8A 2022 - 2023
Kirjoita toisesta kulttuurista
a. Valitse maa, joka kiinnostaa sinua.
b. Etsi netistä tietoa esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin:
– Mitä ääniä herätessä voisi kuulla? (Esim. liikenteen melua, kukon kieuntaa, lintujen laulua vai sodan ääniä)
– Mitä aamiaisella yleensä tarjotaan tässä maassa?
– Minkälainen sää maassa on tähän aikaan vuodesta aamuisin?
– Miten nuoret pukeutuvat kouluun?
– Millä välineellä oppilaat menevät yleensä kouluun?
– Mitä koulua 15-vuotiaat käyvät, vai ovatko he jo työelämässä?
– Käyvätkö kaikki koulua? Onko tytöille ja pojille eri koulut?
– Mitä 15-vuotiaan repussa voisi olla hänen lähtiessään töihin tai kouluun?
c. Kirjoita novelli. Hyödynnä etsimiäsi tietoja.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
Minä lukijana
- Onko lukeminen sinulle mieluisaa/epämieluisaa? Miksi?
- Onko lukeminen sinulle helppoa/vaikeaa? Miksi?
- Kuinka paljon luet vapaa-ajalla? Millaisia tekstejä luet?
- Millaisia tekstejä luet mieluiten?
- Mitä muistat siitä, kun opit kirjoittamaan ja lukemaan?
- Mitä olet oppinut kirjoista?
- Mikä on ollut paras kirja, jonka olet lukenut tai joka sinulle on luettu?
- Kuinka paljon perheenjäsenesi lukevat?
- Millaisia kirjoja haluaisit lukea koulussa?
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
Kertaustehtävien vastaukset (Median voima)
- Määrittele käsite sananvapaus.
Sananvapaus tarkoittaa oikeutta ilmaista omat mielipiteensä. Sananvapaus ei kuitenkaan oikeuta sanomaan mitä tahansa, esimerkiksi toisten ihmisten yksityiselämästä ei saa julkaista heitä vahingoittavia tietoja.
- Anna esimerkkejä siitä, miten sananvapautta on rajoitettu joissakin maissa.
Esimerkiksi Pohjois-Koreassa johtajien arvostelusta rangaistaan, ja kännykän ja internetin käyttö on kiellettyä. Venäjällä homoseksuaalisuudesta ei saa puhua myönteiseen sävyyn, ja Kiinassa internetiä sensuroidaan.
- Määrittele käsite sensuuri.
Sensuuri tarkoittaa sitä, että viranomainen kieltää jonkin tekstin, kuvan tai videon julkaisun.
- Miten ihminen voi itse mediankäyttäjänä vaikuttaa siihen, millaisen kuvan hän saa maailmasta median kautta?
Kannattaa seurata monipuolisesti eri sivustoja, myös sellaisia, joissa ihmiset ajattelevat eri tavalla kuin itse ajattelee.
- Määrittele käsite kohderyhmä.
Kohderyhmä tarkoittaa sitä, että jokin tuote (esim. lehti, mainos, peli) on suunnattu jollekin tietylle ryhmälle esim. iän, sukupuolen, harrastusten, ammatin, elämäntilanteen tai kiinnostuksen kohteen mukaan.
- Määrittele käsite klikkijournalismi.
Klikkijournalismi tarkoittaa nettilehtien harjoittamaa journalismia, jossa uutisotsikoista tehdään arvoituksellisia ja yliampuvia, jotta mahdollisimman moni lukija klikkaisi otsikkoa. Kun otsikoita klikataan, lukijoille voi näyttää mainoksia, joiden avulla sivustoja rahoitetaan.
- Mitä tietoa välittäviä juttutyyppejä on olemassa? Millaiset asiat ovat niille tyypillisiä?
Tietoa välittäviä juttutyyppejä ovat uutinen, haastattelu, reportaasi ja hyötyjuttu. Niiden tehtävänä on välittää tietoa, eikä niissä ole näkyvissä kirjoittajan omia mielipiteitä.
- Mitä kantaa ottavia juttutyyppejä on olemassa? Millaiset asiat ovat niille tyypillisiä?
Kantaa ottavia juttutyyppejä ovat arvostelu, mielipidekirjoitus ja kolumni. Niissä kirjoittajan mielipide on esillä, ja kirjoittajalla on tarkoituksena vaikuttaa muiden mielipiteisiin tai toimintaan.
- Perustele seuraava väite: ”Jokainen netinkäyttäjä on vaikuttaja.”
Jokainen voi sosiaalisessa mediassa saada äänensä kuuluviin julkaisemalla tai jakamalla omasta mielestä tärkeää tai kiinnostavaa sisältöä ja kertomalla asioista oman mielipiteensä. Jopa tykkää-nappia painamalla voi ilmaista, että jokin asia on omasta mielestä huomion arvoinen. Joskus yksittäisen ihmisen sosiaalisessa mediassa jakamat kokemukset saavat laajaa huomiota ja voivat päätyä uutisiksi ja saada aikaan muutoksia.
- Miksi kannattaa suhtautua kriittisesti nettiarvosteluihin ja -kommentteihin?
Nettiarvosteluihin ja -kommentteihin kannattaa suhtautua kriittisesti, koska ne voivat olla väärennettyjä tai asiaan perehtymätön voi nimettömänä jakaa väärää tietoa.
- Määrittele käsite digitaaliset jalanjäljet.
Digitaaliset jalanjäljet tarkoittavat niitä tietoja, joita netinkäyttäjä jättää itsestään käyttäessään erilaisia nettipalveluita.
- Mitä hyviä ja huonoja puolia digitaalisissa jalanjäljissä on?
Hyviä puolia: On helpompaa ja nopeampaa selata sivustoja ja hakutuloksia, jos sivustot tuovat niitä esille käyttäjän mielenkiinnon kohteiden mukaan.
Huonoja puolia: Tavallisen ihmisen on vaikea tietää, mitä kaikkia tietoja hänestä kerätään ja mihin niitä käytetään. Se mitä netissä on joskus julkaistu, on vaikeaa saada sieltä pois.
Digitaaliset jalanjäljet
- Mitä tarkoittaa käsite digitaaliset jalanjäljet?
- Mitä hyötyä digitaalisista jalanjäljistä voi olla?
- Mitä riskejä digitaalisiin jalanjälkiin liittyy?
- Millaisissa tapauksissa netistä voi löytää itsestään tietoa, jota ei ole itse sinne laittanut?
- Miten jokainen voi huolehtia digitaalisista jalanjäljistään? Kirjoita 3 mielestäsi tärkeintä keinoa.
Netinkäyttäjä vaikuttajana
Pohdi seuraavia kysymyksiä. Keskustele parin kanssa tai kirjoita vihkoon.
– Miksi ihmisten on videolla vaikea lukea ääneen nettikommentteja?
– Miksi netissä kommentoidaan ihmisten ulkonäköä tällä tavalla?
– Miten suhtautuisitte, jos rakkaallenne tai läheisellenne sanottaisiin näin?
Kirjoitustehtävä 18.11.2022
Otsikot:
1. Minä ja some
2. Sananvapaus
3. Paras elokuva / tv-sarja / näyttelijä
4. TV vai suoratoisto?
5. Netinkäyttäjä vaikuttajana
6. Vaikutusvaltaisimmat sometähdet
7. Minä ja puhelimeni
8. Mitä kannattaa julkaista?
9. Turvallinen netinkäyttö
Valmis mediateksti
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
MEDIA MUOKKAA MAAILMANKUVAA
Lue tekstikirjasta s. 110–111 ja tee seuraavat tehtävät. Vastaa kysymyksiin vihkoosi.
Perustele seuraavat väitteet.
1.Media tuottaa puheenaiheita.
2.Media vaikuttaa ihmisten tietoihin, mielipiteisiin ja toimintaan.
3.Jos media vaikenee jostakin asiasta, emme välttämättä saa asiasta tietoa.
Vastaa seuraaviin kysymyksiin.
1.Mitä tarkoittaa se, että toimittajat tekevät jatkuvasti päätöksiä siitä, mistä ja miten uutisoidaan? Mitä siitä seuraa?
2.Miten mediankäyttäjä voi itse vaikuttaa siihen, kuinka monipuolisen kuvan hän saa maailmasta?
Mielipidekirjoitus
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
LUETUN YMMÄRTÄMISEN STRATEGIAT
- Ymmärtävä lukeminen koostuu monista taidoista
- Tasot kuvaamassa lukijan aktiivisen pohdinnan määrää:
- Pintatasolla lukija painaa mieleensä tekstin asiasisältöjä
- Syvätasolla lukija pohtii tekstin sanomaa, tekee päätelmiä ja arvioi tekstiä
- Taitava lukeminen on aktiivista tekstin käsittelyä.
- Lukemisen tavoite
- Tieto, että teksti on hyödyllinen
- Lukusuunnitelma
- Liikkuu tekstissä edestakaisin
- Ennakoi tulevaa tekstiä
- Suhteuttaa aiempaa tietoaan tekstin tuomiin tietoihin > tekee päätelmiä
- Käyttää lukemisen strategioita
- Eläytyy lukemaansa
- Tekee tulkintoja ja johtopäätöksiä
3.Lukemisen jälkeen taitava lukija:
- Palaa lukemaansa tekstiin tai sen osiin
- Muotoilee omin sanoin pääasian, tekee muistiinpanoja tai yhteenvedon ja pohtii lukemaansa vielä lukemisen päätyttyä
1.ENNAKOINTI JA AIEMMAN TIEDON AKTIVOINTI
- Odotukset aiemman tiedon pohjalta
2.SELVENTÄMINEN
- Vaikeiden käsitteiden merkityksen selvittäminen
3.YHTEYKSIEN LUOMINEN OMAAN ELÄMÄÄN
- Mieti, mitä yhtymäkohtia tekstissä on omaan elämääsi.
4.TIIVISTÄMINEN JA YHTEENVEDON TEKEMINEN
- Etsi tekstistä pääasiat.
5.UUDELLEEN MUOTOILU
- Kerro omin sanoin tekstin keskeisimmät asiat.
6.EPÄOLENNAISEN POISTAMINEN JA TEKSTIKRIITTISYYS
- Poista epäolennainen tieto
- Pohdi kriittisesti annettua tietoa ja tekstin sisältöä
7.KYSYMYSTEN TEKEMINEN
- Esitä itsellesi kysymyksiä tekstin sisällöstä ja rakenteesta.
8.TAKAISIN PALAAMINEN
- Tekstiin uudelleen palaaminen auttaa ymmärtämään ja muistamaan luetun paremmin.
9.PÄÄTELMIEN TEKEMINEN
- Yhdistä aiempia tietojasi luettuun tekstiin.
- ALLEVIIVAUS
- Etsi ja alleviivaa tärkeimmät asiat.
11.TUKISANALISTAN KÄYTTÄMINEN
- Etsitään keskeiset sanat kuvaamaan tekstin sisältöä > niiden avulla muistetaan tekstin kokonaisuus
12.AJATUS- JA KÄSITEKARTAT
- Keinoja havainnollistaa tekstin sisältöä ja löytää olennainen.
Lähteet: Nykänen Helena: Luetun ymmärtämisen strategiat. https://lukuinto.fi/media/mallisto/kirjallisuus_ja_lukeminen/luetun_ymmartamisen_strategioita.pdf. Luettu 16.8.2022.
8. lk. suomen kieli ja kirjallisuus - tavoitteet ja sisällöt
- Kirjoittamisen tavoitteita:
- Oppia tunnistamaan ja ilmaisemaan oma mielipide ja perustelemaan se
- Oppia tunnistamaan ja kirjoittamaan mielipideteksti, essee ja arvostelu
- Kehittyä kirjoittajana
- Puhumisen tavoitteita:
- Oppia, että puheen avulla voi vaikuttaa
- Oppia ilmaisemaan ja perustelemaan oma mielipide suullisesti
- Oppia pitämään mielipidepuheenvuoro
- Oppia osallistumaan mielipidekeskusteluun
- Oppia tuntemaan väittelyn ja sovittelun piirteet ja osallistua väittelyyn ja sovitteluun.
- Saada rohkeutta ja varmuutta erilaisiin puhe- ja ryhmäviestintätilanteisiin
- Kielitiedon tavoitteita:
- Oppia tunnistamaan verbien modukset
- Oppia taivuttamaan verbejä eri moduksissa
- Oppia tunnistamaan lausekkeet ja lauseenjäsenet
- Oppia jäsentämään lauseita
- Oppia käyttämään sopivaa kieltä erilaisissa kielenkäyttötilanteissa
- Oppia tunnistamaan ja soveltamaan yleiskielen sopimuksia
- Oppia tunnistamaan ja soveltamaan erilaisia tekstityylejä
- Median tavoitteita:
- Oppia käsitteet sananvapaus, sensuuri ja kohderyhmä
- Oppia median vaikuttamisen keinoista
- Oppia tunnistamaan lehtien tekstilajeja ja niiden ominaispiirteitä
- Oppia tunnistamaan ja nimeämään mainonnan keinoja
- Kirjallisuuden tavoitteita:
- Oppia kirjallisuuden vaikuttamisen keinoista
- Oppia tunnistamaan kirjallisuuden eri lajityyppejä ja nimeämään niiden erityispiirteitä
- Pitää yllä ja kehittää omaa lukutaitoa
- Jatkuvaa, eteenpäin ohjaavaa, yksilöllistä
- Sekä sanallista että numeerista
- Kokeet, tekstit, testit, läksyt, ryhmä- ja parityöt, tuntityöskentely
- Myös vertais- ja itsearviointia