tavallisesti
noin 10-prosenttista etikkahappoa - käytetään muovien ja tekokuitujen valmistukseen sekä ruuan säilömiseen ja maustamiseen
Oksaalihappo
Oksaalihappo eli etaanidihappo on yksinkertaisin kaksi happoryhmää sisältävä karboksyylihappo. Oksaalihappo on lievä toksiini, joka ärsyttää suolen seinämiä. Sitä on monissa kasveissa, esimerkiksi pinaatissa, raparperissa, punajuuressa ja ketunleivässä. Elimistössä oksaalihappo sitoo kalsiumia kalsiumoksalaatiksi, mikä rasittaa munuaisia ja voi aiheuttaa munuaiskiviä.
Oksaalihapolla voidaan poistaa ruostetahroja ja veneilijät käyttävät oksaalihappoa veneen vesirajan puhdistukseen.
Bentsoehappo
Bentsoehappo toimii elintarvikkeissa säilöntäaineena erityisesti hiivoja ja homeita vastaan. Bentsoehapon elintarvikkeiden E-koodi on E210. Bentsoehappoa on luontaisesti monissa kasveissa kuten esimerkiksi puolukassa.
Muita karboksyylihappoja
Ristikko
Karboksyylihapon hajoaminen
Karboksyylihapon hajoaminen
Vedessä osa etikkahapon molekyyleistä hajoaa ioneiksi, jolloin haposta syntyy vetyioni H+ ja asetaatti-ioni CH3COO–. Etikkahapon suoloja kutsutaankin asetaateiksi.Etikkahapon hajoamista kuvaa seuraava reaktioyhtälö
Karboksyylihapon reagoiminen emäksen kanssa
Karboksyylihapot ovat heikkoja happoja. Niiden molekyyleistä vain osa hajoaa ionimuotoon. Emästen
kanssa reagoidessaan karboksyylihapot neutraloituvat, jolloin muodostuu suolaa ja vettä. Esimerkiksi kaliumhydroksidin ja etikkahapon välisessä reaktiossa syntyy kaliumasetaattia ja vettä.
Kaliumasetaatin kaavassa kalium K kirjoitetaan kaavan loppuun, koska kalium korvaa juuri karboksyyliryhmän vedyn.
Vedessä osa etikkahapon molekyyleistä hajoaa ioneiksi, jolloin haposta syntyy vetyioni H+ ja asetaatti-ioni CH3COO–. Etikkahapon suoloja kutsutaankin asetaateiksi.Etikkahapon hajoamista kuvaa seuraava reaktioyhtälö
Karboksyylihapon reagoiminen emäksen kanssa
Karboksyylihapot ovat heikkoja happoja. Niiden molekyyleistä vain osa hajoaa ionimuotoon. Emästen
kanssa reagoidessaan karboksyylihapot neutraloituvat, jolloin muodostuu suolaa ja vettä. Esimerkiksi kaliumhydroksidin ja etikkahapon välisessä reaktiossa syntyy kaliumasetaattia ja vettä.
Kaliumasetaatin kaavassa kalium K kirjoitetaan kaavan loppuun, koska kalium korvaa juuri karboksyyliryhmän vedyn.
Karboksyylihapon ja alkoholin reaktio
Karboksyylihapot reagoivat myös alkoholien kanssa. Tällöin syntyy estereitä ja vettä. Muodostuneiden yhdisteiden nimet ja syntymekanismi selviävät seuraavasta etikkahapon ja metanolin välisestä reaktiosta, jonka tuotteena syntyy etikkahapon metyyliesteriä ja vettä:
Vastaavalla tavalla kuin edellä, esimerkiksi butaanihapon ja etanolin välisessä reaktiossa syntyy butaanihapon etyyliesteriä ja vettä. Pienimolekyyliset esterit ovat hedelmäntuoksuisia yhdisteitä. Niitä käytetään aromiaineina muiden muassa makeisissa, virvoitusjuomissa ja kosmeettisissa aineissa. Tällaisista estereistä käytetään myös nimitystä esanssi.
Vastaavalla tavalla kuin edellä, esimerkiksi butaanihapon ja etanolin välisessä reaktiossa syntyy butaanihapon etyyliesteriä ja vettä. Pienimolekyyliset esterit ovat hedelmäntuoksuisia yhdisteitä. Niitä käytetään aromiaineina muiden muassa makeisissa, virvoitusjuomissa ja kosmeettisissa aineissa. Tällaisista estereistä käytetään myös nimitystä esanssi.
Esterit
Työ: Esterin valmistaminen
1.Etanoli ja etikkahappo
2.Etanoli ja muurahaishappo
3.Pentanoli ja etikkahappo
4.Etanoli ja bentsyylialkoholi
Rikkihappo toimii katalyyttinä
Kuumennetaan seosta kiehuvassa vesihauteessa viisi minuuttia.
Jäähdytetään koeputki kylmässä vedessä
Kaadetaan liuos pieneen keitinlasiin, jossa on kylmää vettä.
Haistellaan varovasti.
