1. Opiskeluhuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut

Tampereen yhteiskoulun lukiossa opiskelee n. 850 opiskelijaa. Koulun erityisluonteesta johtuen opiskelijoiksi hakeutuu paljon kunnianhimoisia lahjakkaita opiskelijoita. Pirkanmaan ulkopuolelta opiskelijoita tulee vuosittain n. 10%. Muun muuassa näistä syistä johtuen opiskelijoilla on paljon jaksamiseen liittyviä pulmia. Kouluterveyskyselyn (2015) mukaan noin 20% kaikista opiskelijoista ja tytöistä jopa 40% on kärsinyt masennusoireista.Opiskelijoille tarjottavia opiskeluhuoltopalveluita ovat opiskelijaterveydenhuolto sekä kuraattori- ja psykologipalvelut. Opiskelijaterveydenhuoltopalveluista (terveydenhoitaja ja lääkäri) vastaa Tampereen kaupunki. Tampereen yhteiskoulun lukio tuottaa psykologipalvelut Tampereen kaupungin järjestämänä. Tällä hetkellä Tampereen kaupunki ei tarjoa koululle kuraattoripalveluita.

2. Yhteisöllinen opiskeluhuolto ja sen toimintatavat

Tampereen yhteiskoulun lukiossa opiskeluhuolto ymmärretään keskeisenä osana koko oppilaitoksen toimintakulttuuria ja käytännön toimia. Pääpaino on yhteisöllisessä opiskeluhuollossa. Osallisuuden ja yhteenkuuluvuuden kokemus on hyvinvoinnin keskeinen elementti. Yhteisöllisyyteen ja aitoon osallisuuteen pyritään muun muassa tavoitteellisella ryhmäyttämisellä ja aktiivisella tutortoiminnalla erityisesti uusien opiskelijoiden tullessa kouluyhteisöön. Koulun arkeen kuuluvat erityistehtävän myötä lukuisat yhteiset tapahtumat ja juhlat, jotka vahvistavat yhteisöllisyyttä. Lisäksi koulun ilmapiiri kannustaa opiskelijoita omaehtoisten tapahtumien järjestämiseen viikottain. Myös aktiivinen oppilaskunta on oppilaitoksen vahvuus ja aidon osallisuuden ja vaikuttamisen kanava.

Opiskelijahuollon keskeisin toimintaperiaate on opiskelijan ja huoltajien osallisuus ja arvostava kohtaaminen. Vaikka kodeilla on päävastuu nuoren kasvun ja kehityksen kannalta, on koulu keskeinen nuoren kehitysympäristö.

Tampereen kaupungilla on yhteinen opiskeluhuollon ohjausryhmä, jossa sovitaan opiskeluhuoltotoiminnan keskeiset periaatteet sekä opiskeluhuoltotoiminnan yleinen suunnittelu, ohjaus ja arviointi. Arviointi on ohjausryhmän erityinen tehtävä. TYK:ssä toimiva yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä suunnittelee, kehittää ja toteuttaa koulukohtaista opiskeluhuoltoa. Keskeinen tehtävä on kouluyhteisön voinnin tarkastelu ja sen pohjalta tavoitteiden ja toimenpiteiden suunnittelu. Opiskeluhuoltoryhmä kokoontuu säännöllisesti ja sen puheenjohtajana toimii rehtori. Ryhmään kuuluvat opinto-ohjaajat, terveydenhoitaja, psykologi ja liikunnanopettaja. Ryhmässä käsitellään ajankohtaisia koulun hyvinvointiin liittyviä asioita ja sovitaan toimenpiteistä. Yhteisöllisessä opiskeluhuollossa tärkeimmät välineet tiedon kokoamisessa ovat kouluterveyskyselyt, ympäristön terveellisyyden ja opiskeluyhteisön hyvinvoinnin tarkastukset, Opetushallituksen ja THL:n kyselyt ja laajojen terveystarkastusten yhteenvedot ja koulun omat arviointimallit. Opiskeluhuoltoryhmässä suunnitellaan kootun tiedon perusteella yhteisön hyvinvointia lisääviä toimia ja käytänteitä, esim. teemapäiviä ja ryhmänohjausta.

Opetussuunnitelman perusteissa korostetaan koulun ja kodin välistä yhteistyötä. Kasvatusvastuu kuuluu ensisijaisesti opiskelijan huoltajille, mutta koulu pyrkii tukemaan huoltajia tässä kasvatustyössä. Yhteistyötä tehdään ennen kaikkea tiedottamalla aktiivisesti koulun asioista. Myös vanhempainillat, juhlat, avoimien ovien päivä sekä erilaiset tapahtumat ovat esimerkkejä koulun ja kodin välisestä yhteistyöstä.

Koulussa moniammatillinen verkostotyö on tärkeä osa yhteisöllistä opiskeluhuoltoa. Verkostotyötä tekevät koulun sisällä opinto- ja ryhmänohjaajat, terveydenhoitajat, psykologi, erityisopettaja, rehtorit ja aineenopettajat. Tarpeen mukaan tehdään yhteistyötä koulun ulkopuolella esimerkiksi nuorisotoimen, lastensuojelun ja poliisin kanssa.

Opiskeluhuollon käytänteistä tiedotetaan säännöllisesti opiskelijoille ja heidän huoltajilleen.

Opiskelijat saavat terveysneuvontaa mm. terveystarkastuksissa, opinto- ja ryhmänohjauksessa sekä pakollisella terveystiedon kurssilla.

Lukiolain mukaan opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Tämä on myös yhteisöllisen opiskelijahuollon keskeinen tavoite. Turvallisuus on paitsi yksilöä koskevaa henkilökohtaista henkistä ja fyysistä turvallisuutta, myös koko yhteisön ja opiskeluympäristön laaja-alaista turvallisuutta. Oppilaitoksen pelastus- ja kriisivalmiussuunnitelmassa kuvataan toimenpiteet, joilla turvataan oppilaitoksen esteetön opiskeluympäristö, tapaturmien ehkäiseminen, ensiavun järjestäminen sekä toiminta äkillisissä kriiseissä sekä uhka- ja vaaratilanteissa. Koulutapaturmissa opiskelija saa ensiavun koulussa terveydenhoitajan luona ja tarvittaessa hänet ohjataan jatkohoitoon. Koulussa tapahtuneesta tapaturmasta ilmoitetaan välittömästi opiskelijan huoltajalle. Jos terveydenhoitaja ei ole tavoitettavissa, opettajat vastaavat jatkohoitoon ohjaamisesta ja asiasta tiedottamisesta vanhemmille. Koulun henkilökuntaa koulutetaan säännöllisesti ensiavun antamiseen ja kuka tahansa on velvollinen hätätilanteessa antamaan ensiapua.

a) SUUNNITELMA OPISKELIJAN SUOJAAMISEKSI VÄKIVALLALTA, KIUSAAMISELTA JA HÄIRINNÄLTÄ

Koululla on velvollisuus luoda turvallinen ilmapiiri, jossa opiskelijoin keskinäistä tai opiskelijoiden ja aikuisten välistä häirintää, kiusaamista tai väkivaltaa ei hyväksytä.

Opintojen alkuvaiheessa opiskelijoille järjestetään ryhmänohjausryhmissä toimintaa, jonka tavoitteena on opiskelijoiden tutustuminen toisiinsa, ryhmänohjaajaan sekä oppilaitoksen käytäntöihin. Uusien opiskelijoiden tukena erityisesti opintojen alkuvaiheessa toimivat myös opiskelijatutorit. Ryhmänohjaajat käyvät ohjauskeskustelun ensimmäisen vuoden opiskelijoiden kanssa luottamuksellisen suhteen luomiseksi.

Opiskelijoiden ja henkilökunnan tietoisuutta kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ilmenemisestä ylläpidetään ja lisätään oppilaitoksessa esimerkiksi erilaisilla teemapäivillä, tietoiskuilla sekä käsittelemällä aihetta ryhmänohjaustuokioissa ja opinto-ohjauksessa. Kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän kokemuksia ja esiintymistä kartoitetaan säännöllisillä kyselyillä. Opettajille järjestettävässä ryhmänohjaajakoulutuksessa käsitellään kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän tunnistamista, puuttumista ja puheeksi ottamista.

Kun kiusaamista, väkivaltaa tai häirintää esiintyy, vastuu tilanteeseen puuttumisessa on koko oppilaitoksen henkilöstöllä. Opiskelijoita ohjataan ilmoittamaan kokemastaan tai havaitsemastaan kiusaamisesta, väkivallasta tai häirinnästä ryhmänohjaajalle, opinto-ohjaajalle tai jollekin muulle koulun aikuiselle. Koulun henkilöstö toimii yhteistyössä huoltajien kanssa. Ensisijaisia vastuuhenkilöitä kodin ja koulun välisessä yhteistyössä ovat ryhmänohjaajat ja opinto-ohjaajat.

Yhteisötasolla kiusaamista, häirintää ja väkivaltatilanteita käsittelee oppilaitoksen yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä, joka suunnittelee, kehittää ja toteuttaa koulukohtaista opiskeluhuoltoa. Jos kiusaamista tai häirintää ilmenee oppitunneilla, asiaa puuttuu aineenopettaja. Yksilötasolla tilanteita käsittelee tapauskohtaisesti ryhmänohjaaja, opinto-ohjaaja ja opiskeluhuollon henkilöstö. Opiskelija saa yksilöllisen opiskeluhuollon mukaista tukea.

Rehtori kutsuu tarvittaessa kokoon opiskelijahuollon monialaisen asiantuntijaryhmän tai oppilaitoksen kriisiryhmän ja huolehtii yhteistyöstä oppilaitoksen ulkopuolisten viranomaisten kanssa. Rehtori vastaa myös mahdollisista kurinpidollisista toimenpiteistä.

Suunnitelmasta opiskelijan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä tiedotetaan joka lukuvuoden alussa opettajakunnalle, muulle henkilökunnalle sekä huoltajille. Tiedottamisesta vastaa rehtori. Koululla aloittaville uusille opettajille annetaan tieto suunnitelmasta muun perehdyttämismateriaalin yhteydessä.

Koulun aloittavien 1. vuosikurssin opiskelijoiden ryhmänohjaajat ja opinto-ohjaajat erityisesti tiedottavat opiskelijoillensa suunnitelmasta siten, että opiskelijat tulevat tietoisiksi toimenpiteistä suunnitelman toteuttamiseksi. Tiedotuskanavia ovat ryhmän- ja opinto-ohjaustuokiot sekä Wilma-tiedotteet. Myös vanhempien vuosikurssien opiskelijoita muistutetaan lukuvuosittain suunnitelmasta.

Suunnitelmasta opiskelijan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä tiedotetaan myös koulun kotisivuilla ja 1. vuoden opiskelijoiden vanhemmille lähetettävällä Wilma-tiedotteella. Mahdollisissa yhteistyöhankkeissa esim. muiden oppilaitosten kanssa suunnitelma liitetään tarvittaessa osaksi muuta yhteistyöhankeohjeistusta.

Opiskelijahuollon ohjausryhmä seuraa ja arvioi vuosittain suunnitelman ajanmukaisuutta ja toimivuutta. Suunnitelmaa päivitetään tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään kolmen vuoden välein.

b) TOIMINTA ÄKILLISISSÄ KRIISEISSÄ JA UHKA- JA VAARATILANTEISSA

Kriisitilanteita ehkäistään , niihin varaudutaan ja äkillisissä kriisitilanteissa toimitaan pelastussuunnitelmassa kuvailluilla tavoilla. Ylioppilastutkinnon aikana mahdollisesti tapahtuvassa äkillisessä uhka- tai vaaratilanteessa noudatetaan ylioppilastutkintolautakunnan antamia ohjeita ja koulukohtaisia toimintasuunnitelmia. Tarvittaessa koe keskeytetään ja koetta jatketaan sovitussa varatilassa.

Rehtori ja apulaisrehtori ovat suojelujohtajia, varasuojelujohtajina toimivat työsuojeluvaltuutettu ja kiinteistöpäällikkö. Näillä henkilöillä on johtovastuu, kunnes vastuu siirtyy viranomaisille. Työsujelutoimikunnan muut jäsenet toimivat johtoreservinä. Jokainen opettaja toimii oppituntinsa puitteissa vastuuhenkilönä pelastautumistilanteissa. Ensiapuryhmän johtajana toimii kouluterveydenhoitaja.

Koulu ja paikalliset viranomaiset ovat luoneet osaksi pelastussuunnitelmaa yhdessä selkeän tiedonkulkujärjestelmän. Perusajatuksena on se, että koululla on henkilöt, jotka toimivat turvallisuusvastaavina. Nämä keräävät tietoa ja toimivat linkkeinä viranomaisiin päin. Lisäksi he antavat ensiohjeita henkilökunnalle siitä, miten poikkeustilanteissa tulisi toimia. Kiireellisessä tapauksessa jokainen kouluyhteisön jäsen voi ilmoittaa tilanteesta hätäkeskukseen (112).
Sisäiseen tiedottamiseen käytetään sovittuja viestintämenetelmiä tilanteen mukaan.
Kouluyhteisöstä ulospäin ja koulutuksen järjestäjälle tiedottaa sovitusti koulun johto.

Kriisitilanteen sattuessa kriisiryhmä kokoontuu sopimaan toimista: miten varmistetaan opiskelijoiden ja henkilökunnan psyykkinen tuki, mitä yhteisiä tilaisuuksia järjestetään ja kuinka lähipäivinä toimitaan. Vastuu kriisitilanteessa on koulun johdolla. Jos kriisi koskettaa läheisesti koulun väkeä, apuun pyydetään aina ulkopuolisia kriisityöntekijöitä.

Koulun opettajat perehtyvät suunnitelmaan kerraten pääkohdat vuosittain opettajankokouksissa syyslukukauden alussa. Koulun muu henkilökunta perehdytetään suunnitelmaan kertaamalla pääkohdat kerran vuodessa työpaikkakokouksessa. Oppilaat perehdytetään käymällä läpi pääkohdat kerran vuodessa syyslukukauden alkupuolella ryhmänohjaustuokiossa.

Toimintaharjoituksia järjestetään vuosittain esim. poistumisharjoituksia ja harjoituksia uhkatilanteen varalta.

Suunnitelma päivitetään työsuojeluryhmässä tarvittaessa ja arviointia tehdään myös yhdessä viranomaisten (esim. vuosittaisen palotarkastuksen yhteydessä) kanssa.

3. Yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestäminen

Yksilökohtaisella opiskelijahuollolla tarkoitetaan koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluja, psykologi- ja kuraattoripalveluja sekä monialaista yksilökohtaista opiskeluhuoltoa, jota annetaan monialaisessa asiantuntijaryhmässä.

Terveydenhoitaja on koululla koulupäivisin ja pitää opiskelijoille vastaanottoa ilmoittaminaan ajankohtina ilman ajanvarausta. Muina ajankohtina käynnit tapahtuvat ajanvarauksella, paitsi kiireellisessä avun tarpeessa esim. tapaturman sattuessa. Terveydenhoitaja tekee ensimmäisen vuoden opiskelijoille terveystarkastuksen. Terveydenhoitaja tekee yhteistyötä koulun henkilökunnan kanssa opiskelijoiden terveyteen, sairauden hoitoon, erityisruokavalioihin ja lääkityksen järjestämiseen liittyen. Vastuu opiskelijan sairauden hoidosta ja lääkkeiden annosta on aina huoltajilla. Huoltajien tehtävä on tiedottaa koulussa opettajille opiskelijan sairauksista ja niiden hoidosta.

Opiskelijalle varataan aika lääkärintarkastukseen, jos siihen todetaan tarve terveydenhoitajan tarkastuksessa tai opiskelija itse haluaa ajan lääkärintarkastukseen. Tampereella opiskelevat lukiolaiset saavat perustason lääkäripalvelut kaupungin opiskeluterveydenhuollosta. Opiskelijat hakeutuvat ensisijaisesti oman koulun terveydenhoitajan vastaanotolle, jossa tarvittaessa tehdään ajanvaraus lääkärille joko koululle tai opiskeluterveydenhuollon keskitettyyn toimipisteeseen. Opiskelija voi varata lääkäriajan myös omalääkärille. Kiireellisessä avuntarpeessa opiskelijat menevät Acutaan.
Opiskelijat voivat varata itse ajan Tampereen kaupungin suun terveydenhuollon palveluihin. Vieraspaikkakuntalaiset voivat myös käyttää kaupungin palveluita tai varata ajan oman kotikuntansa palveluihin.

Psykologi on koululla kolmena päivänä viikossa ja opiskelijat voivat varata hänelle keskusteluajan jaksamiseen, opiskeluun ja ihmissuhteisiin liittyvissä pulmissa. Kuraattoripalveluja koululla ei ole lukuvuonna 2015-16.

Opinto-ohjaajat osallistuvat yksilölliseen opiskeluhuoltotyöhön tekemällä yhteistyötä opiskeluterveydenhuollon työntekijöiden ja psykologin kanssa ja osallistumalla tarpeen mukaan yksilökohtaisen opiskeluhuollon monialaisiin asiantuntijaryhmiin.

Erityisopettaja käy koululla viikoittain ja opiskelijat voivat varata hänelle ajan oppimisvaikeuksiin liittyvissä asioissa. Erityisopetukseen kuuluu LUKI-vaikeuksien testaaminen ja kuntoutus sekä opiskelijoiden tukeminen erilaisissa oppimisvaikeuksissa oppiaineesta riippumatta.

Yksittäistä opiskelijaa koskevan asian käsittelemiseksi voidaan perustaa monialainen asiantuntijaryhmä. Opiskeluhuollon monialaisessa asiantuntijaryhmässä selvitetään yksittäisen opiskelijan opiskeluhuollon tarvetta. Asian käsittely asiantuntijaryhmässä perustuu opiskelijan suostumukseen. Opiskelijan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella hänen asiansa käsittelyyn voi osallistua tarvittavia opiskeluhuollon yhteistyötahoja tai opiskelijan läheisiä. Mikäli opiskelijalla ei ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, suostumuksen antaa huoltaja. Asiantuntijaryhmän vastuuhenkilön on kirjattava suunnitellut ja jo toteutetut yksilölliset opiskeluhuollon tukitoimenpiteet opiskeluhuollon kertomukseksi.

Opetuksen järjestäjä ylläpitää monialaisen yksilökohtaisen opiskeluhuollon rekisteriä. Rekisteriin tallennetaan laadittavat opiskeluhuollon kertomukset sekä muut tehtävissä laaditut tai saadut yksittäistä opiskelijaa koskevat asiakirjat. Opiskeluhuoltokertomus laaditaan aikajärjestyksessä eteneväksi ja siihen kirjataan oppilas- ja opiskelijahuoltolain 2§:n mukaiset asiat yksittäisestä opiskelijasta ja hänen asiastaan. Mikäli rekisteristä annetaan tietoja sivulliselle, asiakirjaan on merkittävä mitä tietoja, kenelle sivulliselle ja millä laillisella perusteella tai yksilöidyllä suostumuksella tietoja on luovutettu.

Opiskelijatyöhön osallistuvilla henkilöillä sekä lain mukaan opetuksen tai koulutuksen järjestämisestä vastaavalla viranomaisella on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen asianmukaisen opetuksen ja koulutuksen järjestämiseksi tarvittavat välttämättömät tiedot (lukiolaki 32§).

Yhteistyö koulun ulkopuolisten palvelujen ja yhteistyökumppaneiden kanssa toteutetaan yksilökohtaisen opiskeluhuollon puitteissa yksittäiselle opiskelijalle annettavien palvelujen muodossa tai monialaisena yhteistyönä moniammatillisen verkoston kanssa. Monialainen yhteistyö moniammatillisen verkoston kanssa tarkoittaa verkostoa, jossa on jäseniä esim. opetustoimesta, sosiaali- ja terveystoimesta, opiskelijoiden huoltajia sekä tarvittaessa muita tahoja.

4. Yhteistyö opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa

Kodin ja koulun välinen yhteistyö lisää opiskelijoiden, huoltajien ja kotien osallisuutta sekä oppilaitosyhteisön yhteisöllisyyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta. Monipuolinen yhteistyö huoltajien ja kotien kanssa on koulun toimintakulttuuria, ja siihen kuuluu myös vuorovaikutteinen osaamisen jakaminen.

Yhteistyö vahvistaa nuorta kasvamaan vastuulliseksi toimijaksi yhteisössä sekä arvostamaan ja kunnioittamaan niin kouluyhteisön kuin muidenkin yhteisöjen jäseniä. Nuorta kannustetaan sekä oman että toisen työn arvostamiseen ja aktiivisuuteen persoonallisella opintiellään. Toiminta on opiskelijahuoltolain mukaisesti vahvistavaa ja ennaltaehkäisevää.

Kodin ja koulun välisessä yhteistyössä keskeistä on monipuolinen kommunikaatio sekä tiedon välittäminen eri toimijoiden välillä. Koulun ja opiskelijan yhteistyö voi jatkua myös opiskelijan opintojen päättymisen jälkeen.

Koulu vastaa vuorovaikutuksellisten toimintatapojen luomisesta ja yhteistyön sekä sen edellytysten kehittämisestä. Koulutuksen järjestäjä selvittää määrä ajoin opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa näkemyksiä oppilaitoksen ja koulutuksen järjestäjän toiminnasta (lukiolaki 629/1998, 27 §).

5. Opiskeluhuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen

Opetustoimen hallinnonalalla ei ole yleistä valtakunnallista valvontaorganisaatiota, vaan toiminnan laatu varmistetaan ennen kaikkea arvioinnin avulla. Arviointi on paitsi ulkopuolista arviointia, ennen kaikkea opetuksen- ja koulutuksenjärjestäjien oma-arviointia ja sen pohjalta tapahtuvaa omavalvontaa.

Opiskeluhuoltosuunnitelman arviointia koordinoi Tampereen kaupungin opiskeluhuollon ohjausryhmä. Oppilaitostasolla suunnitelman toteuttamisesta ja arvioinnista vastaa opiskelu-huoltoryhmä. Opiskeluhuollon suunnitelman mukaisen kokonaisuuden toteutumista arvioidaan tarkastelemalla palveluiden saatavuutta, tavoittavuutta ja vaikuttavuutta. Arvioinnin välineinä käytetään tilastoja, kyselyitä ja laadullista arviointia. Seurantatietoja hyödynnetään vuosittaisen toimintasuunnitelmatyön yhteydessä koulujen opiskeluhuoltoryhmässä sekä suunnitteluryhmässä.