Ryhmä 4. Opiskeluhuollon suunnitelma (Emilia) VALMIS KOMMENTOITAVAKSI
Opiskeluhuollon suunnitelma 2014
Huomiottehan, että OPISKELUHUOLLON yhteisölliseen osuuteen liitetään kriisi-ryhmän ja väkivalta, syrjintä, kiusaamis-ryhmän tekstit. Näin ollen syksyn kuluessa näiden kolmen ryhmän kannattanee kookoontua yhteen ja katsoa, että tekstit sulavat luonnolisesti kokonaisuudeksi.
'
OPS 2014 – OPISKELUHUOLTO
4.3. Opiskeluhuolto
Opiskeluhuollon tavoitteena on opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen ja ylläpitäminen sekä niiden edellytyksiä lisäävä toiminta kouluyhteisössä. Opiskeluhuolto on tärkeä osa koulun kasvatus- ja opetustehtävää ja siinä otetaan huomioon nuoren edun ensisijaisuus. Opiskelijalla on oikeus saada maksutta sellainen opiskeluhuolto, jota opetukseen osallistuminen edellyttää. Opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti uuden lain hengessä ennaltaehkäisevänä ja koko kouluyhteisöä tukevana yhteisöllisenä opiskelijahuoltona. Tämän lisäksi opiskelijoilla on lakisääteinen oikeus yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon. Opiskeluhuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, kunnioittava suhtautuminen opiskelijaan ja huoltajaan sekä heidän osallisuutensa tukeminen.
4.3.1. Opiskeluhuollon keskeiset periaatteet
Yhteisöllinen opiskeluhuolto
Lukioissa opiskeluhuolto ymmärretään keskeisenä osana koko oppilaitoksen toimintakulttuuria ja käytännön toimia. Yksityiskoulujen yhteisöllinen toimintakulttuuri rakenteineen edistääkin kokonaisuudessaan yhteisöllistä ja yksilöllistä opiskeluhuoltoa. Opiskeluhuollon pääpaino on yhteisöllisessä opiskeluhuollossa. Tämä tarkoittaa ennen kaikkea hyvinvoivista ihmisistä ja terveyttä tukevasta ympäristöstä koostuvaa kouluyhteisöä. Opiskeluhuollon tavoitteena on edistää koko kouluyhteisön hyvinvointia, yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja hyvää oppimista. Samalla huolehditaan kouluympäristön terveellisyydestä, esteettömyydestä ja turvallisuudesta. Lähtökohtana on se, että yhteisön hyvinvointiin voidaan ja tulee vaikuttaa.
Yksilökohtainen opiskeluhuolto
Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan opiskeluterveydenhuollon palveluja, psykologi- ja kuraattoripalveluja sekä monialaista yksilökohtaista opiskeluhuoltoa, jota tarjotaan monialaisessa asiantuntijaryhmässä. Keskeisenä toimintaperiaatteena yksilökohtaisessa työssä ovat luottamuksensuoja ja hyväksikäyttökielto. Yhteistyö opiskelijan sekä hänen huoltajansa kanssa on ensiarvoisen tärkeää. Kaikki yksilökohtainen opiskeluhuollon työ perustuu vapaaehtoisuuteen. Laki ei tunne käsitettä ”pakkoauttaminen”. Koulutuksen järjestäjän palveluksessa olevat henkilöt ja terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat kuitenkin velvollisia viipymättä ilmoittamaan salassapitosäännösten estämättä kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he tehtävässään ovat saaneet tietää nuoresta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Lastensuojeluilmoitus (25§) tehdään ensisijaisesti yhteistyössä lapsen ja tämän huoltajien kanssa.
4.3.2 Opiskeluhuoltosuunnitelmat ja niiden laatiminen
Koulukohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma
1. Opiskeluhuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut
Opiskelijoiden taustat, elinolot ja hyvinvoinnin edellytykset huomioidaan, kun opiskelijahuollon resursseja kohdennetaan yhteisölliseen ja yksilölliseen opiskelijahuoltotyöhön sekä yhteistyöhön kotien, viranomaistahojen ja muiden alueellisten toimijoiden kanssa.
Tampereen yhteiskoulun lukiossa opiskelee 830 opiskelijaa. Koulun erityisluonteesta johtuen opiskelijoiksi hakeutuu paljon kunnianhimoisia ja lahjakkaita opiskelijoita. Pirkanmaan ulkopuolelta opiskelijoita tulee vuosittain n. 8%. Muun muuassa näistä syistä johtuen opiskelijoiden jaksamiseen liittyvät vaikeudet ovat olleet runsaita. Noin 20% kaikista opiskelijoista ja tytöistä jopa 40% on kärsinyt masennusoireista. (Kouluterveyskysely 2013)
Tampereen yhteiskoulun lukion opiskeluhuoltopalveluista vastaa Tampereen kaupunki. Opiskelijoille tarjottavia opiskeluhuoltopalveluita ovat opiskelijaterveydenhuolto sekä kuraattori- ja psykologipalvelut. Tampereen yhteiskoulun lukiolla on mahdollista saada terveydenhoitajan palveluita joka arkipäivä. Lääkäri on tavattavissa koululla kerran viikossa.
Opiskeluhuoltopalvelujen lisäksi opiskelijoiden tukena lukiossa toimii kolme päätoimista opinto-ohjaajaa sekä erityisopettaja, joka on tavattavissa kerran viikossa.
2. Yhteisöllinen opiskeluhuolto ja sen toimintatavat
Tampereen yhteiskoulun lukiossa opiskeluhuolto ymmärretään keskeisenä osana koko oppilaitoksen toimintakulttuuria ja käytännön toimia. Pääpaino on yhteisöllisessä opiskeluhuollossa.
Opiskelijahuollon keskeisin toimintaperiaate on opiskelijan ja huoltajien osallisuus ja arvostava kohtaaminen. Vaikka kodeilla on päävastuu nuoren kasvun ja kehityksen kannalta, on koulun keskeinen nuoren kehitysympäristö. Tampereen yhteiskoulun lukiossa koulun henkilökunnan toiminnan lähtökohta on ammatillisuus, joka takaa luottamuksensuojan ja hyväksikäyttökiellon toteutumisen. Samoin aktiivinen oppilaskunta on oppilaitoksen vahvuus ja aidon osallisuuden ja vaikuttamisen kanava. Osallisuuden ja yhteenkuuluvuuden kokemus on hyvinvoinnin keskeinen elementti. Aitoon osallisuuteen pyritään muun muassa tavoitteellisella ryhmäyttämisellä erityisesti uusien opiskelijoiden tullessa kouluyhteisöön.
Tampereen kaupungilla on yhteinen opiskeluhuollon ohjausryhmä, jossa sovitaan opiskeluhuoltotoiminnan keskeiset periaatteet sekä opiskeluhuoltotoiminnan yleinen suunnittelu, ohjaus ja arviointi. Arviointi on ohjausryhmän erityinen tehtävä. TYKissä toimiva opiskeluhuoltoryhmä suunnittelee, kehittää ja toteuttaa koulukohtaista opiskeluhuoltoa. Keskeinen tehtävä on kouluyhteisön voinnin tarkastelu ja sen pohjalta tavoitteiden ja toimenpiteiden suunnittelu
Opiskeluhuoltoryhmän kokoontuu säännöllisesti ja sen puheenjohtajana toimii rehtori. Ryhmässä käsitellään ajankohtaisia koulun hyvinvointiin liittyviä asioita ja keskustellaan toimenpiteistä.
Yhteisöllisessä opiskeluhuollossa tärkeimmät välineet tiedon kokoamisessa ovat kouluterveyskyselyt, ympäristön terveellisyyden ja opiskeluyhteisön hyvinvoinnin tarkastukset, Opetushallituksen ja THL:n kyselyt ja laajojen terveystarkastusten yhteenvedot ja monet koulun omat arviointimallit.
Opiskeluhuoltoryhmässä suunnitellaan kootun tiedon perusteella yhteisön hyvinvointia lisääviä toimia. Toimet kohdistetaan mahdollisiin havaittuihin puutteisiin, mutta myös mahdollisiin uhkiin ja ennalta ehkäiseviin toimiin.
Opetussuunnitelman perusteissa korostetaan yhä enemmän koulun ja kodin välistä yhteistyötä ja avointa ilmapiiriä. Kasvatusvastuu kuuluu ensisijaisesti opiskelijan huoltajille, mutta koulu pyrkii tukemaan huoltajia tässä kasvatustyössä olemassa olevien resurssien puitteissa. Parhaimmillaan tämä on moniammatillisen verkoston saumatonta yhteistyötä, jonka tavoitteena on nuoren hyvinvoinnin ja tasapainoisen kehityksen turvaaminen.
Moniammatillinen verkostotyö on vakiintunut yhdeksi sosiaali- ja terveydenhuollon työmuodoista ja ne muodostuvat eri organisaatioiden asiantuntijoista. Koulussa moniammatillinen verkostotyö on kiinteä osa yhteisöllistä opiskeluhuoltoa. Parhaimmillaan verkostotyö toimii avoimena keskustelufoorumina opiskelijan tilanteessa ja mobilisoi uusia voimavaroja opiskelijan tukemiseksi. Moniammatillinen verkostotyö antaa mahdollisuuden yhdistää eri asiantuntijoiden resursseja ja vahvistaa sitä kautta työn ammatillisuutta ja parantaa palveluiden laatua.
Kouluissa tehtävä monialainen verkostotyö edellyttää verkostolta toimivaa yhteistyötä, sekä jokaisen verkoston jäsenen hyvää työpanosta omassa työtehtävässään. Yksilökohtainen opiskeluhuolto edellyttää monialaista yksilökohtaista opiskeluhuoltoa. Työn tavoitteena on tilanteen ja resurssien kartoitus, sekä vastuun ja tehtävien jako. Onnistunut verkostotyö edellyttää jatkuvaa seurantaa ja arviointia.
Opinto-ohjaus on tärkeä osa koulun moniammatillista yhteistyötä. Opinto-ohjaaja osallistuu syrjäytymisen ehkäisyyn, auttaa ja kannustaa oman opintopolun löytämistä ja osallistuu nivel-vaiheyhteistyöhön koulun ja kodin välisessä yhteistyössä. Tämän lisäksi opinto-ohjaaja osallistuu vanhempainiltoihin, joissa käsitellään opiskelijan jatko-opintoihin liittyviä asioita. Opinto-ohjaaja tuo opiskelijahuoltoryhmään ohjauksellisen näkökulman, on mukana tunnistamassa mahdollisia pudokkaita, seuraa osaltaan opiskelijoiden tilannetta ja nostaa tarvittaessa esiin huolen lukion päättötodistuksen saamisesta. Opinto-ohjauksen tärkeimpiä tehtäviä on nuorisotakuun hengessä ohjata ja tukea nuorta jatko-opintoihin hakeutumisessa. Opinto-ohjausta toteutetaan oppitunteilla, pienryhmissä ja henkilökohtaisissa ohjauskeskusteluissa.
Lukiolain mukaan opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Tämä on myös yhteisöllisen opiskelijahuollon keskeinen tavoite. Turvallisuus on paitsi yksilöä koskevaa henkilökohtaista henkistä ja fyysistä turvallisuutta, myös koko yhteisön ja opiskeluympäristön laaja-alaista turvallisuutta. Oppilaitoksen pelastus- ja kriisivalmiussuunnitelmassa kuvataan toimenpiteet, joilla turvataan oppilaitoksen esteetön opiskeluympäristö, tapaturmien ehkäiseminen, ensiavun järjestäminen sekä toiminta äkillisissä kriiseissä sekä uhka- ja vaaratilanteissa. Koulutapaturmissa opiskelija saa ensiavun koulussa terveydenhoitajan luona ja tarvittaessa hänet ohjataan jatkohoitoon. Koulussa tapahtuneesta tapaturmasta ilmoitetaan välittömästi opiskelijan huoltajalle. Jos terveydenhoitaja ei ole tavoitettavissa, opettajat vastaavat jatkohoitoon ohjaamisesta ja asiasta tiedottamisesta vanhemmille. Koulun henkilökuntaa koulutetaan säännöllisesti ensiavun antamiseen ja kuka tahansa on velvollinen hätätilanteessa antamaan ensiapua.
Perusopetuslain ja lukiolain mukaiset oppilaitoksen järjestyssäännöt ovat keskeinen osa koulun turvallista toimintakulttuuria. Yhteiset säännöt edesauttavat myös lainmukaista, hyvää oppimista. Oppilaitosten uusi turvallisuushaaste liittyy sähköisen ympäristön tietoturvallisuuteen, ja se on kouluissa jatkuva kehittämiskohde.
Poissaololle on aina oltava hyväksyttävä syy. Luvattomat poissaolot ovat aina ilmentymä jostakin, ja vakavimmissa tapauksissa johtavat syrjäytymiseen. Poissaolot vaativat siksi taustalla olevien ongelmien ja avun tarpeen kartoittamista. Poissaoloseuranta tapahtuu Wilman avulla. Alaikäisen opiskelijan huoltaja selvittää poissaolot mahdollisimman nopeasti. Täysi-ikäisen opiskelijan poissaolot selvittää joko opiskelija itse tai opiskelijan luvalla hänen huoltajansa. Ryhmänohjaaja seuraa opiskelijoiden poissaolomääriä.
Tärkeä osa oppilaitoksen turvallisuutta ja terveellisyyttä on päihteettömyys, johon pyritään ennen kaikkea ennaltaehkäisevillä toimilla ja jatkuvalla havainnoinnilla. Parasta tukea nuorelle kaikkia päihteitä vastaan on vanhempien ja koulun yhteinen näkemys päihteettömyydestä.
Oppilaitoksessa on suunnitelma opiskelijoiden ja opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä.
3. Yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestäminen
Yksilökohtaisella opiskelijahuollolla tarkoitetaan koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluja, psykologi- ja kuraattoripalveluja sekä monialaista yksilökohtaista opiskeluhuoltoa, jota annetaan monialaisessa asiantuntijaryhmässä.
Terveydenhoitaja on koululla koulupäivisin ja pitää opiskelijoille vastaanottoa ilmoittaminaan ajankohtina ilman ajanvarausta. Muina ajankohtina käynnit tapahtuvat ajanvarauksella, paitsi kiireellisessä avun tarpeessa esim. tapaturman sattuessa. Terveydenhoitaja tekee ensimmäisen vuoden opiskelijoille terveystarkastuksen. Terveydenhoitaja tekee yhteistyötä koulun henkilökunnan kanssa opiskelijoiden terveyteen, sairauden hoitoon, erityisruokavalioihin ja lääkityksen järjestämiseen liittyen. Vastuu opiskelijan sairauden hoidosta ja lääkkeiden annosta on aina huoltajilla. Huoltajien tehtävä on tiedottaa koulussa opettajille opiskelijan sairauksista ja niiden hoidosta.
Opiskelijalle varataan aika lääkärintarkastukseen, jos siihen todetaan tarve terveydenhoitajan tarkastuksessa tai opiskelija itse haluaa ajan lääkärintarkastukseen. Tampereella opiskelevat lukiolaiset saavat perustason lääkäripalvelut kaupungin opiskeluterveydenhuollosta. Opiskelijat hakeutuvat ensisijaisesti oman koulun terveydenhoitajan vastaanotolle, jossa tarvittaessa tehdään ajanvaraus lääkärille joko koululle tai opiskeluterveydenhuollon keskitettyyn toimipisteeseen. Opiskelija voi varata lääkäriajan myös omalääkärille. Kiireellisessä avuntarpeessa opiskelijat menevät Acutaan.
Opiskelijat voivat varata itse ajan Tampereen kaupungin suun terveydenhuollon palveluihin. Vieraspaikkakuntalaiset voivat myös käyttää kaupungin palveluita tai varata ajan oman kotikuntansa palveluihin.
Tampereen kaupunki järjestää psykologi- ja kuraattoripalvelut.
Erityisopettaja käy koululla viikoittain ja opiskelijat voivat varata hänelle ajan oppimisvaikeuksiin liittyvissä asioissa. Erityisopetukseen kuuluu LUKI-vaikeuksien testaaminen ja kuntoutus sekä opiskelijoiden tukeminen erilaisissa oppimisvaikeuksissa oppiaineesta riippumatta.
Yksittäistä opiskelijaa koskevan asian käsittelemiseksi voidaan perustaa monialainen asiantuntijaryhmä. Opiskeluhuollon monialaisessa asiantuntijaryhmässä selvitetään yksittäisen opiskelijan opiskeluhuollon tarvetta. Asian käsittely asiantuntijaryhmässä perustuu opiskelijan suostumukseen. Opiskelijan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella hänen asiansa käsittelyyn voi osallistua tarvittavia opiskeluhuollon yhteistyötahoja tai opiskelijan läheisiä. Mikäli opiskelijalla ei ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, suostumuksen antaa huoltaja. Asiantuntijaryhmän vastuuhenkilön on kirjattava suunnitellut ja jo toteutetut yksilölliset opiskeluhuollon tukitoimenpiteet opiskeluhuollon kertomukseksi.
Opetuksen järjestäjä ylläpitää monialaisen yksilökohtaisen opiskeluhuollon rekisteriä. Rekisteriin tallennetaan laadittavat opiskeluhuollon kertomukset sekä muut tehtävissä laaditut tai saadut yksittäistä opiskelijaa koskevat asiakirjat. Opiskeluhuoltokertomus laaditaan aikajärjestyksessä eteneväksi ja siihen kirjataan oppilas- ja opiskelijahuoltolain 2§:n mukaiset asiat yksittäisestä opiskelijasta ja hänen asiastaan. Mikäli rekisteristä annetaan tietoja sivulliselle, asiakirjaan on merkittävä mitä tietoja, kenelle sivulliselle ja millä laillisella perusteella tai yksilöidyllä suostumuksella tietoja on luovutettu.
Opiskelijatyöhön osallistuvilla henkilöillä sekä lain mukaan opetuksen tai koulutuksen järjestämisestä vastaavalla viranomaisella on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen asianmukaisen opetuksen ja koulutuksen järjestämiseksi tarvittavat välttämättömät tiedot (lukiolaki 32§).
Yhteistyö koulun ulkopuolisten palvelujen ja yhteistyökumppaneiden kanssa toteutetaan yksilökohtaisen opiskeluhuollon puitteissa yksittäiselle opiskelijalle annettavien palvelujen muodossa tai monialaisena yhteistyönä moniammatillisen verkoston kanssa. Monialainen yhteistyö moniammatillisen verkoston kanssa tarkoittaa verkostoa, jossa on jäseniä esim. opetustoimesta, sosiaali- ja terveystoimesta, opiskelijoiden huoltajia sekä tarvittaessa muita tahoja.
4. Yhteistyö opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa
Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen ja nuoren kasvatuksesta. Koulu tukee vanhempien kasvatustehtävää ja vastaa opiskelijoiden kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäseninä. Toimivan kodin ja koulun yhteistyön kautta huoltajat voivat osaltaan tukea lastensa tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä. Vuorovaikutus kodin kanssa lisää opettajan ymmärrystä nuoren tilanteessa ja auttaa häntä opetuksen suunnittelussa.
Yhteisvastuullisen kasvatuksen tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja hyvinvointia koulussa. Kodin ja koulun oppilashuollollista yhteistyötä toteutetaan sekä yhteisö- että yksilötasolla yhteistyössä oppilaiden ja huoltajien kanssa. Yksittäistä oppilasta koskevien tarvittavien oppilashuollollisten tukitoimien suunnittelussa tulee kuulla lasta tai nuorta ja huoltajaa. Opiskeluyhuoltotyötä ohjaavat kaikkien osapuolien kunnioittaminen, luottamuksellisuus sekä eri osapuolien tietojensaantia ja salassapitoa koskevat säädökset.
Koulun ja kodin yhteistyötä tehdään monin tavoin. Keskeisin muoto Tampereen yhteiskoulun lukiossa on aktiivinen tiedottaminen koulun asioista. Ryhmänohjaaja toimii opiskelijan lähiaikuisena ja on siten ensisijainen vastuuhenkilö myös vanhempien suuntaan. Vanhempainillat, juhlat, avoimien ovien päivä sekä vuosittain erilaiset tapahtumat ovat myös esimerkkejä koulun ja kodin välisestä yhteistyöstä.
Kun jokin asia opiskelijan koulunkäynnissä askarruttaa, kannattaa ensimmäisenä ottaa yhteyttä ryhmänohjaajan. Ryhmänohjaaja tekee opiskelijakohtaisesti tarpeen arvioiden yhteistyötä opinto-ohjaajan sekä terveydenhoitajan kanssa. Jos aineenopettajalla, ryhmänohjaajalla tai opinto-ohjaajalla herää huoli opiskelijasta, hän on yhteydessä vanhempiin (täysi-ikäisten kohdalla opiskelijan luvalla). Tarvittaessa voidaan kutsua koolle monialainen asiantuntijaryhmä opiskelijan tueksi.
5. Opiskeluhuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen
Opetustoimen hallinnonalalla ei ole yleistä valtakunnallista valvontaorganisaatiota, vaan toiminnan laatu varmistetaan ennen kaikkea arvioinnin avulla. Arviointi on paitsi ulkopuolista arviointia, ennen kaikkea opetuksen- ja koulutuksenjärjestäjien oma-arviointia ja sen pohjalta tapahtuvaa omavalvontaa.
Opiskeluhuoltosuunnitelman arviointia koordinoi Tampereen kaupungin opiskeluhuollon ohjausryhmä. Oppilaitostasolla suunnitelman toteuttamisesta ja arvioinnista vastaa opiskelu-huoltoryhmä. Opiskeluhuollon suunnitelman mukaisen kokonaisuuden toteutumista arvioidaan tarkastelemalla palveluiden saatavuutta, tavoittavuutta ja vaikuttavuutta. Arvioinnin välineinä käytetään tilastoja, kyselyitä ja laadullista arviointia. Seurantatietoja hyödynnetään vuosittaisen toimintasuunnitelmatyön yhteydessä koulujen opiskeluhuoltoryhmässä sekä suunnitteluryhmässä.
'
OPS 2014 – OPISKELUHUOLTO
4.3. Opiskeluhuolto
Opiskeluhuollon tavoitteena on opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen ja ylläpitäminen sekä niiden edellytyksiä lisäävä toiminta kouluyhteisössä. Opiskeluhuolto on tärkeä osa koulun kasvatus- ja opetustehtävää ja siinä otetaan huomioon nuoren edun ensisijaisuus. Opiskelijalla on oikeus saada maksutta sellainen opiskeluhuolto, jota opetukseen osallistuminen edellyttää. Opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti uuden lain hengessä ennaltaehkäisevänä ja koko kouluyhteisöä tukevana yhteisöllisenä opiskelijahuoltona. Tämän lisäksi opiskelijoilla on lakisääteinen oikeus yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon. Opiskeluhuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, kunnioittava suhtautuminen opiskelijaan ja huoltajaan sekä heidän osallisuutensa tukeminen.
4.3.1. Opiskeluhuollon keskeiset periaatteet
Yhteisöllinen opiskeluhuolto
Lukioissa opiskeluhuolto ymmärretään keskeisenä osana koko oppilaitoksen toimintakulttuuria ja käytännön toimia. Yksityiskoulujen yhteisöllinen toimintakulttuuri rakenteineen edistääkin kokonaisuudessaan yhteisöllistä ja yksilöllistä opiskeluhuoltoa. Opiskeluhuollon pääpaino on yhteisöllisessä opiskeluhuollossa. Tämä tarkoittaa ennen kaikkea hyvinvoivista ihmisistä ja terveyttä tukevasta ympäristöstä koostuvaa kouluyhteisöä. Opiskeluhuollon tavoitteena on edistää koko kouluyhteisön hyvinvointia, yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja hyvää oppimista. Samalla huolehditaan kouluympäristön terveellisyydestä, esteettömyydestä ja turvallisuudesta. Lähtökohtana on se, että yhteisön hyvinvointiin voidaan ja tulee vaikuttaa.
Yksilökohtainen opiskeluhuolto
Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan opiskeluterveydenhuollon palveluja, psykologi- ja kuraattoripalveluja sekä monialaista yksilökohtaista opiskeluhuoltoa, jota tarjotaan monialaisessa asiantuntijaryhmässä. Keskeisenä toimintaperiaatteena yksilökohtaisessa työssä ovat luottamuksensuoja ja hyväksikäyttökielto. Yhteistyö opiskelijan sekä hänen huoltajansa kanssa on ensiarvoisen tärkeää. Kaikki yksilökohtainen opiskeluhuollon työ perustuu vapaaehtoisuuteen. Laki ei tunne käsitettä ”pakkoauttaminen”. Koulutuksen järjestäjän palveluksessa olevat henkilöt ja terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat kuitenkin velvollisia viipymättä ilmoittamaan salassapitosäännösten estämättä kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he tehtävässään ovat saaneet tietää nuoresta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Lastensuojeluilmoitus (25§) tehdään ensisijaisesti yhteistyössä lapsen ja tämän huoltajien kanssa.
4.3.2 Opiskeluhuoltosuunnitelmat ja niiden laatiminen
Koulukohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma
1. Opiskeluhuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut
Opiskelijoiden taustat, elinolot ja hyvinvoinnin edellytykset huomioidaan, kun opiskelijahuollon resursseja kohdennetaan yhteisölliseen ja yksilölliseen opiskelijahuoltotyöhön sekä yhteistyöhön kotien, viranomaistahojen ja muiden alueellisten toimijoiden kanssa.
Tampereen yhteiskoulun lukiossa opiskelee 830 opiskelijaa. Koulun erityisluonteesta johtuen opiskelijoiksi hakeutuu paljon kunnianhimoisia ja lahjakkaita opiskelijoita. Pirkanmaan ulkopuolelta opiskelijoita tulee vuosittain n. 8%. Muun muuassa näistä syistä johtuen opiskelijoiden jaksamiseen liittyvät vaikeudet ovat olleet runsaita. Noin 20% kaikista opiskelijoista ja tytöistä jopa 40% on kärsinyt masennusoireista. (Kouluterveyskysely 2013)
Tampereen yhteiskoulun lukion opiskeluhuoltopalveluista vastaa Tampereen kaupunki. Opiskelijoille tarjottavia opiskeluhuoltopalveluita ovat opiskelijaterveydenhuolto sekä kuraattori- ja psykologipalvelut. Tampereen yhteiskoulun lukiolla on mahdollista saada terveydenhoitajan palveluita joka arkipäivä. Lääkäri on tavattavissa koululla kerran viikossa.
Opiskeluhuoltopalvelujen lisäksi opiskelijoiden tukena lukiossa toimii kolme päätoimista opinto-ohjaajaa sekä erityisopettaja, joka on tavattavissa kerran viikossa.
2. Yhteisöllinen opiskeluhuolto ja sen toimintatavat
Tampereen yhteiskoulun lukiossa opiskeluhuolto ymmärretään keskeisenä osana koko oppilaitoksen toimintakulttuuria ja käytännön toimia. Pääpaino on yhteisöllisessä opiskeluhuollossa.
Opiskelijahuollon keskeisin toimintaperiaate on opiskelijan ja huoltajien osallisuus ja arvostava kohtaaminen. Vaikka kodeilla on päävastuu nuoren kasvun ja kehityksen kannalta, on koulun keskeinen nuoren kehitysympäristö. Tampereen yhteiskoulun lukiossa koulun henkilökunnan toiminnan lähtökohta on ammatillisuus, joka takaa luottamuksensuojan ja hyväksikäyttökiellon toteutumisen. Samoin aktiivinen oppilaskunta on oppilaitoksen vahvuus ja aidon osallisuuden ja vaikuttamisen kanava. Osallisuuden ja yhteenkuuluvuuden kokemus on hyvinvoinnin keskeinen elementti. Aitoon osallisuuteen pyritään muun muassa tavoitteellisella ryhmäyttämisellä erityisesti uusien opiskelijoiden tullessa kouluyhteisöön.
Tampereen kaupungilla on yhteinen opiskeluhuollon ohjausryhmä, jossa sovitaan opiskeluhuoltotoiminnan keskeiset periaatteet sekä opiskeluhuoltotoiminnan yleinen suunnittelu, ohjaus ja arviointi. Arviointi on ohjausryhmän erityinen tehtävä. TYKissä toimiva opiskeluhuoltoryhmä suunnittelee, kehittää ja toteuttaa koulukohtaista opiskeluhuoltoa. Keskeinen tehtävä on kouluyhteisön voinnin tarkastelu ja sen pohjalta tavoitteiden ja toimenpiteiden suunnittelu
Opiskeluhuoltoryhmän kokoontuu säännöllisesti ja sen puheenjohtajana toimii rehtori. Ryhmässä käsitellään ajankohtaisia koulun hyvinvointiin liittyviä asioita ja keskustellaan toimenpiteistä.
Yhteisöllisessä opiskeluhuollossa tärkeimmät välineet tiedon kokoamisessa ovat kouluterveyskyselyt, ympäristön terveellisyyden ja opiskeluyhteisön hyvinvoinnin tarkastukset, Opetushallituksen ja THL:n kyselyt ja laajojen terveystarkastusten yhteenvedot ja monet koulun omat arviointimallit.
Opiskeluhuoltoryhmässä suunnitellaan kootun tiedon perusteella yhteisön hyvinvointia lisääviä toimia. Toimet kohdistetaan mahdollisiin havaittuihin puutteisiin, mutta myös mahdollisiin uhkiin ja ennalta ehkäiseviin toimiin.
Opetussuunnitelman perusteissa korostetaan yhä enemmän koulun ja kodin välistä yhteistyötä ja avointa ilmapiiriä. Kasvatusvastuu kuuluu ensisijaisesti opiskelijan huoltajille, mutta koulu pyrkii tukemaan huoltajia tässä kasvatustyössä olemassa olevien resurssien puitteissa. Parhaimmillaan tämä on moniammatillisen verkoston saumatonta yhteistyötä, jonka tavoitteena on nuoren hyvinvoinnin ja tasapainoisen kehityksen turvaaminen.
Moniammatillinen verkostotyö on vakiintunut yhdeksi sosiaali- ja terveydenhuollon työmuodoista ja ne muodostuvat eri organisaatioiden asiantuntijoista. Koulussa moniammatillinen verkostotyö on kiinteä osa yhteisöllistä opiskeluhuoltoa. Parhaimmillaan verkostotyö toimii avoimena keskustelufoorumina opiskelijan tilanteessa ja mobilisoi uusia voimavaroja opiskelijan tukemiseksi. Moniammatillinen verkostotyö antaa mahdollisuuden yhdistää eri asiantuntijoiden resursseja ja vahvistaa sitä kautta työn ammatillisuutta ja parantaa palveluiden laatua.
Kouluissa tehtävä monialainen verkostotyö edellyttää verkostolta toimivaa yhteistyötä, sekä jokaisen verkoston jäsenen hyvää työpanosta omassa työtehtävässään. Yksilökohtainen opiskeluhuolto edellyttää monialaista yksilökohtaista opiskeluhuoltoa. Työn tavoitteena on tilanteen ja resurssien kartoitus, sekä vastuun ja tehtävien jako. Onnistunut verkostotyö edellyttää jatkuvaa seurantaa ja arviointia.
Opinto-ohjaus on tärkeä osa koulun moniammatillista yhteistyötä. Opinto-ohjaaja osallistuu syrjäytymisen ehkäisyyn, auttaa ja kannustaa oman opintopolun löytämistä ja osallistuu nivel-vaiheyhteistyöhön koulun ja kodin välisessä yhteistyössä. Tämän lisäksi opinto-ohjaaja osallistuu vanhempainiltoihin, joissa käsitellään opiskelijan jatko-opintoihin liittyviä asioita. Opinto-ohjaaja tuo opiskelijahuoltoryhmään ohjauksellisen näkökulman, on mukana tunnistamassa mahdollisia pudokkaita, seuraa osaltaan opiskelijoiden tilannetta ja nostaa tarvittaessa esiin huolen lukion päättötodistuksen saamisesta. Opinto-ohjauksen tärkeimpiä tehtäviä on nuorisotakuun hengessä ohjata ja tukea nuorta jatko-opintoihin hakeutumisessa. Opinto-ohjausta toteutetaan oppitunteilla, pienryhmissä ja henkilökohtaisissa ohjauskeskusteluissa.
Lukiolain mukaan opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Tämä on myös yhteisöllisen opiskelijahuollon keskeinen tavoite. Turvallisuus on paitsi yksilöä koskevaa henkilökohtaista henkistä ja fyysistä turvallisuutta, myös koko yhteisön ja opiskeluympäristön laaja-alaista turvallisuutta. Oppilaitoksen pelastus- ja kriisivalmiussuunnitelmassa kuvataan toimenpiteet, joilla turvataan oppilaitoksen esteetön opiskeluympäristö, tapaturmien ehkäiseminen, ensiavun järjestäminen sekä toiminta äkillisissä kriiseissä sekä uhka- ja vaaratilanteissa. Koulutapaturmissa opiskelija saa ensiavun koulussa terveydenhoitajan luona ja tarvittaessa hänet ohjataan jatkohoitoon. Koulussa tapahtuneesta tapaturmasta ilmoitetaan välittömästi opiskelijan huoltajalle. Jos terveydenhoitaja ei ole tavoitettavissa, opettajat vastaavat jatkohoitoon ohjaamisesta ja asiasta tiedottamisesta vanhemmille. Koulun henkilökuntaa koulutetaan säännöllisesti ensiavun antamiseen ja kuka tahansa on velvollinen hätätilanteessa antamaan ensiapua.
Perusopetuslain ja lukiolain mukaiset oppilaitoksen järjestyssäännöt ovat keskeinen osa koulun turvallista toimintakulttuuria. Yhteiset säännöt edesauttavat myös lainmukaista, hyvää oppimista. Oppilaitosten uusi turvallisuushaaste liittyy sähköisen ympäristön tietoturvallisuuteen, ja se on kouluissa jatkuva kehittämiskohde.
Poissaololle on aina oltava hyväksyttävä syy. Luvattomat poissaolot ovat aina ilmentymä jostakin, ja vakavimmissa tapauksissa johtavat syrjäytymiseen. Poissaolot vaativat siksi taustalla olevien ongelmien ja avun tarpeen kartoittamista. Poissaoloseuranta tapahtuu Wilman avulla. Alaikäisen opiskelijan huoltaja selvittää poissaolot mahdollisimman nopeasti. Täysi-ikäisen opiskelijan poissaolot selvittää joko opiskelija itse tai opiskelijan luvalla hänen huoltajansa. Ryhmänohjaaja seuraa opiskelijoiden poissaolomääriä.
Tärkeä osa oppilaitoksen turvallisuutta ja terveellisyyttä on päihteettömyys, johon pyritään ennen kaikkea ennaltaehkäisevillä toimilla ja jatkuvalla havainnoinnilla. Parasta tukea nuorelle kaikkia päihteitä vastaan on vanhempien ja koulun yhteinen näkemys päihteettömyydestä.
Oppilaitoksessa on suunnitelma opiskelijoiden ja opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä.
3. Yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestäminen
Yksilökohtaisella opiskelijahuollolla tarkoitetaan koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluja, psykologi- ja kuraattoripalveluja sekä monialaista yksilökohtaista opiskeluhuoltoa, jota annetaan monialaisessa asiantuntijaryhmässä.
Terveydenhoitaja on koululla koulupäivisin ja pitää opiskelijoille vastaanottoa ilmoittaminaan ajankohtina ilman ajanvarausta. Muina ajankohtina käynnit tapahtuvat ajanvarauksella, paitsi kiireellisessä avun tarpeessa esim. tapaturman sattuessa. Terveydenhoitaja tekee ensimmäisen vuoden opiskelijoille terveystarkastuksen. Terveydenhoitaja tekee yhteistyötä koulun henkilökunnan kanssa opiskelijoiden terveyteen, sairauden hoitoon, erityisruokavalioihin ja lääkityksen järjestämiseen liittyen. Vastuu opiskelijan sairauden hoidosta ja lääkkeiden annosta on aina huoltajilla. Huoltajien tehtävä on tiedottaa koulussa opettajille opiskelijan sairauksista ja niiden hoidosta.
Opiskelijalle varataan aika lääkärintarkastukseen, jos siihen todetaan tarve terveydenhoitajan tarkastuksessa tai opiskelija itse haluaa ajan lääkärintarkastukseen. Tampereella opiskelevat lukiolaiset saavat perustason lääkäripalvelut kaupungin opiskeluterveydenhuollosta. Opiskelijat hakeutuvat ensisijaisesti oman koulun terveydenhoitajan vastaanotolle, jossa tarvittaessa tehdään ajanvaraus lääkärille joko koululle tai opiskeluterveydenhuollon keskitettyyn toimipisteeseen. Opiskelija voi varata lääkäriajan myös omalääkärille. Kiireellisessä avuntarpeessa opiskelijat menevät Acutaan.
Opiskelijat voivat varata itse ajan Tampereen kaupungin suun terveydenhuollon palveluihin. Vieraspaikkakuntalaiset voivat myös käyttää kaupungin palveluita tai varata ajan oman kotikuntansa palveluihin.
Tampereen kaupunki järjestää psykologi- ja kuraattoripalvelut.
Erityisopettaja käy koululla viikoittain ja opiskelijat voivat varata hänelle ajan oppimisvaikeuksiin liittyvissä asioissa. Erityisopetukseen kuuluu LUKI-vaikeuksien testaaminen ja kuntoutus sekä opiskelijoiden tukeminen erilaisissa oppimisvaikeuksissa oppiaineesta riippumatta.
Yksittäistä opiskelijaa koskevan asian käsittelemiseksi voidaan perustaa monialainen asiantuntijaryhmä. Opiskeluhuollon monialaisessa asiantuntijaryhmässä selvitetään yksittäisen opiskelijan opiskeluhuollon tarvetta. Asian käsittely asiantuntijaryhmässä perustuu opiskelijan suostumukseen. Opiskelijan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella hänen asiansa käsittelyyn voi osallistua tarvittavia opiskeluhuollon yhteistyötahoja tai opiskelijan läheisiä. Mikäli opiskelijalla ei ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, suostumuksen antaa huoltaja. Asiantuntijaryhmän vastuuhenkilön on kirjattava suunnitellut ja jo toteutetut yksilölliset opiskeluhuollon tukitoimenpiteet opiskeluhuollon kertomukseksi.
Opetuksen järjestäjä ylläpitää monialaisen yksilökohtaisen opiskeluhuollon rekisteriä. Rekisteriin tallennetaan laadittavat opiskeluhuollon kertomukset sekä muut tehtävissä laaditut tai saadut yksittäistä opiskelijaa koskevat asiakirjat. Opiskeluhuoltokertomus laaditaan aikajärjestyksessä eteneväksi ja siihen kirjataan oppilas- ja opiskelijahuoltolain 2§:n mukaiset asiat yksittäisestä opiskelijasta ja hänen asiastaan. Mikäli rekisteristä annetaan tietoja sivulliselle, asiakirjaan on merkittävä mitä tietoja, kenelle sivulliselle ja millä laillisella perusteella tai yksilöidyllä suostumuksella tietoja on luovutettu.
Opiskelijatyöhön osallistuvilla henkilöillä sekä lain mukaan opetuksen tai koulutuksen järjestämisestä vastaavalla viranomaisella on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen asianmukaisen opetuksen ja koulutuksen järjestämiseksi tarvittavat välttämättömät tiedot (lukiolaki 32§).
Yhteistyö koulun ulkopuolisten palvelujen ja yhteistyökumppaneiden kanssa toteutetaan yksilökohtaisen opiskeluhuollon puitteissa yksittäiselle opiskelijalle annettavien palvelujen muodossa tai monialaisena yhteistyönä moniammatillisen verkoston kanssa. Monialainen yhteistyö moniammatillisen verkoston kanssa tarkoittaa verkostoa, jossa on jäseniä esim. opetustoimesta, sosiaali- ja terveystoimesta, opiskelijoiden huoltajia sekä tarvittaessa muita tahoja.
4. Yhteistyö opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa
Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen ja nuoren kasvatuksesta. Koulu tukee vanhempien kasvatustehtävää ja vastaa opiskelijoiden kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäseninä. Toimivan kodin ja koulun yhteistyön kautta huoltajat voivat osaltaan tukea lastensa tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä. Vuorovaikutus kodin kanssa lisää opettajan ymmärrystä nuoren tilanteessa ja auttaa häntä opetuksen suunnittelussa.
Yhteisvastuullisen kasvatuksen tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja hyvinvointia koulussa. Kodin ja koulun oppilashuollollista yhteistyötä toteutetaan sekä yhteisö- että yksilötasolla yhteistyössä oppilaiden ja huoltajien kanssa. Yksittäistä oppilasta koskevien tarvittavien oppilashuollollisten tukitoimien suunnittelussa tulee kuulla lasta tai nuorta ja huoltajaa. Opiskeluyhuoltotyötä ohjaavat kaikkien osapuolien kunnioittaminen, luottamuksellisuus sekä eri osapuolien tietojensaantia ja salassapitoa koskevat säädökset.
Koulun ja kodin yhteistyötä tehdään monin tavoin. Keskeisin muoto Tampereen yhteiskoulun lukiossa on aktiivinen tiedottaminen koulun asioista. Ryhmänohjaaja toimii opiskelijan lähiaikuisena ja on siten ensisijainen vastuuhenkilö myös vanhempien suuntaan. Vanhempainillat, juhlat, avoimien ovien päivä sekä vuosittain erilaiset tapahtumat ovat myös esimerkkejä koulun ja kodin välisestä yhteistyöstä.
Kun jokin asia opiskelijan koulunkäynnissä askarruttaa, kannattaa ensimmäisenä ottaa yhteyttä ryhmänohjaajan. Ryhmänohjaaja tekee opiskelijakohtaisesti tarpeen arvioiden yhteistyötä opinto-ohjaajan sekä terveydenhoitajan kanssa. Jos aineenopettajalla, ryhmänohjaajalla tai opinto-ohjaajalla herää huoli opiskelijasta, hän on yhteydessä vanhempiin (täysi-ikäisten kohdalla opiskelijan luvalla). Tarvittaessa voidaan kutsua koolle monialainen asiantuntijaryhmä opiskelijan tueksi.
5. Opiskeluhuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen
Opetustoimen hallinnonalalla ei ole yleistä valtakunnallista valvontaorganisaatiota, vaan toiminnan laatu varmistetaan ennen kaikkea arvioinnin avulla. Arviointi on paitsi ulkopuolista arviointia, ennen kaikkea opetuksen- ja koulutuksenjärjestäjien oma-arviointia ja sen pohjalta tapahtuvaa omavalvontaa.
Opiskeluhuoltosuunnitelman arviointia koordinoi Tampereen kaupungin opiskeluhuollon ohjausryhmä. Oppilaitostasolla suunnitelman toteuttamisesta ja arvioinnista vastaa opiskelu-huoltoryhmä. Opiskeluhuollon suunnitelman mukaisen kokonaisuuden toteutumista arvioidaan tarkastelemalla palveluiden saatavuutta, tavoittavuutta ja vaikuttavuutta. Arvioinnin välineinä käytetään tilastoja, kyselyitä ja laadullista arviointia. Seurantatietoja hyödynnetään vuosittaisen toimintasuunnitelmatyön yhteydessä koulujen opiskeluhuoltoryhmässä sekä suunnitteluryhmässä.