8B 2021 - 2022
Itsearviointia ja palautetta
Hei! Liikenneturva tulee virtuaaliselle vierailulle koulullenne kertomaan turvallisesta liikkumisesta. Haluaisimme ennen oppituntia vähän kartoittaa sinun kokemuksiasi turvallisesta liikkumisesta ja nuorten liikennekäyttäytymisestä lyhyen kyselyn avulla. Kyselyyn vastataan nimettömästi ja vastaamiseen menee aikaa noin 5 minuuttia. Lomakkeella voit myös kirjoittaa turvalliseen liikkumiseen liittyen kysymyksen, johon toivot vastauksen oppitunnilla. Kyselyn aineistoa hyödynnämme tulevalla oppitunnilla sillä tavalla, että yksittäistä vastaajaa ei voi tunnistaa. Kiitos ajastasi ja vastauksistasi!
Opetus ja opetusjärjestelyt - oppilaiden kysely
TEHTÄVÄ: Luo oma scifi-maailmasi (kirjoita vihkoon).
Kerro esim.
›Mikä paikan nimi on?
›Missä se sijaitsee?
›Mihin aikaan maailmasi sijoittuu? Millaisessa tilassa maapallo on?
›Keitä maailmassa asuu? Millaisia henkilöt/hahmot ovat?
›Ketkä asukkaista ovat hyviä? Ketkä pahoja?
›Miltä maailmassa näyttää? (Luonto, asumukset, kaupunki vai maaseutu jne.)
›Millaista tekniikkaa maailmassa on?
Vastamainos
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
Kielen keinot mainonnassa -kappaleen tehtäviä
Tee seuraavat tehtävät joko vihkoosi tai merkintänä alla olevaan palautuskansioon.
1.Tutkikaa iskulauserekisteriä.
b.
c.
d.
3. Etsi mainoksia esim. nettilehdistä. Valitse mainos ja tutki, mitä kielen keinoja siinä on käytetty.
1.Tutkikaa iskulauserekisteriä.
a. Mitä sloganeita tunnistatte tältä vuodelta?
b. Mitä sloganeita tunnistatte viiden vuoden takaa?
c. Mitä sloganeita tunnistatte omalta syntymävuodeltanne?
d. Mitä mainonnan kielen keinoja sloganeissa on käytetty?
2. Tutki seuraavia mainoksia. Mitä kielen keinoja niissä on käytetty?
a.
b.
c.
d.
3. Etsi mainoksia esim. nettilehdistä. Valitse mainos ja tutki, mitä kielen keinoja siinä on käytetty.
Kielen keinot mainonnassa -kappaleen tehtäviä
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
Yleiskielen sopimuksia
Vastaa Yleiskielen sopimuksia -kappaletta koskeviin kysymyksiin vihkoosi (s. 94 - 95):
1.Miksi yleiskielessä tarvitaan sääntöjä?
2.Mitä tarkoittaa kongruenssi?
3.Mitä asioita passiivin käytössä pitää huomioida?
4.Anna esimerkki omistusliitteen käytöstä.
5.Milloin lauseessa pitää olla persoonamuotoinen verbi?
6.Mikä sääntö pätee -ottaa- ja -oittaa-verbeissä?
7.Mitä pitää muistaa liitepartikkeleita käytettäessä?
Kirjoita toisesta kulttuurista
Kirjoita novelli tai sen alku, jossa kuvataan 15-vuotiaan nuoren aamutoimia toisessa maassa.
a. Valitse maa, joka kiinnostaa sinua.
b. Etsi netistä tietoa esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin:
– Mitä ääniä herätessä voisi kuulla? (Esim. liikenteen melua, kukon kieuntaa, lintujen laulua vai sodan ääniä)
– Mitä aamiaisella yleensä tarjotaan tässä maassa?
– Minkälainen sää maassa on tähän aikaan vuodesta aamuisin?
– Miten nuoret pukeutuvat kouluun?
– Millä välineellä oppilaat menevät yleensä kouluun?
– Mitä koulua 15-vuotiaat käyvät, vai ovatko he jo työelämässä?
– Käyvätkö kaikki koulua? Onko tytöille ja pojille eri koulut?
– Mitä 15-vuotiaan repussa voisi olla hänen lähtiessään töihin tai kouluun?
c. Kirjoita novelli. Hyödynnä etsimiäsi tietoja.
a. Valitse maa, joka kiinnostaa sinua.
b. Etsi netistä tietoa esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin:
– Mitä ääniä herätessä voisi kuulla? (Esim. liikenteen melua, kukon kieuntaa, lintujen laulua vai sodan ääniä)
– Mitä aamiaisella yleensä tarjotaan tässä maassa?
– Minkälainen sää maassa on tähän aikaan vuodesta aamuisin?
– Miten nuoret pukeutuvat kouluun?
– Millä välineellä oppilaat menevät yleensä kouluun?
– Mitä koulua 15-vuotiaat käyvät, vai ovatko he jo työelämässä?
– Käyvätkö kaikki koulua? Onko tytöille ja pojille eri koulut?
– Mitä 15-vuotiaan repussa voisi olla hänen lähtiessään töihin tai kouluun?
c. Kirjoita novelli. Hyödynnä etsimiäsi tietoja.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
Minä lukijana
Kirjoita ja kerro itsestäsi lukijana. Kirjoita yhtenäinen teksti. Pohdi esim. seuraavia asioita:
- Onko lukeminen sinulle mieluisaa/epämieluisaa? Miksi?
- Onko lukeminen sinulle helppoa/vaikeaa? Miksi?
- Kuinka paljon luet vapaa-ajalla? Millaisia tekstejä luet?
- Millaisia tekstejä luet mieluiten?
- Mitä muistat siitä, kun opit kirjoittamaan ja lukemaan?
- Mitä olet oppinut kirjoista?
- Mikä on ollut paras kirja, jonka olet lukenut tai joka sinulle on luettu?
- Kuinka paljon perheenjäsenesi lukevat?
- Millaisia kirjoja haluaisit lukea koulussa?
- Onko lukeminen sinulle mieluisaa/epämieluisaa? Miksi?
- Onko lukeminen sinulle helppoa/vaikeaa? Miksi?
- Kuinka paljon luet vapaa-ajalla? Millaisia tekstejä luet?
- Millaisia tekstejä luet mieluiten?
- Mitä muistat siitä, kun opit kirjoittamaan ja lukemaan?
- Mitä olet oppinut kirjoista?
- Mikä on ollut paras kirja, jonka olet lukenut tai joka sinulle on luettu?
- Kuinka paljon perheenjäsenesi lukevat?
- Millaisia kirjoja haluaisit lukea koulussa?
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
Kirjoitustehtävä 15.10.2021
1. Katso seuraava video:
Mieti, mitä ajatuksia se sinussa herättää.
2. Kirjoita media-aiheinen teksti. Valitse yksi alla olevista otsikoista. Palauta valmis teksti tähän palautuskansioon, tai halutessasi voit kirjoittaa tekstin vihkoon ja palauttaa sen opettajalle loman jälkeen.
Otsikot:
1. Minä ja some
2. Sananvapaus
3. Paras elokuva / tv-sarja / näyttelijä
4. TV vai suoratoisto?
5. Netinkäyttäjä vaikuttajana
6. Vaikutusvaltaisimmat sometähdet
7. Minä ja puhelimeni
8. Mitä kannattaa julkaista?
9. Turvallinen netinkäyttö
Mieti, mitä ajatuksia se sinussa herättää.
2. Kirjoita media-aiheinen teksti. Valitse yksi alla olevista otsikoista. Palauta valmis teksti tähän palautuskansioon, tai halutessasi voit kirjoittaa tekstin vihkoon ja palauttaa sen opettajalle loman jälkeen.
Otsikot:
1. Minä ja some
2. Sananvapaus
3. Paras elokuva / tv-sarja / näyttelijä
4. TV vai suoratoisto?
5. Netinkäyttäjä vaikuttajana
6. Vaikutusvaltaisimmat sometähdet
7. Minä ja puhelimeni
8. Mitä kannattaa julkaista?
9. Turvallinen netinkäyttö
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
Luetun ymmärtäminen
Lue teksti Asutus arktisilla alueilla ja vastaa tekstin lopussa oleviin kysymyksiin 1–6.
(Voit luoda merkinnän tai kirjoittaa toiseen tiedostoon ja palauttaa vastaukset tämän tehtävän lopussa olevaan palautuskansioon. Voit myös kirjoittaa vastaukset vihkoon.)
Asutus arktisilla alueilla
Arktisella alueella asuu noin neljä miljoonaa ihmistä, joista noin 10 % kuuluu alkuperäiskansoihin. Asutus jakaantuu kahdeksan valtion kesken; Kanada, Yhdysvallat, Venäjä, Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti. Pohjoiset alueet ovat äärimmäisen harvaan asuttuja.
Arktisen alueen väkiluku kasvoi nopeasti alkuperäiskansojen terveydenhuollon kehityksen sekä pohjoisesta löydettyjen luonnonvarojen hyödyntämisen myötä 1950- ja 1960-luvulla. Nyt väestönkasvu on kuitenkin pysähtynyt ja joissakin tapauksissa (erityisesti Venäjän pohjoisosat) väkiluku on jopa vähentynyt. Vuosina 2000–2013 arktisten alueiden väkiluku putosi 56 000:lla (1,4 %). Noin kaksi kolmasosaa väestöstä asuu suuremmissa asutuskeskuksissa. Pienet ja etäällä toisistaan olevat yhteisöt ovat tyypillisiä pohjoisessa asuville alkuperäiskansoille.
Arktiset alkuperäiskansat
Alkuperäiskansat ovat asuttaneet arktisia alueita tuhansien vuosien ajan. Alkuperäisväestön osuus on noin 10 prosenttia kokonaisväkiluvusta. Tämä osuus jakautuu yli 40:een eri kansaan.
Arktisen alueen alkuperäiskansoja ovat muun muassa Euroopan pohjoisosia asuttavat saamelaiset, Venäjällä nenetsit, hantit, evenkit ja tsuktsit, Alaskassa aleutit, jupikit ja inuiitit (Iñupiat), Kanadassa inuiitit (Inuvialuit) ja Grönlannissa inuiitit (Kalaallit). Viralliset tilastot eivät välttämättä tunnista alkuperäiskansoja erillisinä, vaikka vaihteluita tilastoinnissa
esiintyy. Arviot alkuperäisväestön lukumäärästä vaihtelevat johtuen alkuperäisyyden määritelmästä, joka on herättänyt viime aikoina kansainvälistä keskustelua.
Yleisesti ottaen alkuperäiskansoilla on erityinen suhde maahan, jota he ovat asuttaneet. Muita valtaväestöstä erottavia piirteitä ovat esimerkiksi kieli, kulttuuri ja perinteisten elinkeinojen, kuten poronhoidon, kalastuksen ja metsästyksen harjoittaminen. Teollisuus, sosiaaliset muutokset ja ympäristöongelmat kuten ilmastonmuutos ovat kuitenkin uhka näiden elinkeinojen ja kulttuurin jatkuvuudelle.
Alkuperäiskansojen poliittinen järjestäytyminen on johtanut alkuperäisväestön tunnustamiseen sekä parannuksiin ihmis- ja poliittisissa oikeuksissa kansainvälisesti viime vuosikymmenien aikana. Oikeus maahan ja luonnonvaroihin on tärkeä osa alkuperäiskansojen kulttuuria ja selviytymistä arktisella alueella.
Ekologinen perinnetieto (traditional ecological knowledge, TEK) on käsite, joka kuvaa alkuperäiskansojen tietämystä luonnosta ja heidän kulttuuristaan. Tämä tieto siirtyy usein perimätietona sukupolvelta toiselle joko suullisesti tai kirjallisesti. Viime vuosina perinnetietoa on pyritty käyttämään yhdessä tieteellisen tiedon kanssa arktisen alueen kansoja ja luontoa koskevassa tutkimus- ja suojelutyössä.
Arktinen keskus. www.arcticcentre.org.
Luettu 24.5.2015.
TEHTÄVÄT:
1. Valitse oikea vaihtoehto:
Teksti on
a. tietoteksti
b. kaunokirjallisuutta
c. mielipideteksti.
Alkuperäiskansalla tarkoitetaan
a. suomalaisia
b. kaikkia maailman kansoja
c. kansoja, jotka ovat asuttaneet maata tuhansien vuosien ajan.
Arktisilla alueilla elää alkuperäiskansoihin kuuluvia
a. noin 4 miljoonaa
b. noin 400 000
c. noin 40 000.
2. Missä maissa elää inuiitteja?
3. Mainitse kaksi alkuperäiskansojen elinkeinoa.
4. Mitkä seikat uhkaavat alkuperäiskansojen perinteisiä elinkeinoja? Mainitse kaksi asiaa.
5. Pohdi, miksi alkuperäiskansojen tilanne on viime aikoina kohentunut.
6. Miksi alkuperäiskansojen väkiluvuista ei ole tarkkaa tietoa?
(Voit luoda merkinnän tai kirjoittaa toiseen tiedostoon ja palauttaa vastaukset tämän tehtävän lopussa olevaan palautuskansioon. Voit myös kirjoittaa vastaukset vihkoon.)
Asutus arktisilla alueilla
Arktisella alueella asuu noin neljä miljoonaa ihmistä, joista noin 10 % kuuluu alkuperäiskansoihin. Asutus jakaantuu kahdeksan valtion kesken; Kanada, Yhdysvallat, Venäjä, Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti. Pohjoiset alueet ovat äärimmäisen harvaan asuttuja.
Arktisen alueen väkiluku kasvoi nopeasti alkuperäiskansojen terveydenhuollon kehityksen sekä pohjoisesta löydettyjen luonnonvarojen hyödyntämisen myötä 1950- ja 1960-luvulla. Nyt väestönkasvu on kuitenkin pysähtynyt ja joissakin tapauksissa (erityisesti Venäjän pohjoisosat) väkiluku on jopa vähentynyt. Vuosina 2000–2013 arktisten alueiden väkiluku putosi 56 000:lla (1,4 %). Noin kaksi kolmasosaa väestöstä asuu suuremmissa asutuskeskuksissa. Pienet ja etäällä toisistaan olevat yhteisöt ovat tyypillisiä pohjoisessa asuville alkuperäiskansoille.
Arktiset alkuperäiskansat
Alkuperäiskansat ovat asuttaneet arktisia alueita tuhansien vuosien ajan. Alkuperäisväestön osuus on noin 10 prosenttia kokonaisväkiluvusta. Tämä osuus jakautuu yli 40:een eri kansaan.
Arktisen alueen alkuperäiskansoja ovat muun muassa Euroopan pohjoisosia asuttavat saamelaiset, Venäjällä nenetsit, hantit, evenkit ja tsuktsit, Alaskassa aleutit, jupikit ja inuiitit (Iñupiat), Kanadassa inuiitit (Inuvialuit) ja Grönlannissa inuiitit (Kalaallit). Viralliset tilastot eivät välttämättä tunnista alkuperäiskansoja erillisinä, vaikka vaihteluita tilastoinnissa
esiintyy. Arviot alkuperäisväestön lukumäärästä vaihtelevat johtuen alkuperäisyyden määritelmästä, joka on herättänyt viime aikoina kansainvälistä keskustelua.
Yleisesti ottaen alkuperäiskansoilla on erityinen suhde maahan, jota he ovat asuttaneet. Muita valtaväestöstä erottavia piirteitä ovat esimerkiksi kieli, kulttuuri ja perinteisten elinkeinojen, kuten poronhoidon, kalastuksen ja metsästyksen harjoittaminen. Teollisuus, sosiaaliset muutokset ja ympäristöongelmat kuten ilmastonmuutos ovat kuitenkin uhka näiden elinkeinojen ja kulttuurin jatkuvuudelle.
Alkuperäiskansojen poliittinen järjestäytyminen on johtanut alkuperäisväestön tunnustamiseen sekä parannuksiin ihmis- ja poliittisissa oikeuksissa kansainvälisesti viime vuosikymmenien aikana. Oikeus maahan ja luonnonvaroihin on tärkeä osa alkuperäiskansojen kulttuuria ja selviytymistä arktisella alueella.
Ekologinen perinnetieto (traditional ecological knowledge, TEK) on käsite, joka kuvaa alkuperäiskansojen tietämystä luonnosta ja heidän kulttuuristaan. Tämä tieto siirtyy usein perimätietona sukupolvelta toiselle joko suullisesti tai kirjallisesti. Viime vuosina perinnetietoa on pyritty käyttämään yhdessä tieteellisen tiedon kanssa arktisen alueen kansoja ja luontoa koskevassa tutkimus- ja suojelutyössä.
Arktinen keskus. www.arcticcentre.org.
Luettu 24.5.2015.
TEHTÄVÄT:
1. Valitse oikea vaihtoehto:
Teksti on
a. tietoteksti
b. kaunokirjallisuutta
c. mielipideteksti.
Alkuperäiskansalla tarkoitetaan
a. suomalaisia
b. kaikkia maailman kansoja
c. kansoja, jotka ovat asuttaneet maata tuhansien vuosien ajan.
Arktisilla alueilla elää alkuperäiskansoihin kuuluvia
a. noin 4 miljoonaa
b. noin 400 000
c. noin 40 000.
2. Missä maissa elää inuiitteja?
3. Mainitse kaksi alkuperäiskansojen elinkeinoa.
4. Mitkä seikat uhkaavat alkuperäiskansojen perinteisiä elinkeinoja? Mainitse kaksi asiaa.
5. Pohdi, miksi alkuperäiskansojen tilanne on viime aikoina kohentunut.
6. Miksi alkuperäiskansojen väkiluvuista ei ole tarkkaa tietoa?
Luetun ymmärtäminen: vastaukset kysymyksiin
Vastaa tekstin lopussa oleviin kysymyksiin 1 - 6. Palauta merkintänä tai tiedostona tähän palautuskansioon.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.