Kertaustehtäviä (Minun kieleni, Monenlaisia kieliä)

 

  1. Määrittele käsite äidinkieli.

Äidinkieli on kieli, jonka ihminen oppii ensimmäisenä tai jota hän osaa parhaiten. Äidinkieleksi voidaan määritellä myös kieli, jonka ihminen itse kokee äidinkielekseen. Yhdellä ihmisellä voi olla yksi tai useampia äidinkieliä.

 

  1. Mitkä kielet ovat Suomen kansalliskieliä?

Suomi ja ruotsi.

  1. Millä kielillä on Suomessa virallisen vähemmistökielen asema?

Pohjoissaamella, inarinsaamella, koltansaamella, suomalaisella viittomakielellä, suomenruotsalaisella viittomakielellä, romanikielellä ja karjalan kielellä.

 

  1. Mitä tarkoitetaan sillä, että Suomi monikielistyy?

Suomessa on entistä enemmän ihmisiä, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi. Tämä johtuu kansainvälistymisestä ja maahanmuuton lisääntymisestä. Suomessa puhutaan jo yli 150:tä kieltä äidinkielenä.

 

  1. Määrittele käsite murre.

Murteet ovat puhutun kielen alueellisia muotoja.

 

  1. Mitkä ovat suomen murteiden pääryhmät?

Länsi-, itä- ja pohjoismurteet.

 

  1. Mihin alaryhmiin murteiden pääryhmät jaetaan?

Länsimurteet: lounaismurteet, hämäläismurteet ja Etelä-Pohjanmaan murteet.

Itämurteet: savolaismurteet ja kaakkoismurteet

Pohjoismurteet: Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan murteet, Peräpohjolan murteet

  1. Mitkä ovat Tervolan murteelle tyypillisiä piirteitä?

Persoonapronomineina mie, sie, met, tet, het; jälkitavujen h:n käyttö eli h:n päältä puhuminen, välivokaalin käyttö (esim. kolome), sanan sisällä ts = tt (esim. mettä), sanan lopussa ea = ia / eä = iä (esim. kipiä), sanan lopussa oa = ua (esim. maitua).

 

  1. Määrittele käsite slangi.

Slangi on tietyn ryhmän oma puhetapa, esim. nuorilla tai jollain harrastusryhmällä voi olla oma slanginsa.

 

  1. Miksi suomen kielen tarkkaa sanamäärää ei voi laskea?

Koska sanojen määrä elää koko ajan: uusia sanoja syntyy ja vanhoja jää pois käytöstä.

 

  1. Millä keinoilla suomen kieleen saadaan uusia sanoja? Anna esimerkki jokaisesta tavasta (7).
  • Annetaan vanhalle sanalle uusi merkitys (esim. kynä)
  • Lainataan muista kielistä (esim. labyrintti, saapas)
  • Muodostetaan yhdyssanoja (esim. energiavaje)
  • Johdetaan sanoja (esim. laulaa > laulaja)
  • Lyhentämällä (esim. luonnonmukainen > luomu)
  • Keksitään kokonaan uusia sanoja (esim. reklaami > mainos)
  • Muodostetaan kirjainsanoja (esim. Kansaneläkelaitos > Kela)

 

  1. Miksi kirjoitettu kieli muuttuu hitaammin kuin puhekieli?

Koska puhekieli saa vapaasti elää ja muuttua, mutta kirjoitettua yleiskieltä ohjaillaan säännöillä.

 

  1. Mitkä ovat suomen kielelle tyypillisiä piirteitä (10)?
  • Sanat ovat pitkiä.
  • Sanoja voi taivuttaa, yhdistää ja johtaa.
  • Sanat voivat koostua useista morfeemeista.
  • Äänteitä voi käyttää lyhyenä ja pitkänä.
  • Sanan alussa on yleensä vain yksi konsonantti, ja vokaalit ovat muutenkin yleisiä.
  • b, d ja g ovat suomen kielelle vieraita äänteitä.
  • Vokaalisointu: yhdessä sanassa on vain joko etuvokaaleita tai takavokaaleita; esim. kouly olisi vokaalisoinnun vastainen.
  • Astevaihtelu (konsonanteissa k, p, t), esim. kukka : kukan.
  • Sanoilla ei ole kieliopillista sukua (vrt. ruotsin en/ett, englannin a/an)
  • Sanoilla ei ole artikkeleita (vrt. englannin a/the)
  1. Jaa seuraavan virkkeen sanat morfeemeihin pystyviivoilla.

Maka/ili/vat/ko kissa/t sohva/lla/si?

  1. Kuinka monta kieltä maailmassa on?

Noin 7 000 kieltä.

 

  1. Miksi kielten määrää on vaikea laskea tarkasti?

Joissakin tapauksissa on vaikea määritellä, onko kyseessä kaksi eri kieltä vai saman kielen kaksi murretta.

 

  1. Mitä tarkoittaa kielisukulaisuus?

Tietyt kielet muistuttavat toisiaan, koska ne ovat kehittyneet yhteisestä kantakielestä ja ovat siis sukua toisilleen.

 

  1. Miten kielisukulaisuus saadaan selville?

Vertailemalla kieliä toisiinsa ja etsimällä systemaattisia samankaltaisuuksia tai eroja.

 

  1. Määrittele seuraavat käsitteet.
  • Kantakieli

Kantakieli on kielikunnan ”esiäiti”, eli kielimuoto, josta kielikunnan kielet ovat erityneet omiksi kielikseen ajan kuluessa.

  • Kielikunta

Kielikuntaan kuuluu joukko kieliä, joilla on yhteinen kantakieli ja jotka ovat siis sukua toisilleen.

  • Lähisukukieli

Samaan kielikuntaan kuuluvat, toisiaan paljon sekä sanastoltaan että rakenteeltaan muistuttavat kielet ovat toisilleen läheistä sukua eli lähisukukieliä. Lähisukukieliä on helppo ymmärtää opiskelemattakin. Esim. suomi ja viro ovat keskenään lähisukukieliä.

  • Etäsukukieli

Samaan kielikuntaan kuuluvat kielet, jotka ovat eriytyneet toisistaan jo kauan aikaa sitten, ovat keskenään etäsukukieliä. Niissä on yhteisiä piirteitä, mutta niitä on vaikea huomata. Etäsukukieliä ei voi opiskelematta ymmärtää. Esim. suomi ja unkari ovat keskenään etäsukukieliä.

 

  1. Mihin kielikuntaan suomen kieli kuuluu?

Suomalais-ugrilaiseen eli uralilaiseen kielikuntaan.

 

  1. Luettele suomen lähisukukielet.

Viro, karjala, vepsä, lyydi, inkeroinen, vatja, liivi, meänkieli, kveeni

 

  1. Luettele suomen etäsukukielet.

Unkari, mari, ersä, udmurtti, komi, mokša, samojedikielet, saamen kielet, hanti, mansi