9.5.1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat
Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat
Perusopetuslaissa säädetään maahanmuuttajille järjestettävästä perusopetukseen valmistavasta opetuksesta1. Maahanmuuttajille järjestettävän perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteena on antaa oppilaalle tarvittavat valmiudet suomen tai ruotsin kielessä ja tarpeelliset muut valmiudet esiopetukseen tai perusopetukseen siirtymistä varten sekä edistää oppilaiden tasapainoista kehitystä ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Opetuksen tavoitteena on lisäksi tukea ja edistää oppilaiden oman äidinkielen hallintaa ja oman kulttuurin tuntemusta. Opetuksen tavoitteet on tarkemmin määriteltävä valmistavan opetuksen oppilaan omassa opinto- ohjelmassa2. Tavoitteiden määrittelyn lähtökohtana ovat oppilaan suomen tai ruotsin kielen taito sekä oppilaan aikaisempi koulunkäyntihistoria.
Perusopetukseen valmistavaa opetusta annetaan 6–10-vuotiaille vähintään 900 tuntia ja tätä vanhemmille vähintään 1000 tuntia. Opetukseen osallistuvalla on oikeus siirtyä perusopetukseen tai esiopetukseen jo ennen edellä todettujen tuntimäärien täyttymistä, jos hän pystyy seuraamaan perusopetusta tai esiopetusta3. Perusopetuslain mukaan opetukseen osallistuvalla on työpäivinä oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä4.
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetusryhmien muodostamisesta päättää opetuksen järjestäjä5. Valmistavaa opetusta voidaan järjestää myös yhdelle oppilaalle. Opetusryhmät muodostetaan oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti siten, että ryhmäjako edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä sekä varmistaa opetussuunnitelman mukaisten ja oppilaiden omissa opinto-ohjelmissa asetettujen tavoitteiden saavuttamisen.
Valmistavan opetuksen aikana oppilaita integroidaan esi- tai perusopetukseen, oppilaan ikätasoa vastaaviin suomen- tai ruotsinkielisiin opetusryhmiin oman opinto-ohjelman mukaan oppilaan omassa opinto-ohjelmassa määritellyllä tavalla. Integroinnin tavoitteena on edistää kotoutumista, opiskeluvalmiuksien ja suomen tai ruotsin kielen taidon kehittymistä sekä laaja-alaisen osaamisen ja eri oppiaineiden sisältöjen omaksumista.
Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Ulvilan kaupungin perusopetuksessa
Päätöksen oppilaan valmistavaan opetukseen ottamisesta tekee sivistys- ja hyvinvointijohtaja rehtorin esityksestä.
Esioppilas opiskelee inklusiivisesti tavallisessa esiopetusryhmässä.
Alkuopetuksessa luokat 1.–2. oppilas opiskelee inklusiivisesti omassa lähikoulussaan. Inklusiivinen valmistava opetus soveltuu hyvin esi-ja alkuopetusikäiselle oppilaalle opetuksen toiminnallisuuden ja konkreettisuuden vuoksi.
Jos on olemassa valmo-ryhmä, voidaan myös harkita alkuopetusikäisen sijoittamisen siihen esim. vanhempi sisarus. Alakoulun valmo- ryhmä perustetaan, jos se on oppilaiden edun mukaista ja oppilaita on vähintään 3-4. Yläkoulun valmo-oppilas integroituu luokkaopetukseen. Taito- ja taideaineissa oppilaat integroidaan oman luokka-asteen luokkaopetukseen.
Valmistava opetus kestää yleensä vuoden.
Valmistavan opetuksen aikana oppilas pyritään integroimaan perusopetuksen ryhmiin luokkatasonsa mukaisesti. Opinto-ohjelmasta ilmenee, miten integrointi tapahtuu. Yleisimmin integrointi onnistuu taito- ja taideaineissa sekä mahdollisuuksien mukaan englannin ja matematiikan oppiaineissa.
Oppilaan siirtyminen perusopetukseen suunnitellaan yhteistyössä valmistavan vaiheen opettajan ja vastaanottavan koulun muiden opettajien, että rehtorin yhteistyönä.
Valmistavan opetuksen jälkeen oppilas siirtyy pääsääntöisesti lähikouluun perusopetukseen. Oppilaan opetuksen järjestämispaikan osoittamisessa otetaan huomioon jäljellä oleva oppivelvollisuusaika.