Ryhmä 5. Suunnitelma opiskelijan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä (Tarja ja MarjoF) SIIRRETTY OSAKSI OPISKELUHUOLTOA
Suunnitelma opiskelijan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä (luonnos)
Tästä linkistä löytyy keskeneräinen luonnos lopulliseksi tekstiksi.
LOPS2016 luonnos 22.9.2015 sanoo asiasta seuraavaa (s. 18)
Myös lopullinen LOPS (27.10.2015) on sanasta sanaan sama. (s.22) -MF
Opiskelijoiden tietoisuutta kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ilmenemisestä lisätään (tähän kuvausta miten?). Oppilaitoksessa tiedotetaan, miten tilanteisiin puututaan. Kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän kokemuksia ja esiintymistä kartoitetaan säännöllisillä kyselyillä.
Kun kiusaamista, väkivaltaa tai häirintää esiintyy, vastuu tilanteeseen puuttumisessa on koko oppilaitoksen henkilöstöllä. Opiskelijoita ohjataan ilmoittamaan kokemastaan tai havaitsemastaan kiusaamis-, väkivalta- tai häirintätilanteesta. Yksilötasolla tilanteita käsittelee tapauskohtaisesti ryhmänohjaaja, opinto-ohjaaja, opiskeluhuollon henkilöstö ja tarvittaessa rehtori.
Yllä alustavaa tekstiä tiivistettynä edeltävistä asioista. Katsotaan tämä Liisan kanssa opiskeluhuoltotekstin kanssa yhteen. Ihan kaikkea ei siis ole mukana.../Kirsi
Tekstit valmiiksi viim. ma 30.11. Sähköinen kommentointikierros joulukuun 1. viikon aikana, tavoitteena saada teksti lopullisesti valmiiksi ma 7.12.
TUIJAN LAITTAMA MATERIAALI: KOULUN TASA-ARVOSUUNNITELMA
Toiminnallinen tavoiteohjelma
1.Yleistä
Tasa-arvolaki velvoittaa oppilaitoksen ylläpitäjän edistämään ja valvomaan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista ja estämään sukupuoleen perustuvaa syrjintää tai häirintää. Toiminnan kehittämiseen tähtäävä tasa-arvosuunnitelma on laadittu opettajien ja opiskelijoiden yhteistyönä hyödyntäen opiskelijoille teetetyn tasa-arvokyselyn (2010) tuloksia. Tavoitteiden toteutumista seurataan vuosittain, ja ohjelmaa päivitetään tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään kolmen vuoden välein.
Tampereen yhteiskoulu on vuonna 1895 perustettu oppilaitos, joka on toimintansa alusta lähtien ollut nimenomaan yhteiskoulu. Tätä perinnettä tärkeänä pitäen pyrimme yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon koko opiskelijan lukiopolun ajan aina oppilaaksiotosta päästötodistusten jakoon.
Lukion oppilaaksiotto perustuu pääosin peruskoulun päättötodistuksen keskiarvoon. Koulumme ilmaisutaidon erityistehtävä mahdollistaa lisäpisteiden käytön opiskelijavalinnoissa. Lisäpisteitä voi saada harrastuksista ja tiettyjen oppiaineiden arvosanoista. Rehtori pisteyttää harrastuslausunnot pyrkien arvottamaan tyttöjen ja poikien harrastukset tasapuolisesti. Lukioomme pyrkijöistä on poikia noin neljäsosa, ja myös koulumme opiskelijoista on tällä hetkellä poikia 20 - 25%.
Kyselyn mukaan yli 90 prosentin mielestä tasa-arvo on toteutunut lukiossamme erittäin tai melko hyvin opetuksessa, opiskelijoiden ohjauksessa sekä opintosuoritusten arvioinnissa. Yhdenvertaisuustilanne on kyselyn mukaan yhtä korkeatasoinen. Jopa 97,2 prosenttia opiskelijoista sanoo tulevansa hyväksytyksi sellaisena, kuin on. Yleinen ilmapiiri on koulussamme tasa-arvoinen ja salliva. Nykytilanne on siis hyvä, ja se pyritään säilyttämään vähintään yhtä hyvänä. Toimiviksi havaitut käytänteet koulun arjessa säilytetään, ja muutoksia tehtäessä otetaan huomioon yhdenvertaisuuden ja sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen.
Kyselyyn vastanneista lähes 90 prosenttia piti koulumme ilmapiiriä tasa-arvoisena. Kuitenkin vajaa kolmannes kertoi kokevansa, että opiskelijat eivät kohtele toisiaan tasa-arvoisesti oppituntien ulkopuolella: välitunneilla, juhlissa yms. Tilanteen parantamiseksi vahvistetaan uusien opiskelijoiden ryhmäytymistä mm. ryhmänohjaajien koulutusta lisäämällä.
Opiskelijoista 41 prosenttia kokee, että opettajat suhtautuvat oppilaisiin tasapuolisesti opintomenestyksestä riippumatta. Aikuisina kouluyhteisön jäseninä opettajat ja muu henkilökunta pyrkivät kaikin tavoin tuomaan esiin sen, että jokainen opiskelija on yhtä arvokas ja tärkeä. Jatkossa kiinnitetään entistä enemmän huomio siihen, etteivät opettajat esimerkiksi puhuttele tai muutenkaan kohtele oppiaineessamme hyvin menestyvää eri tavalla kuin heikommin menestyvää. Jokainen oppiaine on yhtä arvokas, eikä välttämättä juuri oma oppiaineemme ole jokaisen opiskelijan tärkein ja suurin kiinnostuksen kohde. Palautus- ja palautetilanteissa huolehdimme parhaamme mukaan siitä, että jokainen voi säilyttää arvokkuutensa virheiden ja tappioiden hetkinäkin sekä iloita tavoitteidensa saavuttamisesta, olipa tavoitteena erinomainen arvosana tai ainoastaan kurssin läpäiseminen.
Kyselyn mukaan 71 prosenttia oppilaista ajattelee, että koulussamme tyttöjä rohkaistaan erittäin tai melko hyvin valitsemaan ammattinsa perinteisesti miesvaltaiselta alalta. Noin 71 prosentin mielestä poikia rohkaistaan erittäin tai melko hyvin valitsemaan naisvaltainen ala tai ammatti. Yksi yhteiskuntapoliittisista tavoitteista Suomessa on purkaa työmarkkinoiden vahvaa jakoa naisten ja miesten aloihin. Opintojen ohjauksella nähdään olevan tärkeä rooli tässä. Koulumme ohjauksessa tähän pyritään takaamalla riittävä resursointi ammatinvalinnanohjaukseen, joka tukee nuorten tiedonsaantia erilaisista uramahdollisuuksista. Lisäksi ohjauksessa hyödynnetään sukupuolisensitiivistä lähestymistapaa.
2.Opintosuoritusten arviointi
Tasa-arvokyselyn mukaan yli 90 prosenttia opiskelijoista kokee, että poikien ja tyttöjen tasa-arvoinen kohtelu toteutuu opintosuoritusten arvioinnissa melko tai erittäin hyvin. Vajaa kolmasosa opiskelijoista on sitä mieltä, että opettajat asettavat erilaisia vaatimuksia tytöille ja pojille.
Opiskelijoiden arvioinnin perusteet esitetään koulumme opetussuunnitelman luvussa 6. Opiskelijan oppimisen arviointi. Kappaleissa 6.1 ja 6.2 käydään läpi arvioinnin tavoitteet ja kurssisuoritusten arvioinnin perusteet.
Arvioinnin perusteet ovat opetussuunnitelmassa sukupuolineutraalit ja tasa-arvoiset. Kaikki opettajat ovat velvoitettuja arvioimaan opiskelijoita opetussuunnitelman periaatteiden mukaisesti.
Opettajan esittelevät kunkin kurssin alussa entistäkin selkeämmin kurssin arviointikriteerit sekä eri kriteerien painotukset. Arvioinnin tulee aina olla sukupuolineutraalia, ja on tärkeää kiinnittää huomiota sukupuolesta riippumattomien vaatimusten asettamiseen ja saavuttamiseen jokaisella lukiokurssilla.
3.Syrjintä, kiusaaminen ja häirintä
Suomen koululainsäädäntö säätää opetukseen osallistuvalle oikeuden turvalliseen opiskeluympäristöön. Turvallisuudella tarkoitetaan niin fyysistä kuin henkistä turvallisuutta – sitä, ettei koulussa tarvitse pelätä.
3.1.Syrjintä
Syrjintä on yhden tai useamman ihmisen torjumista muiden ihmisten muodostamasta ryhmästä, ja se voi ilmetä esimerkiksi välinpitämättömyytenä ja henkisenä tai jopa fyysisenä väkivaltana. Erilaisia syrjinnän muotoja ovat mm. rasismi, seksismi, elitismi, homofobia ja ikäsyrjintä. Meidän koulussamme syrjintää ilmenee eniten uskonnon tai aatteiden perusteella, mutta myös tietynlaisena elitisminä, jossa ryhmän jäsenet tuntevat olevansa parempia kuin muut koulun oppilaat ja he sulkevat käytöksellään ryhmänsä ulkopuolelle kaikki muut.
Kyselyn mukaan ylivoimaisesti eniten syrjintää oli havaittu mielipiteiden perusteella (107 vastaajaa). Syrjintää uskonnon perusteella oli havainnut 36 vastaajaa, seksuaalisen suuntautumisen perusteella 25 vastaajaa ja sukupuolen perusteella 34 vastaajaa. Vähemmän havaittuja syrjinnän muotoja olivat mm. syrjintä liittyen syntyperään (6 havaitsijaa) ja syrjintä liittyen vanhempien koulutukseen/kotitaustaan (3 havaitsijaa).
Syrjintä lienee lähtöisin tietämättömyydestä ja siitä, ettei riittävästi tunneta syrjittäväksi joutuvaa ihmistä. On hyvä keskittää voimia ro-ryhmän oppilaiden tutustumiseen keskenään, sillä koko koulun oppilasjoukon ryhmäyttäminen on vaikeaa. Ro-ryhmän n. 30 opiskelijaan mahtuu arvomaailmaltaan, aatteiltaan ja taustoiltaan hyvinkin erilaisia nuoria, ja jonkinasteinen tutustuminen heti alkuvaiheessa ehkäisee osaltaan syrjintää myöhemminkin. Korostetaan TYKin henkeä ja yhteisöllisyyttä. Käyttäytymiseen vaikuttaa kuitenkin aina ryhmän sosiaalinen paine, joka ohjaa ryhmän jäsenten käyttäytymistä.
3.2.Kiusaaminen
Koulukiusaaminen on yleinen ongelma kaikilla kouluasteilla. Kiusaamista ovat esimerkiksi nimittely, pilkkaaminen, töniminen, ulkopuolelle jättäminen, valheiden levittäminen, tavaroihin kajoaminen, kuvien levittäminen ja uhkailu. Kiusaaminen on jatkuvaa ja systemaattista, ja se vaikuttaa negatiivisesti kiusatun hyvinvointiin. Kouluun liittyvää kiusaamista voi tapahtua koulun lisäksi myös koulun ulkopuolella, esimerkiksi internetissä.
Kyselyn mukaan 75 vastaajaa on havainnut koulussamme kiusaamista oppilaiden keskuudessa. 41 vastaajaa on havainnut opettajan tai muun henkilökunnan kiusaavaan opiskelijaa. Tavoitteena on saada kiusaaminen loppumaan kokonaan.
Kiusaamisen havaitsee parhaiten itse kiusattu, jolle pitää luoda luonteva tapa ilmoittaa siitä koulussa työskentelevälle aikuiselle. Toisaalta kaikkien kiusaamista havaitsevien tulee pystyä helposti puuttua tilanteeseen ja ilmoittaa havainnoistaan eteenpäin. Kun kiusaaminen tulee ilmi, siihen pitää puuttua heti.
Kaikki ovat velvollisia ilmoittamaan havaitsemistaan kiusaustapauksista jo senkin vuoksi, että vakava kiusaaminen voi olla rikos. Kaikkien tykkiläisten tulee muistaa toisista huolehtiminen ja hyvät käytöstavat. Näistä muistutetaan TYKin tapakasvatuksen huoneentaulun läpikäymisellä ja esiintuomisella. Tilannetta saattaisi vielä parantaa asiasta keskusteleminen ryhmittäin ryhmänohjaajien johdolla ja uusien opiskelijoiden ryhmäyttäminen entistä paremmin.
3.3.Seksuaalinen häirintä ja ahdistelu
Koulussa tapahtuvaa seksuaalista häirintää ja ahdistelua voidaan pitää yhtenä kiusaamisen muodoista.
Häirintää voivat olla esimerkiksi:
• sukupuolisesti tunkeilevat tai vihjailevat eleet tai ilmeet;
• härskit puheet, kaksimieliset vitsit sekä vartaloa, pukeutumista tai yksityiselämää koskevat asiattomat huomautukset tai kysymykset;
• esille asetetut pornoaineistot, seksuaalisesti virittyneet kirjeet, puhelinsoitot, tekstiviestit ja sähköpostit;
• ei-toivottu fyysinen kosketus;
• sukupuoliyhteyttä tai muuta sukupuolista kanssakäymistä koskevat ehdotukset tai vaatimukset raiskaus tai sen yritys.
Se, mikä koetaan häirinnäksi tai ahdisteluksi, riippuu henkilöstä, tilanteesta, osapuolten välisestä suhteesta ja vuorovaikutuksesta sekä aikaisemmista kokemuksista. Ratkaisevaa on henkilön oma kokemus. Sukupuolinen huomio on häirintää tai ahdistelua ainakin silloin, jos sitä jatketaan, vaikka kohteeksi joutunut on ilmaissut pitävänsä sitä loukkaavana tai vastenmielisenä. Häirintä voi toimia myös vallankäytön välineenä. Häirinnän kohteeksi joutunut ei ole vastuussa tapahtuneesta eikä siihen syyllinen. Sukupuolinen häirintä on paitsi henkilökohtainen myös koko kouluyhteisön ongelma.
TYKin tasa-arvokyselyyn vastanneista opiskelijoista 27 on kokenut koulussa häiritseviä seksuaalisuuteen kohdistuvia kommentteja muilta oppilailta ja 16 opiskelijaa opettajilta tai muulta henkilökunnalta. 20 opiskelijaa puolestaan sanoo kokeneensa TYKissä epämiellyttävää fyysistä koskettelua opiskelijoiden tai opettajien taholta. Häiritsevää seksuaalisuuteen liittyvää kirjoittelua tai viestejä kertoo kokeneensa 13 opiskelijaa vastaajista. Häirintää on vastaajien mukaan esiintynyt sekä oppitunneilla että niiden ulkopuolella. Vain 3 häirintää kokeneista opiskelijoista sanoo kertoneensa asiasta jollekulle, kuten opettajalle tai kaverille.
3.4. Toimenpiteet häirintä-, kiusaamis- ja syrjintätilanteiden varalle
Ensimmäinen tavoite on havaita mahdolliset häirintä-, kiusaamis- ja syrjintätapaukset. Ryhmänohjaajien työhön kuuluvat ryhmäläisten haastattelut ovat tärkeitä luottamuksellisen suhteen synnylle. Ro-toiminnan yksi tarkoitus on edistää lukiolaisten hyvinvointia ja siihen liittyen tehdä kynnys puhua aikuiselle mahdollisimman matalaksi.
Kenenkään ei tarvitse sietää häirintää, kiusaamista, syrjintää tai muuta epäasiallista kohtelua TYKissä.
Pyrimme siihen, että koulu on häirinnästä, kiusaamisesta ja syrjinnästä vapaata aluetta. Jos kuitenkin kohtaat jotakin näistä, toimi seuraavasti:
1) Kerro tilanteen aiheuttajalle selkeästi, että koet hänen käyttäytymisensä kiusalliseksi tai loukkaavaksi ja pyydä häntä lopettamaan. Jos puhuminen tuntuu mahdottomalta vaihtoehdolta, kirjoita kirje ja säästä itsellesi kopio. Voit aina myös kertoa asiasta kenelle tahansa kouluyhteisön aikuiselle.
2) Kirjaa muistiin, mitä ja milloin tapahtui. Se voi myöhemmin auttaa tilanteen selvittelyssä.
3) Jos häirintä kiellostasi huolimatta jatkuu, ilmoita asiasta ryhmänohjaajalle, oppilashuoltoryhmän jäsenelle tai rehtorille. Keskustelu on luottamuksellista. Koulun aikuiset ovat vastuussa tilanteen selvittämisestä.
4.Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ilmaisutaitoaineissa ja esiintymistilanteissa
Tasa-arvokyselyn vapaissa palautteissa useat oppilaat toivat esille epätasa-arvoiseksi kokemansa kohtelun roolituksissa ja esiintyjien valinnassa julkisiin esityksiin. Vastaajat kokivat, että poikia suositaan, koska heitä on ryhmissä vähemmän kuin tyttöjä. Lisäksi koettiin, että samat opiskelijat pääsevät useimmiten esille esimerkiksi musiikkiesityksissä.
Koulussamme on lukuvuoden aikana erityyppisiä esiintymistilanteita:
Ilmaisutaitoaineiden kursseihin kuuluu yleensä esiintyminen. Tätä varten pidetään Näytön paikat -nimisiä tilaisuuksia tarpeen mukaan, yleensä jakson päätteeksi joko ennen jakson päättymistä tai uuden jakson alkupuolella. Esimerkiksi näyttämötyössä kaikki kursseille osallistuvat esiintyvät ja roolivalinnatkin ovat usein näyttelijöiden omia. Opettaja-ohjaajan työnkuvaan ja ammattitaitoon kuuluu kuitenkin vastata vaativimmista roolijaoista esimerkiksi lopputöissä. Koska emme ole ammattitaiteilijoita valmistava koulu, lähtökohtamme on pedagoginen ja muuhun taide-elämään verrattuna hyvin tasa-arvoinen.
Koulun juhlia, joissa tarvitaan esityksiä, ovat mm. itsenäisyyspäiväjuhla, lakkiaiset, joulujuhla, kevätjuhla, pääsiäiskirkko. Juhlatilaisuuksien esityksinä saattavat olla ilmaisutaidon kursseilla valmistetut esitykset, mutta myös muut esiintyjät ja esitykset ovat mahdollisia. Esityksien valinnasta vastaa juhlan järjestäjä. Esitysten laatuun kiinnitetään erityistä huomiota.
Kouluumme tulee säännöllisesti ehdotuksia, tarjouksia ja pyyntöjä erilaisista esiintymismahdollisuuksista.
Toimenpiteitä yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon lisäämiseksi it-aineisiin liittyvissä esiintymistilanteissa:
Perustetaan esiintyjäpankki.
Tiedotetaan esiintymisen periaatteista, esiintymismahdollisuuksista, esiintyjäpankista ja Näytön paikoista:ensimmäisen vuoden ilmaisutaitoinfossa, ryhmänohjaustiedotteissa, koulun kotisivuilla Ilmaisutaito-osastossa, ilmaisutaidon kursseilla.
5. Yhteenveto
Koulumme opetussuunnitelman motto on:” Persoonalliselle opintielle”. Yksilöllinen opintie kuljetaan yhteisössä, joka huolehtii kaikista opiskelijoista.
Koulussamme tehtiin tasa-arvokysely loppuvuodesta 2010. Sen mukaan monia asia TYKissä on hyvin, mutta myös paljon parannettavaa on. Tiedottamisen tarve nousi voimakkaasti esiin eri yhteyksissä. Esimerkiksi pitkään käytössä ollut TYKin hengen mukainen, yhteisöllinen Tapakasvatuksen huoneentaulu tulee tehdä tutuksi kaikille.
Ryhmänohjauksen rooli on suuri sekä henkilökohtaisessa ohjauksessa että opiskelijoiden ryhmäyttämisessä. Ryhmänohjaajan toteuttama oman ryhmän haastattelukierros tuo esiin arvokasta tietoa opiskelijoista ja vahvistaa luottamuksen ilmapiiriä. Heti alkusyksystä tulee uusien ryhmien kanssa käydä läpi ohjeet ongelmatilanteisiin puuttumisesta. Erityisesti ensimmäisen vuoden opiskelijoiden ryhmäyttämispäivän tulee pureutua aiheeseen.
Teemat/Tavoitteet/Toimenpiteet/ Vastuuhenkilöt/ Aikataulu/Seurannan mittarit/Arviointi
LOPS2016 luonnos 22.9.2015 sanoo asiasta seuraavaa (s. 18)
Myös lopullinen LOPS (27.10.2015) on sanasta sanaan sama. (s.22) -MF
- a) Suunnitelma opiskelijan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä
Opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä laaditaan suunnitelma [lukiolaki 21 § (muutettu lailla 1268/2013), oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 §].
Suunnitelmaa laadittaessa otetaan huomioon sekä opiskelijoiden keskinäiset että opiskelijoiden ja aikuisten väliset vuorovaikutussuhteet oppilaitoksessa.
Suunnitelman tulee sisältää seuraavat kuvaukset:
- kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäiseminen ja siihen puuttuminen Kirsi
- Ryhmäyttäminen
- ro-koulutus ja -kokoukset, vertaistuki
- tutustumiskeskustelut (opettaja-opiskelija)
- yhteisöllisyyden tukeminen, yhteiset tapahtumat
- tietoisuuden lisääminen
- tilanteen kartoittaminen säännöllisillä kyselyillä (abikysely, kouluterveyskysely)
- varhainen puuttuminen ja puuttumistavoista tiedottaminen
- edellä mainittujen asioiden käsittely yhteisö-, ryhmä- ja yksilötasolla Kirsi
- käytännöt (puheeksiottaminen, ilmoittaminen)
- käsittely yhteisötasolla: suunnitelmat, opettajien kouluttaminen, tiedottaminen, opiskelijakunta, ekavuotisten ryhmäyttäminen
- käsittely ryhmätasolla: ro-tuokiot, opinto-ohjaus, ryhmäyttäminen
- käsittely yksilötasolla: puuttuminen kiusaamis-, häirintä- ja väkivaltatilanteisiin, ilmoittaminen, selkeä opastus
- yksilöllinen tuki, tarvittava hoito, muut toimenpiteet ja jälkiseuranta sekä teon tekijän että sen kohteena olevan osalta Kirsi
- kriisi-/opiskeluhuoltoryhmä kartoittaa tilanteen
- tapauskohtainen harkinta
Opiskelijoiden tietoisuutta kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ilmenemisestä lisätään (tähän kuvausta miten?). Oppilaitoksessa tiedotetaan, miten tilanteisiin puututaan. Kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän kokemuksia ja esiintymistä kartoitetaan säännöllisillä kyselyillä.
Kun kiusaamista, väkivaltaa tai häirintää esiintyy, vastuu tilanteeseen puuttumisessa on koko oppilaitoksen henkilöstöllä. Opiskelijoita ohjataan ilmoittamaan kokemastaan tai havaitsemastaan kiusaamis-, väkivalta- tai häirintätilanteesta. Yksilötasolla tilanteita käsittelee tapauskohtaisesti ryhmänohjaaja, opinto-ohjaaja, opiskeluhuollon henkilöstö ja tarvittaessa rehtori.
Yllä alustavaa tekstiä tiivistettynä edeltävistä asioista. Katsotaan tämä Liisan kanssa opiskeluhuoltotekstin kanssa yhteen. Ihan kaikkea ei siis ole mukana.../Kirsi
- yhteistyö huoltajien kanssa Marjo (Alla oleva kursiiviteksti jää täten kommentoitavaksi 29.11. En uskaltanut poistaa vielä numeroitua listaa....)
- tiedottaminen käytännöistä
- huoltajan kuuleminen
- ro:t, opot
- tapauskohtaisesti koottava monialainen asiantuntijaryhmä
- yhteistyö tarvittavien viranomaisten kanssa Jaakko, kirjoitin
- Rehtori kutsuu tarvittaessa tapauskohtaisesti koottavan monialaisen asiantuntijaryhmän käsittelemään tilannetta sekä ottaa rikokseen viittaavassa tapauksessa yhteyttä asianmukaiseen viranomaiseen.
- suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen henkilöstölle, opiskelijoille, huoltajille ja yhteistyötahoille Tarja
- säännöllinen kertaaminen, uusien opiskelijoiden ja opettajien perehdyttäminen
- tiedottaminen sähköisesti esim. Wilman kautta
- suunnitelman päivittäminen, seuranta ja arviointi. VALMIS!
- Opiskeluhuollon ohjausryhmä seuraa ja arvioi vuosittain suunnitelman ajanmukaisuutta ja toimivuutta. Suunnitelmaa päivitetään tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään kolmen vuoden välein.
Tekstit valmiiksi viim. ma 30.11. Sähköinen kommentointikierros joulukuun 1. viikon aikana, tavoitteena saada teksti lopullisesti valmiiksi ma 7.12.
TUIJAN LAITTAMA MATERIAALI: KOULUN TASA-ARVOSUUNNITELMA
Toiminnallinen tavoiteohjelma
1.Yleistä
Tasa-arvolaki velvoittaa oppilaitoksen ylläpitäjän edistämään ja valvomaan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista ja estämään sukupuoleen perustuvaa syrjintää tai häirintää. Toiminnan kehittämiseen tähtäävä tasa-arvosuunnitelma on laadittu opettajien ja opiskelijoiden yhteistyönä hyödyntäen opiskelijoille teetetyn tasa-arvokyselyn (2010) tuloksia. Tavoitteiden toteutumista seurataan vuosittain, ja ohjelmaa päivitetään tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään kolmen vuoden välein.
Tampereen yhteiskoulu on vuonna 1895 perustettu oppilaitos, joka on toimintansa alusta lähtien ollut nimenomaan yhteiskoulu. Tätä perinnettä tärkeänä pitäen pyrimme yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon koko opiskelijan lukiopolun ajan aina oppilaaksiotosta päästötodistusten jakoon.
Lukion oppilaaksiotto perustuu pääosin peruskoulun päättötodistuksen keskiarvoon. Koulumme ilmaisutaidon erityistehtävä mahdollistaa lisäpisteiden käytön opiskelijavalinnoissa. Lisäpisteitä voi saada harrastuksista ja tiettyjen oppiaineiden arvosanoista. Rehtori pisteyttää harrastuslausunnot pyrkien arvottamaan tyttöjen ja poikien harrastukset tasapuolisesti. Lukioomme pyrkijöistä on poikia noin neljäsosa, ja myös koulumme opiskelijoista on tällä hetkellä poikia 20 - 25%.
Kyselyn mukaan yli 90 prosentin mielestä tasa-arvo on toteutunut lukiossamme erittäin tai melko hyvin opetuksessa, opiskelijoiden ohjauksessa sekä opintosuoritusten arvioinnissa. Yhdenvertaisuustilanne on kyselyn mukaan yhtä korkeatasoinen. Jopa 97,2 prosenttia opiskelijoista sanoo tulevansa hyväksytyksi sellaisena, kuin on. Yleinen ilmapiiri on koulussamme tasa-arvoinen ja salliva. Nykytilanne on siis hyvä, ja se pyritään säilyttämään vähintään yhtä hyvänä. Toimiviksi havaitut käytänteet koulun arjessa säilytetään, ja muutoksia tehtäessä otetaan huomioon yhdenvertaisuuden ja sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen.
Kyselyyn vastanneista lähes 90 prosenttia piti koulumme ilmapiiriä tasa-arvoisena. Kuitenkin vajaa kolmannes kertoi kokevansa, että opiskelijat eivät kohtele toisiaan tasa-arvoisesti oppituntien ulkopuolella: välitunneilla, juhlissa yms. Tilanteen parantamiseksi vahvistetaan uusien opiskelijoiden ryhmäytymistä mm. ryhmänohjaajien koulutusta lisäämällä.
Opiskelijoista 41 prosenttia kokee, että opettajat suhtautuvat oppilaisiin tasapuolisesti opintomenestyksestä riippumatta. Aikuisina kouluyhteisön jäseninä opettajat ja muu henkilökunta pyrkivät kaikin tavoin tuomaan esiin sen, että jokainen opiskelija on yhtä arvokas ja tärkeä. Jatkossa kiinnitetään entistä enemmän huomio siihen, etteivät opettajat esimerkiksi puhuttele tai muutenkaan kohtele oppiaineessamme hyvin menestyvää eri tavalla kuin heikommin menestyvää. Jokainen oppiaine on yhtä arvokas, eikä välttämättä juuri oma oppiaineemme ole jokaisen opiskelijan tärkein ja suurin kiinnostuksen kohde. Palautus- ja palautetilanteissa huolehdimme parhaamme mukaan siitä, että jokainen voi säilyttää arvokkuutensa virheiden ja tappioiden hetkinäkin sekä iloita tavoitteidensa saavuttamisesta, olipa tavoitteena erinomainen arvosana tai ainoastaan kurssin läpäiseminen.
Kyselyn mukaan 71 prosenttia oppilaista ajattelee, että koulussamme tyttöjä rohkaistaan erittäin tai melko hyvin valitsemaan ammattinsa perinteisesti miesvaltaiselta alalta. Noin 71 prosentin mielestä poikia rohkaistaan erittäin tai melko hyvin valitsemaan naisvaltainen ala tai ammatti. Yksi yhteiskuntapoliittisista tavoitteista Suomessa on purkaa työmarkkinoiden vahvaa jakoa naisten ja miesten aloihin. Opintojen ohjauksella nähdään olevan tärkeä rooli tässä. Koulumme ohjauksessa tähän pyritään takaamalla riittävä resursointi ammatinvalinnanohjaukseen, joka tukee nuorten tiedonsaantia erilaisista uramahdollisuuksista. Lisäksi ohjauksessa hyödynnetään sukupuolisensitiivistä lähestymistapaa.
2.Opintosuoritusten arviointi
Tasa-arvokyselyn mukaan yli 90 prosenttia opiskelijoista kokee, että poikien ja tyttöjen tasa-arvoinen kohtelu toteutuu opintosuoritusten arvioinnissa melko tai erittäin hyvin. Vajaa kolmasosa opiskelijoista on sitä mieltä, että opettajat asettavat erilaisia vaatimuksia tytöille ja pojille.
Opiskelijoiden arvioinnin perusteet esitetään koulumme opetussuunnitelman luvussa 6. Opiskelijan oppimisen arviointi. Kappaleissa 6.1 ja 6.2 käydään läpi arvioinnin tavoitteet ja kurssisuoritusten arvioinnin perusteet.
Arvioinnin perusteet ovat opetussuunnitelmassa sukupuolineutraalit ja tasa-arvoiset. Kaikki opettajat ovat velvoitettuja arvioimaan opiskelijoita opetussuunnitelman periaatteiden mukaisesti.
Opettajan esittelevät kunkin kurssin alussa entistäkin selkeämmin kurssin arviointikriteerit sekä eri kriteerien painotukset. Arvioinnin tulee aina olla sukupuolineutraalia, ja on tärkeää kiinnittää huomiota sukupuolesta riippumattomien vaatimusten asettamiseen ja saavuttamiseen jokaisella lukiokurssilla.
3.Syrjintä, kiusaaminen ja häirintä
Suomen koululainsäädäntö säätää opetukseen osallistuvalle oikeuden turvalliseen opiskeluympäristöön. Turvallisuudella tarkoitetaan niin fyysistä kuin henkistä turvallisuutta – sitä, ettei koulussa tarvitse pelätä.
3.1.Syrjintä
Syrjintä on yhden tai useamman ihmisen torjumista muiden ihmisten muodostamasta ryhmästä, ja se voi ilmetä esimerkiksi välinpitämättömyytenä ja henkisenä tai jopa fyysisenä väkivaltana. Erilaisia syrjinnän muotoja ovat mm. rasismi, seksismi, elitismi, homofobia ja ikäsyrjintä. Meidän koulussamme syrjintää ilmenee eniten uskonnon tai aatteiden perusteella, mutta myös tietynlaisena elitisminä, jossa ryhmän jäsenet tuntevat olevansa parempia kuin muut koulun oppilaat ja he sulkevat käytöksellään ryhmänsä ulkopuolelle kaikki muut.
Kyselyn mukaan ylivoimaisesti eniten syrjintää oli havaittu mielipiteiden perusteella (107 vastaajaa). Syrjintää uskonnon perusteella oli havainnut 36 vastaajaa, seksuaalisen suuntautumisen perusteella 25 vastaajaa ja sukupuolen perusteella 34 vastaajaa. Vähemmän havaittuja syrjinnän muotoja olivat mm. syrjintä liittyen syntyperään (6 havaitsijaa) ja syrjintä liittyen vanhempien koulutukseen/kotitaustaan (3 havaitsijaa).
Syrjintä lienee lähtöisin tietämättömyydestä ja siitä, ettei riittävästi tunneta syrjittäväksi joutuvaa ihmistä. On hyvä keskittää voimia ro-ryhmän oppilaiden tutustumiseen keskenään, sillä koko koulun oppilasjoukon ryhmäyttäminen on vaikeaa. Ro-ryhmän n. 30 opiskelijaan mahtuu arvomaailmaltaan, aatteiltaan ja taustoiltaan hyvinkin erilaisia nuoria, ja jonkinasteinen tutustuminen heti alkuvaiheessa ehkäisee osaltaan syrjintää myöhemminkin. Korostetaan TYKin henkeä ja yhteisöllisyyttä. Käyttäytymiseen vaikuttaa kuitenkin aina ryhmän sosiaalinen paine, joka ohjaa ryhmän jäsenten käyttäytymistä.
3.2.Kiusaaminen
Koulukiusaaminen on yleinen ongelma kaikilla kouluasteilla. Kiusaamista ovat esimerkiksi nimittely, pilkkaaminen, töniminen, ulkopuolelle jättäminen, valheiden levittäminen, tavaroihin kajoaminen, kuvien levittäminen ja uhkailu. Kiusaaminen on jatkuvaa ja systemaattista, ja se vaikuttaa negatiivisesti kiusatun hyvinvointiin. Kouluun liittyvää kiusaamista voi tapahtua koulun lisäksi myös koulun ulkopuolella, esimerkiksi internetissä.
Kyselyn mukaan 75 vastaajaa on havainnut koulussamme kiusaamista oppilaiden keskuudessa. 41 vastaajaa on havainnut opettajan tai muun henkilökunnan kiusaavaan opiskelijaa. Tavoitteena on saada kiusaaminen loppumaan kokonaan.
Kiusaamisen havaitsee parhaiten itse kiusattu, jolle pitää luoda luonteva tapa ilmoittaa siitä koulussa työskentelevälle aikuiselle. Toisaalta kaikkien kiusaamista havaitsevien tulee pystyä helposti puuttua tilanteeseen ja ilmoittaa havainnoistaan eteenpäin. Kun kiusaaminen tulee ilmi, siihen pitää puuttua heti.
Kaikki ovat velvollisia ilmoittamaan havaitsemistaan kiusaustapauksista jo senkin vuoksi, että vakava kiusaaminen voi olla rikos. Kaikkien tykkiläisten tulee muistaa toisista huolehtiminen ja hyvät käytöstavat. Näistä muistutetaan TYKin tapakasvatuksen huoneentaulun läpikäymisellä ja esiintuomisella. Tilannetta saattaisi vielä parantaa asiasta keskusteleminen ryhmittäin ryhmänohjaajien johdolla ja uusien opiskelijoiden ryhmäyttäminen entistä paremmin.
3.3.Seksuaalinen häirintä ja ahdistelu
Koulussa tapahtuvaa seksuaalista häirintää ja ahdistelua voidaan pitää yhtenä kiusaamisen muodoista.
Häirintää voivat olla esimerkiksi:
• sukupuolisesti tunkeilevat tai vihjailevat eleet tai ilmeet;
• härskit puheet, kaksimieliset vitsit sekä vartaloa, pukeutumista tai yksityiselämää koskevat asiattomat huomautukset tai kysymykset;
• esille asetetut pornoaineistot, seksuaalisesti virittyneet kirjeet, puhelinsoitot, tekstiviestit ja sähköpostit;
• ei-toivottu fyysinen kosketus;
• sukupuoliyhteyttä tai muuta sukupuolista kanssakäymistä koskevat ehdotukset tai vaatimukset raiskaus tai sen yritys.
Se, mikä koetaan häirinnäksi tai ahdisteluksi, riippuu henkilöstä, tilanteesta, osapuolten välisestä suhteesta ja vuorovaikutuksesta sekä aikaisemmista kokemuksista. Ratkaisevaa on henkilön oma kokemus. Sukupuolinen huomio on häirintää tai ahdistelua ainakin silloin, jos sitä jatketaan, vaikka kohteeksi joutunut on ilmaissut pitävänsä sitä loukkaavana tai vastenmielisenä. Häirintä voi toimia myös vallankäytön välineenä. Häirinnän kohteeksi joutunut ei ole vastuussa tapahtuneesta eikä siihen syyllinen. Sukupuolinen häirintä on paitsi henkilökohtainen myös koko kouluyhteisön ongelma.
TYKin tasa-arvokyselyyn vastanneista opiskelijoista 27 on kokenut koulussa häiritseviä seksuaalisuuteen kohdistuvia kommentteja muilta oppilailta ja 16 opiskelijaa opettajilta tai muulta henkilökunnalta. 20 opiskelijaa puolestaan sanoo kokeneensa TYKissä epämiellyttävää fyysistä koskettelua opiskelijoiden tai opettajien taholta. Häiritsevää seksuaalisuuteen liittyvää kirjoittelua tai viestejä kertoo kokeneensa 13 opiskelijaa vastaajista. Häirintää on vastaajien mukaan esiintynyt sekä oppitunneilla että niiden ulkopuolella. Vain 3 häirintää kokeneista opiskelijoista sanoo kertoneensa asiasta jollekulle, kuten opettajalle tai kaverille.
3.4. Toimenpiteet häirintä-, kiusaamis- ja syrjintätilanteiden varalle
Ensimmäinen tavoite on havaita mahdolliset häirintä-, kiusaamis- ja syrjintätapaukset. Ryhmänohjaajien työhön kuuluvat ryhmäläisten haastattelut ovat tärkeitä luottamuksellisen suhteen synnylle. Ro-toiminnan yksi tarkoitus on edistää lukiolaisten hyvinvointia ja siihen liittyen tehdä kynnys puhua aikuiselle mahdollisimman matalaksi.
Kenenkään ei tarvitse sietää häirintää, kiusaamista, syrjintää tai muuta epäasiallista kohtelua TYKissä.
Pyrimme siihen, että koulu on häirinnästä, kiusaamisesta ja syrjinnästä vapaata aluetta. Jos kuitenkin kohtaat jotakin näistä, toimi seuraavasti:
1) Kerro tilanteen aiheuttajalle selkeästi, että koet hänen käyttäytymisensä kiusalliseksi tai loukkaavaksi ja pyydä häntä lopettamaan. Jos puhuminen tuntuu mahdottomalta vaihtoehdolta, kirjoita kirje ja säästä itsellesi kopio. Voit aina myös kertoa asiasta kenelle tahansa kouluyhteisön aikuiselle.
2) Kirjaa muistiin, mitä ja milloin tapahtui. Se voi myöhemmin auttaa tilanteen selvittelyssä.
3) Jos häirintä kiellostasi huolimatta jatkuu, ilmoita asiasta ryhmänohjaajalle, oppilashuoltoryhmän jäsenelle tai rehtorille. Keskustelu on luottamuksellista. Koulun aikuiset ovat vastuussa tilanteen selvittämisestä.
4.Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ilmaisutaitoaineissa ja esiintymistilanteissa
Tasa-arvokyselyn vapaissa palautteissa useat oppilaat toivat esille epätasa-arvoiseksi kokemansa kohtelun roolituksissa ja esiintyjien valinnassa julkisiin esityksiin. Vastaajat kokivat, että poikia suositaan, koska heitä on ryhmissä vähemmän kuin tyttöjä. Lisäksi koettiin, että samat opiskelijat pääsevät useimmiten esille esimerkiksi musiikkiesityksissä.
Koulussamme on lukuvuoden aikana erityyppisiä esiintymistilanteita:
Ilmaisutaitoaineiden kursseihin kuuluu yleensä esiintyminen. Tätä varten pidetään Näytön paikat -nimisiä tilaisuuksia tarpeen mukaan, yleensä jakson päätteeksi joko ennen jakson päättymistä tai uuden jakson alkupuolella. Esimerkiksi näyttämötyössä kaikki kursseille osallistuvat esiintyvät ja roolivalinnatkin ovat usein näyttelijöiden omia. Opettaja-ohjaajan työnkuvaan ja ammattitaitoon kuuluu kuitenkin vastata vaativimmista roolijaoista esimerkiksi lopputöissä. Koska emme ole ammattitaiteilijoita valmistava koulu, lähtökohtamme on pedagoginen ja muuhun taide-elämään verrattuna hyvin tasa-arvoinen.
Koulun juhlia, joissa tarvitaan esityksiä, ovat mm. itsenäisyyspäiväjuhla, lakkiaiset, joulujuhla, kevätjuhla, pääsiäiskirkko. Juhlatilaisuuksien esityksinä saattavat olla ilmaisutaidon kursseilla valmistetut esitykset, mutta myös muut esiintyjät ja esitykset ovat mahdollisia. Esityksien valinnasta vastaa juhlan järjestäjä. Esitysten laatuun kiinnitetään erityistä huomiota.
Kouluumme tulee säännöllisesti ehdotuksia, tarjouksia ja pyyntöjä erilaisista esiintymismahdollisuuksista.
Toimenpiteitä yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon lisäämiseksi it-aineisiin liittyvissä esiintymistilanteissa:
Perustetaan esiintyjäpankki.
Tiedotetaan esiintymisen periaatteista, esiintymismahdollisuuksista, esiintyjäpankista ja Näytön paikoista:ensimmäisen vuoden ilmaisutaitoinfossa, ryhmänohjaustiedotteissa, koulun kotisivuilla Ilmaisutaito-osastossa, ilmaisutaidon kursseilla.
5. Yhteenveto
Koulumme opetussuunnitelman motto on:” Persoonalliselle opintielle”. Yksilöllinen opintie kuljetaan yhteisössä, joka huolehtii kaikista opiskelijoista.
Koulussamme tehtiin tasa-arvokysely loppuvuodesta 2010. Sen mukaan monia asia TYKissä on hyvin, mutta myös paljon parannettavaa on. Tiedottamisen tarve nousi voimakkaasti esiin eri yhteyksissä. Esimerkiksi pitkään käytössä ollut TYKin hengen mukainen, yhteisöllinen Tapakasvatuksen huoneentaulu tulee tehdä tutuksi kaikille.
Ryhmänohjauksen rooli on suuri sekä henkilökohtaisessa ohjauksessa että opiskelijoiden ryhmäyttämisessä. Ryhmänohjaajan toteuttama oman ryhmän haastattelukierros tuo esiin arvokasta tietoa opiskelijoista ja vahvistaa luottamuksen ilmapiiriä. Heti alkusyksystä tulee uusien ryhmien kanssa käydä läpi ohjeet ongelmatilanteisiin puuttumisesta. Erityisesti ensimmäisen vuoden opiskelijoiden ryhmäyttämispäivän tulee pureutua aiheeseen.
Teemat/Tavoitteet/Toimenpiteet/ Vastuuhenkilöt/ Aikataulu/Seurannan mittarit/Arviointi
- Epätietoisuus poistuu. Entistä selkeämpi tiedottaminen jokaisella kurssilla. Opettajat ja rehtori
- Syrjintä Syrjintä-kokemukset vähenevät ja syrjinnästä kertominen helpottuu. Ryhmäyttäminen, varhainen puuttuminen ja puuttumistavoista tiedottaminen. Oppilashuolto-ryhmä, ro:t,
- rehtori, jokainen opettaja ja opiskelija
- Kiusaaminen Kiusaamisen loppuu. Ryhmäyttäminen, varhainen puuttuminen ja puuttumistavoista tiedottaminen. Oppilashuolto-ryhmä, ro:t, rehtori, jokainen opettaja ja opiskelija
- Seksuaalinen häirintä ja ahdistelu Ketään ei häiritä eikä ahdistella. Ryhmäyttäminen, varhainen puuttuminen ja puuttumistavoista tiedottaminen. Oppilashuolto-ryhmä, ro:t, rehtori, jokainen opettaja ja opiskelija
- Yhdenvertaisuus esiintymistilanteissa Yhdenvertai-suuden kokemus lisääntyy. Tiedottamisen tehostaminen ja esiintyjäpankin luominen. It-koordinaattori + muut it-opettajat