Lue teksti Asutus arktisilla alueilla ja vastaa tekstin lopussa oleviin kysymyksiin 1–6.
(Voit luoda merkinnän tai kirjoittaa toiseen tiedostoon ja palauttaa vastaukset tämän tehtävän lopussa olevaan palautuskansioon. Voit myös kirjoittaa vastaukset vihkoon.)

Asutus arktisilla alueilla

Arktisella alueella asuu noin neljä miljoonaa ihmistä, joista noin 10 % kuuluu alkuperäiskansoihin. Asutus jakaantuu kahdeksan valtion kesken; Kanada, Yhdysvallat, Venäjä, Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti. Pohjoiset alueet ovat äärimmäisen harvaan asuttuja.

Arktisen alueen väkiluku kasvoi nopeasti alkuperäiskansojen terveydenhuollon kehityksen sekä pohjoisesta löydettyjen luonnonvarojen hyödyntämisen myötä 1950- ja 1960-luvulla. Nyt väestönkasvu on kuitenkin pysähtynyt ja joissakin tapauksissa (erityisesti Venäjän pohjoisosat) väkiluku on jopa vähentynyt. Vuosina 2000–2013 arktisten alueiden väkiluku putosi 56 000:lla (1,4 %). Noin kaksi kolmasosaa väestöstä asuu suuremmissa asutuskeskuksissa. Pienet ja etäällä toisistaan olevat yhteisöt ovat tyypillisiä pohjoisessa asuville alkuperäiskansoille.

Arktiset alkuperäiskansat

Alkuperäiskansat ovat asuttaneet arktisia alueita tuhansien vuosien ajan. Alkuperäisväestön osuus on noin 10 prosenttia kokonaisväkiluvusta. Tämä osuus jakautuu yli 40:een eri kansaan.

Arktisen alueen alkuperäiskansoja ovat muun muassa Euroopan pohjoisosia asuttavat saamelaiset, Venäjällä nenetsit, hantit, evenkit ja tsuktsit, Alaskassa aleutit, jupikit ja inuiitit (Iñupiat), Kanadassa inuiitit (Inuvialuit) ja Grönlannissa inuiitit (Kalaallit). Viralliset tilastot eivät välttämättä tunnista alkuperäiskansoja erillisinä, vaikka vaihteluita tilastoinnissa
esiintyy. Arviot alkuperäisväestön lukumäärästä vaihtelevat johtuen alkuperäisyyden määritelmästä, joka on herättänyt viime aikoina kansainvälistä keskustelua.

Yleisesti ottaen alkuperäiskansoilla on erityinen suhde maahan, jota he ovat asuttaneet. Muita valtaväestöstä erottavia piirteitä ovat esimerkiksi kieli, kulttuuri ja perinteisten elinkeinojen, kuten poronhoidon, kalastuksen ja metsästyksen harjoittaminen. Teollisuus, sosiaaliset muutokset ja ympäristöongelmat kuten ilmastonmuutos ovat kuitenkin uhka näiden elinkeinojen ja kulttuurin jatkuvuudelle.

Alkuperäiskansojen poliittinen järjestäytyminen on johtanut alkuperäisväestön tunnustamiseen sekä parannuksiin ihmis- ja poliittisissa oikeuksissa kansainvälisesti viime vuosikymmenien aikana. Oikeus maahan ja luonnonvaroihin on tärkeä osa alkuperäiskansojen kulttuuria ja selviytymistä arktisella alueella.

Ekologinen perinnetieto (traditional ecological knowledge, TEK) on käsite, joka kuvaa alkuperäiskansojen tietämystä luonnosta ja heidän kulttuuristaan. Tämä tieto siirtyy usein perimätietona sukupolvelta toiselle joko suullisesti tai kirjallisesti. Viime vuosina perinnetietoa on pyritty käyttämään yhdessä tieteellisen tiedon kanssa arktisen alueen kansoja ja luontoa koskevassa tutkimus- ja suojelutyössä.

Arktinen keskus. www.arcticcentre.org.
Luettu 24.5.2015.



TEHTÄVÄT:

1. Valitse oikea vaihtoehto:
 Teksti on
a. tietoteksti
b. kaunokirjallisuutta
c. mielipideteksti.

 Alkuperäiskansalla tarkoitetaan
a. suomalaisia
b. kaikkia maailman kansoja
c. kansoja, jotka ovat asuttaneet maata tuhansien vuosien ajan.

 Arktisilla alueilla elää alkuperäiskansoihin kuuluvia
a. noin 4 miljoonaa
b. noin 400 000
c. noin 40 000.

2. Missä maissa elää inuiitteja?
3. Mainitse kaksi alkuperäiskansojen elinkeinoa.
4. Mitkä seikat uhkaavat alkuperäiskansojen perinteisiä elinkeinoja? Mainitse kaksi asiaa.
5. Pohdi, miksi alkuperäiskansojen tilanne on viime aikoina kohentunut.
6. Miksi alkuperäiskansojen väkiluvuista ei ole tarkkaa tietoa?