Ryhmä 8. It-kurssit ja taiteiden väliset kurssit (Hannele ja Vuokko)
Ilmaisutaitoaineiden yleiset tavoitteet
Lukion perustehtävä on yleissivistävä, ja kulttuuri ja taide ovat osa yleissivistystä. Koulussamme ilmaisutaidon tehtävänä on toteuttaa kulttuurin ja taiteen opetusta. Ilmaisutaidon tavoitteena on oppilaan luovuuden virittäminen, tukeminen ja ylläpitäminen koko elämän ajan.
Ilmaisutaidon tavoitteena on myös lisätä opiskelijan itsetuntemusta, joka tukee hänen persoonallista kasvuaan. Opiskelija oppii käyttämään ilmaisutaitoa työvälineenä, tekemään yhteistyötä ja hahmottamaan asioita ja ilmiöitä. Hän oppii nauttimaan itsensä toteuttamisesta ja kulttuurin ja taiteen vastaanottamisesta ja kokemisesta yksin ja yhdessä.
Opiskelija oppii ymmärtämään ja jakamaan tietoa, elämyksiä ja tunteita vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Vuorovaikutukseen sisältyvät sosiaalisten tilanteiden hallinta, verbaalinen ja nonverbaalinen kommunikaatio, kuunteleminen, kohtaaminen ja jakaminen. Opiskelijan minäkuva ja maailmankuva rakentuvat turvallisesti yhdessä muiden kanssa.
Ilmaisutaito kasvattaa yhteisöllisyyteen, opettaa pitkäjänteisyyttä ja kasvattaa luovuuteen. Opiskelija uskaltaa rohkeasti ideoida, ratkaista ongelmia ja konflikteja ja ottaa riskejä erilaisissa tehtävissä.
Ilmaisutaidon pedagoginen tehtävä on siis tukea opiskelijan kasvua sivistyneeksi ja luovaksi yksilöksi, joka haluaa toimia vastuullisesti paitsi omassa lähipiirissään myös globaalisti.
Luova kirjoittaminen
Kirjoittaminen voi olla antoisa harrastus, mutta se on myös kansalaistaito ja osa ammattitaitoa miltei alalla kuin alalla. Modernilla työpaikalla kirjoitetaan suunnitelmia, raportteja, lausuntoja, pöytäkirjoja ja katsauksia enemmän kuin koskaan. Tietokoneen näppäimistö on yleisempi työkalu kuin vasara tai jakoavain, vaikka niidenkin käyttäjiltä vaaditaan myös kirjallisia taitoja.
Luovan kirjoittamisen opetuksen tavoiteena on laajentaa ja syventää kirjoittajan käsitystä itsestään ihmisenä ja kirjoittajana, sekä auttaa häntä lukemaan, kuuntelemaan, ymmärtämään ja analysoimaan muiden tuottamaa tekstiä. Ryhmätyö- ja muut työelämätadot kuten tiedonhaku, palautteen kirjallinen ja suullinen antaminen ja sen vastaanottaminen, sekä muut vuorovaikutustaidot kehittyvät monipuolisten menetelmien ansiosta.
Luova kirjoittaminen ei ole vain itseilmaisua, vaan hahmottamiskykyä, erittelyä, tutkimista, tiedonhankintaa, konventioiden ja ajattelutapojen kyseenalaistamista, havainnointia sekä toisten tekstien ja puheen kuuntelemistaitoa. Työpajamuotoisessa työskentelyssä kaikki nämä taidot harjaantuvat, koska jokainen ryhmän jäsen pääsee aktiiviseksi oppijaksi ja jatkuvaan vuorovaikutukseen toisten kanssa.
Ohjaajan tai opettajan rooli on suunnitella kurssit niin joustaviksi, että teoreettisen perustan lisäksi jokaisen kirjoittajan oma kehitysvaihe saa tukea ja huomiota, olipa ryhmässä minkä tasoisia kirjoittajia tahansa.
Tämän edellytyksenä on riittävän pieni ryhmäkoko, jotta kaikki tekstit voidaan toteuttaa ja käsitellä kunkin harjoituksen edellyttämällä tavalla.
Jokaisella kurssilla syvennytään käsiteltävän kokonaisuuden teoriaan ja opetellaan sen keskeinen kirjallisuustieteellinen sanasto. Teoriaa sovelletaan käytäntöön kirjoittamalla paljon itse, sekä antamalla ja saamalla palautetta. Keskustelulla, ryhmätöillä ja vuorovaikutteisella verkkotyöskentelyllä kirjoittaja oppii sekä kuuntelemaan, puhumaan että analysoimaan. Itsenäisessä työskentelyssä hän puolestaan saa hankkia itse tietoa ja oppia käyttämään lähteitä monipuolisesti ja kriittisesti. Samalla hän oppii hallitsemaan ajankäyttöään ja kirjoittamaan määrätietoisesti, usein prosessikirjoittamisen periaattein.
Lähiopetuksessa kirjoittaja saa ja antaa itse julkisesti palautetta, ja verkkotyöskentelyssä keskustelua ja analyysia voidaan myös viritellä tai jatkaa siitä, mihin tunnilla jäätiin. Kaikilla kursseilla voi soveltaa ilmiö- ja tiimioppimisen menetelmiä ja periaatteita.
Kurssit on rakennettu niin, että ne tukevat ja syventävät toisiaan.
Valmiita tekstejä julkaistaan mahdollisuuksien mukaan verkossa tai painotuotteina, ja niitä voi käyttää koulun muiden kurssien, esimerkiksi puheilmaisun, näyttämötyön, tanssin, kuvaamataidon tai elokuvatyön materiaalina. Kun tiimiopetus tulee koulun opetusohjelmaan, luovan kirjoittamisen monet ulottuvuudet ja menetelmät pääsevät täysin oikeuksiinsa yhteistyössä vielä useamman oppiaineen kanssa.
Kurssit:
itk1 Tarinapaja (proosan perusteet)
Kurssi rohkaisee ja auttaa erityylisten proosatekstien kirjoittamiseen, niistä keskustelemiseen ja niiden analyysiin. Teoria-asioina opiskellaan kerronnan keinot ja rakennetekijät. Genrejä ja tyylejä tutkitaan ja niitä harjoitellaan monipuolisesti, mahdollisuuksien mukaan. Harjoituksissa pyritään avaamaan luovuuden lukkoja, oppimaan suunnitelmallista, pitkäjänteistä kirjoittamista, oman ja toisten tekstien editoimista, kritiikin antamista ja sen sietämistä.
Kurssin voi käydä joko ennen Runopajaa tai sen jälkeen. Hautomo eli draaman perusteet -kurssi edellyttää Tarinapajan suorittamista.
itk2 Runopaja (lyriikan perusteet)
Kurssi tutustuttaa modernin lyriikan keskeisiin keinoihin ja kyseenalaistaa runoutta koskevat käsitykset ja ennakkoluulot.
Teoria-asioina pyritään käsittelemään ainakin lausefiguurat ja kielikuvat, rytmi ja sointuisuus, visuaalisuus ja lyyrinen kamera.
Harjoituksissa materiaalina voidaan käyttää olemassaolevia tekstejä, etsiä kuhunkin harjoitukseen innoitusta tai taustatietoa luokkahuoneen ulkopuolelta, internetistä, kaupungilta tai vaikkapa taidenäyttelystä. Kurssi avartaa kirjoittajan käsitystä kielestä yleensä ja runouden kielestä ja keinoista erityisesti.
Kurssi rohkaisee puhumaan runoudesta, lukemaan sitä ennakkoluulottomasti ja kirjoittamaan sitä rohkean omaäänisesti.
Runopaja on vaatimuksena Runo rokkaa -kurssille (laulu- ja rocklyriikka).
itk3 Draamapaja (draaman perusteet)
Draaman kirjoittamisen kurssi esittelee draaman keskeiset teoriakäsitteet, tärkeimpänä Aristoteleen draaman teoria. Pienten, erityyppisten harjoitusten avulla opetellaan hahmottamaan kohtauksen rakenne, henkilögallerian tarkoituksenmukainen luominen eli orkestraatio, koflikti ja sen kehittyminen, dialogi ja subteksti, aihe, teema ja genre. Mahdollisuuksien mukaan kirjoitetaan kirjoitetaan arvosteltava päättötyö, mieluiten ryhmässä, kuten nykyään ammattiteattereissa ja tuotantoyhtiöissäkin. Sen voi toteuttaa näytelmätekstinä tai tv-, kuunnelma- tai eslokuvakäsikirjoituksena.
Kaikissa vaiheissa kirjoittaja myös antaa ja saa palautetta.
itk4 Pieni toimittajakoulu (medialle kirjoittamisen perusteet)
Journalistisen kirjoittamisen eli medialle kirjoittamisen kurssilla tutustutaan juttujen ideointiin, suunnitteluun, juttutyyppeihin, jutun rakenteeseen otsikointiins sekä jutun muokkaamiseen ja editointiin. Suomen kieleen, kielenhuoltoon ja erityisesti lehtikieleen kiinnitetään huomiota, samoin ryhmässä työskentelyyn, tiedon hankintaan ja sen oikeellisuuden arviointiin. Kurssilla pohditaan myös toimittajan roolia ja merkitystä sekä mediassa että yhteiskunnassa. Jos kurssiohjelma sallii, tehdään pieniä mediakriittisiä harjoituksia ja tutkimuksia, mutta pääpaino on omassa kirjoittavan toimittajan työssä, sen työtapojen ja esimerkiksi haastattelutilanteen psykologisten lainalaisuuksien oppimisessa. Kurssilla on paljon pari- ja ryhmätöitä, joiden päätteeksi opetellaan antamaan ja vastaanottamaan rakentavaa julkista palautetta.
itk5 Valmiina lentoon (abien päättökurssi)
Kurssi on proosan kirjoittamisen jatkokurssi, mutta se sopii myös kirjoittajalle, joka on edennyt jo niin pitkälle harrastuksessaan, että haluaa kokeilla taitojaan tavoitteellisemmin kuin peruskurssilla. Kurssin tarkoitus on vahvistaa kirjoittajan itsetuntoa ja tukea häntä niissä tavoitteissa, jotka hän itse tekstilleen määrittelee. Teoriaa käsitellään silloin kun se on tarpeen, mutta pääpaino on oman rekisterin laajentamisessa ja rohkeissa kokeilussa, joihin saa vertaistukea muilta ryhmän jäseniltä ja ohjaajalta. Kurssi soveltuu toisaalta perustaitojen syventämiseen ja siten vaikkapa yo-kirjoituksiin valmentautumiseen, toisaalta edistyneiden kirjoittajien hurjapäisiinkin irtiottoihin ja taiteellisen otteen, oman kielen ja tematiikan syventämiseen. Työmenetelmät ovat samat kuin muillakin kursseilla: itsenäistä työskentelyä, kommentointia ja keskustelua etä- ja lähiopetuksessa, tekstien muokkausta vertaispalautteen ja ohjaajan opastuksella, julkista palautteen antamista ja vastaanottamista.
itk6 Runo rokkaa (laululyriikkakurssi)
Kurssi harjaannuttaa laulutekstin moniin erityisvaatimuksiin: rakenteen hahmottamiseen, nuottien, sanojen ja tavujen painojen vastaavuuteen, riimikaavoihin, riimien sääntöihin, laulutekstien tyyppeihin ja tyyleihin. Laululyriikan historiaa käsitellään mahdollisuuksien mukaan musiikkia kuunnellen ja tekstejä analysoiden. Kirjoittajat voivat esitellä pienin esitelmin jotakin genreä tai vaikkapa jotakuta laulaja-lauluntekijää tai sanoittajaa, mutta pääpaino on omassa kirjoittamisessa ja tekniikan oppimisessa. Kurssin tavoite on saada aikaan teksti, jonka tekniikka ja sanoma tukevat toisiaan. Kurssilla harjoitellaan sekä musiikkiin tekstittämistä että omaa, vapaata laulun kirjoittamista. Kurssin jälkeen kirjoittajalla pitäisi olla perusvalmiudet, -tiedot ja taidot kirjoittaa teksti, jonka voi ongelmitta säveltää.
Musiikki
MUSIIKKI
Lukion musiikinopetus perustuu ajatukselle, että musiikki on olennainen osa kulttuuria ja inhimillistä toimintaa. Musiikinopetus tähtää siihen, että opiskelija tiedostaa musiikkisuhteensa ja syventää sitä. Omakohtainen musiikkisuhde vahvistaa itsetuntemusta ja kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä tukee itsetuntoa. Opiskelija oppii ymmärtämään ja arvostamaan musiikin monenlaisia ilmenemismuotoja ja merkityksiä. Musiikin opiskelu tarjoaa elämyksiä, kokemuksia, taitoja ja tietoja sekä tilaisuuksia mielikuvituksen käyttöön. Ne kaikki lisäävät opiskelijan musiikillista sivistystä sekä rohkaisevat häntä luovaan taiteelliseen ajatteluun ja elinikäiseen musiikin harrastamiseen.
Olennaista musiikin opetuksessa ja oppimisessa on ilmaiseminen, yhdessä tekeminen ja myönteiset kokemukset. Musiikillinen osaaminen sekä luovan ja kriittisen ajattelun taidot kehittyvät vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Yhdessä musisoiminen on ainutlaatuista ryhmätoimintaa, joka vahvistaa sosiaalisia ja kommunikaatiotaitoja. Laulaminen, soittaminen, kuunteleminen ja luova tuottaminen ovat sekä työtapoja että opetuksen keskeisiä sisältöjä, joita musiikin yhdistäminen muuhun taiteelliseen ilmaisuun rikastaa. Sisältöjen valinnassa otetaan huomioon opiskelijoiden erilaiset valmiudet ja kiinnostuksen kohteet siten, että musiikin kursseilla pyritään tarjoamaan jokaiselle opiskelijalle mielekkäitä musiikillisia tehtäviä.
Taideaineena musiikki luo koulun kulttuuritoimintaa ja vahvistaa yhteisöllisyyttä. Se on merkittävä osa lukion juhlia ja muita tapahtumia. Musiikinopiskelu syventää oman ja muiden kulttuurien tuntemusta. Se auttaa arvostamaan kulttuurien monimuotoisuutta ja ymmärtämään kulttuurien- ja taiteidenvälistä vuorovaikutusta. Opiskelija kehittää valmiuksiaan taiteelliseen työskentelyyn, aktiiviseen kulttuurivaikuttamiseen, teknologian hyödyntämiseen musiikillisessa ilmaisussa sekä median tarjonnan kriittiseen tarkasteluun.
Opetuksen tavoitteet
Musiikinopetuksen tavoitteena on, että opiskelija
Musiikin merkitys ja hyvinvointi
- tiedostaa oman suhteensa musiikkiin ja oppii käyttämään musiikkia hyvinvointinsa edistämiseen
- oppii arvostamaan erilaisia käsityksiä musiikista
- oppii ilmaisemaan itseään musiikillisesti, laulaen ja soittaen ja säveltäen
- kehittää taitoaan kuunnella musiikkia ja tulkita kuulemaansa, myös musisoidessaan
- syventää musiikin eri tyyleihin, lajeihin ja historiaan liittyvää osaamistaan
- tunnistaa oman kulttuuri-identiteettinsä sekä oppii ymmärtämään musiikkikulttuurien monimuotoisuutta sekä toimimaan kulttuurien välisessä vuorovaikutuksessa myös kansainvälisissä yhteyksissä
- oppii tiedostamaan äänen ja musiikin vaikutuksia arjen toimintaympäristöissä
- oppii tulkitsemaan äänen ja musiikin käyttöä mediassa
- osaa toimia vastuullisesti ja pitkäjänteisesti aktiivisessa vuorovaikutuksessa ryhmän kanssa
- osaa asettaa musiikinopiskelulleen tavoitteita sekä ohjata ja arvioida työskentelyään niiden suuntaisesti.
Arviointi
Musiikin opetuksessa arviointi tukee myönteisesti jokaisen opiskelijan musiikillisen osaamisen kehittymistä ja musiikkisuhteen syventymistä. Oppimisprosessin aikana opiskelijat saavat ja antavat monipuolista palautetta, mikä ohjaa opiskelijaa arvioimaan ja edistämään omaa oppimistaan.
Luottamuksellisessa ja turvallisessa ilmapiirissä tapahtuva arviointi kohdistuu koko musiikinopiskelun prosessiin ja opiskelulle asetettujen tavoitteiden toteutumiseen. Arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan lähtötaso sekä se, että opiskelijan osaaminen voi ilmetä millä tahansa musiikin osa-alueella. Musiikissa arvioidaan opiskelijan musiikillista toimintaa koulussa, ei hänen musikaalisuuttaan.
Pakolliset kurssit
- Musiikki ja minä (MU1)
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija löytää omat tapansa toimia musiikin alueella. Osallistumalla musiikilliseen toimintaan hän saa kokemuksia musisoinnista, syventää omaa osaamistaan ja pohtii asemaansa musiikin kuuntelijana, tulkitsijana, tekijänä ja kulttuuripalvelujen käyttäjänä. Omakohtaisen musiikkisuhteen kautta opiskelija ymmärtää musiikin merkityksiä elämässä ja ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Kurssilla tutustutaan opiskelijoiden omaan ja muuhun paikalliseen musiikkitoimintaan.
Opiskelija kehittää äänenkäyttöään ja soittotaitoaan musiikillisen ajattelun ja ilmaisun välineenä. Kurssilla syvennetään musiikin ja musiikkikäsitteiden tuntemusta käytännön musisoinnin avulla. Opiskelija oppii tarkkailemaan ääniympäristöään ja perehtyy kuulonhuoltoon.
- Moniääninen Suomi (MU2)
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan suomalaista musiikkia ja vahvistaa omaa kulttuurista identiteettiään. Opiskelija tutkii erilaisia Suomessa esiintyviä musiikkikulttuureja ja niiden sisäisiä osakulttuureja sekä oppii ymmärtämään niiden taustatekijöitä, kehitystä ja olennaisia piirteitä. Kurssin toteuttamisessa otetaan myös huomioon, että suomalaiset musiikkikulttuurit ovat osa eurooppalaista ja globaalia musiikkimaailmaa.
Opiskelussa käytetään monipuolisia työtapoja, erityisesti musisointia ja kuuntelua. Musisoitaessa kiinnitetään huomiota oman taiteellisen ilmaisun sekä kuuntelu- ja vuorovaikutustaitojen kehittämiseen. Musiikkiohjelmistoon valitaan eri musiikinlajeja populaari- ja taidemusiikista perinnemusiikkiin.
Valtakunnalliset syventävät kurssit
- Ovet auki musiikille (MU3)
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan itselleen uusia musiikinlajeja, musiikkityylejä ja -kulttuureja sekä ymmärtää musiikin kulttuurisidonnaisuutta. Hän tarkastelee eri musiikkikulttuurien käytäntöjen samankaltaisuutta tai erilaisuutta ja oppii ymmärtämään, miten jokainen kulttuuri määrittelee itse oman käsityksensä musiikista. Kurssilla tutustutaan syvällisesti joihinkin musiikinlajeihin tai musiikkikulttuureihin. Opiskelija kehittää musisointitaitojaan sekä taitojaan hankkia ja käsitellä tietoa. Kurssin voi suorittaa myös projektina.
- Musiikki viestii ja vaikuttaa (MU4)
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tutustuu musiikin käyttöön ja vaikutusmahdollisuuksiin eri taidemuodoissa, monimediaisissa tieto- ja viestintäympäristöissä sekä yhteiskunnassa. Opiskelija tutkii musiikin yhteyttä tekstiin, kuvaan ja liikkeeseen ja perehtyy tarkemmin musiikin käyttötapoihin esimerkiksi elokuvassa, näyttämöllä, joukkoviestimissä tai verkkoympäristöissä muutaman rajatun näytteen avulla. Sisältöjen tarkastelussa painottuu pyrkimys kokonaisuuksien ymmärtämiseen. Musiikin vaikuttavuutta tutkitaan analysoimalla olemassa olevaa materiaalia tai tuottamalla sitä itse.
Kurssisuorituksena voidaan tehdä mm. konemusiikkia, valmistaa musiikkivideo, perehtyä äänentallennukseen ja studiotekniikkaan, sekä säveltää elokuvamusiikkia. Kurssilla harjoitellaan musiikkiteknologian käyttöä musiikinteon välineinä. Kurssin voi suorittaa myös taiteidenvälisenä tai monialaisena projektina.
MUSIIKKI-ILMAISU
|
Musiikki-ilmaisun keskeisenä periaatteena on musiikillisen ilmaisun kehittäminen opiskelijan omista lähtökohdista edeten ja hänen omaa identiteettiään vahvistaen. Musiikillista perussivistystä ja vastuuta ääniympäristöstä pyritään kehittämään ja edistämään elämyksellisin keinoin. Musiikkiteknologian kehitystä seurataan ja sitä hyödynnetään tuotosten toteuttamisessa. Kurssi on suunnattu kaikille aloittelijoille musiikin maailmassa. Kurssilla opetellaan bändisoittimien perusteet alkaen kitarasta ja pianosta. Opit säestämään omaa lauluasi sekä opit riittävät valmiudet osallistua muille syventäville musiikin kursseille. Aikaisempaa kokemusta ei tarvita. Mikäli bändisoittotaitoa jo löytyy suosittelemme aloittamaan kurssista itm-2. Oma bändi -kurssilla muodostetaan ryhmäläisistä bändejä, jotka harjottelevat ohjelmistoa ja esittävät kurssin lopuksi tuotoksiaan. Kurssiin kuuluu myös tarvittavan esitystekniikan ja laitteiston hallinta sekä huolto. 4. Konsertti (ITM-4) |
LAULUILMAISU
|
Tavoitteena on löytää helppo ja terve laulutekniikka, jolla pystytään ilmaisemaan eri laulujen tunnelmia. Oman äänen löytyminen instrumenttina, oman äänialueen ja laadun tunnistaminen on tärkeää. Ohjelmisto suunnitellaan yhdessä kurssin alussa. Lauluilmaisun oppilaat laulavat kuorona koulun eri juhlissa. |
KANSANMUSIIKKI
Kansanmusiikilla on juuret Suomen kansan perinteessä — vaikkakin käsite ”kansanmusiikki” voi nykypäivänä tarkoittaa lähes mitä vaan! Kansanmusiikin ideologiaan kuuluu, että kaikki osaavat soittaa ja laulaa. Musiikin sisältö ja tunnelma on tärkeintä. Opiskelussa korostuu korvakuulolta opettelu.
Kansanmusiikki 1 – 2 (ITF-1, ITF-2)
Kansanmusiikki 1 ja 2 opetetaan pääsääntöisesti yhtenä ryhmänä.
Arvostelu: Aktiivisuus ja osallistuminen tunneille ja esityksiin ovat tärkeimmät arvostelukriteerit.
Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.
PRODUKTIO
Taiteidenvälinen yhteistyö on ilmaisutaidon lukion arkea.
Produktio (ITMproggis 1-3)
Produktiokurssilla luodaan yhteinen laajempi taiteidenvälinen esitys. Vuosittain 2. vuosikurssin opiskelijoille tarkoitettu kurssi tekee esimerkiksi musikaalin tai musiikkiteatteriesityksen, mykkäfilmin livemusiikilla, tanssiteoksen livemusiikilla tai minkä tahansa eri taiteenaloja yhdistelevän kokonaisuuden.
Tanssi ja liike OPS
Oppiaine käsittelee tanssia opiskelijan kehollisuuden, luovuuden ja ilmaisun näkökulmista, yhteiskunnallisen osallistumisen näkökulmasta, työelämän näkökulmasta sekä esittävän taiteen näkökulmasta. Tanssi ja liike on sekä yksilöllistä perehtymistä oman kehon monipuoliseen ilmaisulliseen käyttöön että taidekasvatusta, joka pyrkii siihen että opiskelijan käsitys tanssista taiteena ja ilmaisuna laajenee. Tanssikäsitys laajenee tutustuttaessa tanssin historiaan, eri tanssin lajeihin ja tyylisuuntiin. Tanssia tarkastellaan myös katsojan näkökulmasta.
Tanssi ja liike on valinnainen oppiaine, josta opiskelija voi valita haluamansa määrän kursseja. Oppimisympäristöinä ovat muun muassa tanssiluokka, jumppasalit, luonto ja tanssiteatteri. Yhteistyö on mahdollista lukion eri oppiaineiden kanssa sekä koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Yhteistyökumppaneita voivat olla esimerkiksi teatterit, vanhainkodit, päiväkodit, koulut, tanssioppilaitokset ja yhdistykset. Oppimateriaalina käytetään muun muassa tanssialan kirjallisuutta, lehtiä ja Internetiä.
Tanssin ja liikkeen osa-alueita ovat:
- Kehon käytön tuntemus: liikeimprovisaatio, akrobatia- ja stunt-temput, miimi, näyttämötaistelu
- Tanssimuodot (mahdollisia tanssilajeja): nykytanssi, jazztanssi, steppi, karakteritanssi, suomalaiset kansantanssit, ulkomaiset kansantanssit, historialliset tanssit, seuratanssi, kilpatanssi, etniset tanssit, katutanssit
- Tanssitieto: tanssin historia, tanssilajien tuntemus, tanssiesitysten katsominen,
tanssianalyysi ja -kritiikki, tanssi ammattina
- Tanssipedagogiikka
- Tanssituotosten luominen ja esittäminen: improvisaatio, kompositio, koreografiaharjoitukset, esiintyminen tanssiteoksessa, tanssidiplomi
Kurssit arvioidaan asteikolla 4 – 10.
Suoritusjärjestys
Suositellaan, että tanssin introkurssi(itt1) suoritetaan ensimmäisenä. Tanssijantyön(itt2) kurssi tulee suorittaa ennen tanssia näyttämölle(itt3) kurssia. Ennen tanssidiplomikurssia tulee olla suoritettuna vähintään kaksi kurssia.
1 Tanssi ja liike 1 – Tanssin introkurssi
Opiskelija oppii tuntemaan omaa kehoansa monipuolisesti. Hän osaa käyttää liikkeen peruselementtejä liikkumisessaan ja kykenee improvisoimaan liikkeellisesti annetun aiheen mukaan. Opiskelija saa kokonaiskäsityksen tanssista ja hänen tanssikäsityksensä laajenee. Hän kohtaa ja löytää oman liikkeellisen uskalluksensa rajat. Opiskelija tutustuu akrobatiaan, näyttämötaisteluun ja mimiikkaan. Kurssin aikana ryhmätyötaidot ja oppimisen reflektointitaidot kehittyvät.
Kurssin harjoitukset koostuvat liike- ja tanssi-improvisaatiosta, akrobatiasta, mimiikasta, näyttämötaistelusta ja eri tanssilajien liikemateriaalista. Kurssin aikana käydään katsomassa tanssiesitys. Kurssin aikana kirjoitetaan oppimispäiväkirjaa. Kurssilla tehdään yksilö-, pari- ja ryhmäharjoituksia.
Arvioinnin kohteina ovat aktiivinen osallistuminen, oppilaan liikkeellisten ja ilmaisullisten taitojen kehittyminen sekä ryhmätyötaidot.
2. Tanssi ja liike 2 – Tanssijantyö
Opiskelijan kehonhahmotus ja kehollinen ilmaisu kehittyvät. Tanssin peruselementtien hahmotus ja käyttö syvenee. Pyrkimyksenä on kehon koordinaation, liikkuvuuden, venyvyyden ja voiman kehittyminen. Opiskelija osaa tuottaa liikemateriaalia improvisoimalla ja suunnittelemalla. Opiskelija pystyy tanssimaan sekä itsenäisesti että kontaktissa muihin ryhmäläisiin. Kurssin aikana esiinnytään ryhmän kanssa yhdessä. Opiskelija harjoittelee omien tavoitteiden asettamista ja niiden toteuttamista. Tutustutaan tanssianalyysiin ja kritiikkiin. Tanssitaiteen vastaanottokyky katsojana kasvaa.
Kurssin harjoitukset koostuvat tanssitekniikoista sekä tanssi-improvisaatioista. Työskentelytapoina on opettajajohtoinen työskentely, improvisaatio sekä havainnointi. Kurssilla käydään katsomassa tanssiesitys. Kurssin aikana reflektoidaan oppimista.
Arviointi perustuu aktiiviseen osallistumiseen sekä esitykseen osallistumiseen. Arvioinnin kohteina ovat tanssiteknisten taitojen kehittyminen, ilmaisun kehittyminen, ryhmätyötaidot sekä reflektointitaidot.
3. Tanssi ja liike 3 – Tanssia näyttämölle
Kurssilla syvennetään tanssijuutta osallistumalla esitysprosessiin. Opiskelija osallistuu tanssijana tanssiteoksen koreografiaprosessiin, harjoitteluun ja esittämiseen. Esitykselle suunnitellaan myös tarvittava puvustus ja maskeeraus. Kurssin aikana reflektoidaan oppimista.
Arvioinnin kohteina ovat liikkeellisten ja ilmaisullisten taitojen kehittyminen, esiintyminen, ryhmätyötaidot ja reflektointitaidot. Arviointia toteutetaan sekä jatkuvana näyttönä että esityksen arviointina.
4. Tanssi ja liike 4. – Tanssien maailmaan, soveltava tanssi
Opiskelija saa käsityksen tanssin monista mahdollisuuksista. Hän oppii tuntemaan tanssin historiaa. Pohditaan tanssin paikkaa yhteiskunnassa ennen ja nyt ja mietitään, miten tanssilla voi vaikuttaa. Viedään tanssia eri konteksteihin. Opiskelija voi toimia vanhainkodeissa, päiväkodeissa, kouluissa, toimintakeskuksissa tai muissa koulun ulkopuolisissa paikoissa ohjaten eri ryhmiä tai esiintyen heille tai heidän kanssaan joko opettajan kanssa tai pienryhmissä. Käydään katsomassa esitys. Reflektointi kuuluu kurssiin.
Arvioinnin kohteina ovat tanssillinen toiminta eri konteksteissa, ryhmätyötaidot ja reflektointitaidot. Arviointi perustuu jatkuvaan näyttöön.
5. Tanssi ja liike 5. – Tanssien työelämään
Opiskelija hahmottaa tanssin kenttää erityisesti tanssinohjaajan ja tanssijan työn näkökulmista. Opiskelija saa tietoa tanssialan koulutusmahdollisuuksista ja tutustuu tanssin ammattikenttään. Tieto tanssipedagogiikasta lisääntyy ja sen myötä opiskelija oppii tanssin ohjaamisen perustaitoja. Opiskelija osaa eritellä ja arvioida tanssia sekä keskustella tanssista. Kurssilla on mahdollisuus tutustua tanssin kenttään opettajajohtoisen työskentelyn ja keskustelun rinnalla myös oppimistehtävän avulla. Oppimistehtävä voi olla esimerkiksi esitelmä, haastattelu, lukupäiväkirja tai tanssilajin ohjausharjoitus oppilaan valitsemasta aiheesta tai teemasta. Oppilaan on mahdollista sisällyttää jo olemassa oleva tanssinohjaajan tai tanssijan työ osaksi kurssisuoritusta.
Arvioinnin kohteena on toteutetut oppimistehtävät, yhteistyökyky ja reflektointitaidot
6.Tanssi ja liike 6 — Koreografia
Opiskelija saa perustietoja tanssin valmistamisesta. Hän oppii valmistamaan oman koreografian ja erittelemään tanssiesitystä koreografisesta näkökulmasta. Hän oppii sommittelemaan tanssin näyttämöllisesti mielenkiintoiseksi. Opiskelija oppii muokkaamaan liikemateriaalia erilaisilla menetelmillä. Hän kykenee valitsemaan tanssin teemaan sopivan musiikin ja erittelemään sitä. Opitaan huomioimaan musiikki, valot, puvustus ja maskeeraus osana koreografista kokonaisuutta. Harjoitellaan koreografian työstämistä improvisaation keinoin. Kokeillaan erilaisia yksilö- ja ryhmäharjoituksia koreografian tuottamiseksi. Mahdollisuuksien mukaan luodaan koreografioita yksin tai ryhmänä. Käydään katsomassa tanssiesitys.
Arviointi perustuu jatkuvaan näyttöön ja aktiiviseen osallistumiseen. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota oppilaan koreografiseen rohkeuteen ja heittäytymiseeen, taiteellisen näkemyksen esilletuomiseen sekä reflektioon.
7. Tanssi ja liike 7 — Tanssidiplomi
Kurssi edellyttää vähintään kahden aiemman Tanssi ja liike -kurssin suorittamista.
Oppilas valmistaa tanssidiplomin, johon kuuluvat oma koreografia tai esiintyminen tanssijana sekä tanssiaiheinen tutkielma. Tanssidiplomi toteutetaan pääsääntöisesti tanssikurssina, jossa opiskelija saa ohjausta opettajalta sekä vertaisarviointia muilta ryhmäläisiltä.
Diplomityön arvioi oman opettajan lisäksi yksi ulkopuolinen tanssialan ammattilainen. Arvioinnissa käytetään Opetushallituksen tanssidiplomin arviointiohjeita. Tanssidiplomi suoritetaan Opetushallituksen ohjeiden mukaan.
Median alustava ops
Media 1 - Mediatoiminnan perusteet
Kurssilla oppilas hahmottaa joukkoviestinnän historian ja eri mediumien syntymisen ja niiden vaikutuksen yhteiskuntaan. Opiskelija hahmottaa paikkansa sekä viestinnän vastaanottajana että tuottajana. Oppilas saa tarpeelliset perustiedot journalistisesta tiedonhankinnasta muun muassa haastattelutekniikkaharjoituksissa ja uutisten koostamisesta. Keskeisenä suorastream-mediumina on radio, mutta se nähdään osana laajenevaa mediaverkkoa. Oppilas kehittää omaa mediailmaisun taitoaan, esim. äänikoosteiden teossa.
Media 2 - Journalistinen media
Opiskelija syventää omaa medialukutaitoaan ja vahvistaa ymmärrystään journalistisessa toiminnassa suorastream-lähetystä tekevän toimitusryhmän osana. Opetellaan journalistinen lainsäädäntö ja etiikkaa - erityisesti painotetaan lähdekritiikkiin ja disinformaation tunnistamista. Oppilas syventää äänikerronnallista osaamista ja siihen liittyvän tekniikan hallitsemista. Opiskellaan suoranlähetyksen hallintaa ja siihen liittyvää monimediallista toimintaa. Oppilas kehittää taitojaan mediaesiintyjänä.
Vaatii media1 -suorituksen (voidaan suorittaa myös rinnakkain media 1:n tai 3:n kanssa)
Liittymä kurssit lehtikirjoittaminen, laitteistotekniikka, videotyö, puhe, kuvallinen ilmaisu
Media 3 - Media, yhteiskunta ja taide
Kurssilla opiskelija syventää monimediallista dramaturgista ajattelua ja digitaalisen toimintaympäristön viestinnälistä osaamista. Oppilas oppii havainnoimaan erilaisia kuvalliseen ja äänelliseen vaikuttamiseen liittyviä elementtejä. Tutustutaan median ja taiteen rajapinnoilla oleviin ilmiöihin esim. performanssiin, installaatioon ja dokumenttiteatteriin ja näiden erilaisiin muunnoksiin. Oppilas kehittää omaa digitaalista ja tapahtumallista dramaturgista ajatteluaan ja tekee joko yksin tai työryhmän osana lopputyön, joka voi olla joko journalistinen tai fiktioon perustuva.
Vaatii media 1 – kurssin suorittamista (voidaan suorittaa rinnakkain media 2:n kanssa)
Liittymäkurssit samat kuin media 2:lla mutta lisäksi teatterioppi ja tanssi.
Puheilmaisu
Puhe on yksilön itseilmaisun, sosiaalisen sopeutumisen sekä ryhmätoiminnan olennainen väline. Puheilmaisun tavoitteena on vahvistaa oppilaan viestijäkuvaa monenlaisissa puhumisen konteksteissa.
Puheilmaisun opetuksessa perehdytään puhujan, kuulijan ja puhetilanteen väliseen suhteeseen ja puhekäyttäytymiseen eri tilanteissa . Opiskelija saa monipuolisesti valmiuksia julkiseen puhumiseen, ryhmässä tapahtuvaan viestintään ja retoriikkaan samoin kuin taiteelliseen puheilmaisuun (puhetaiteeseen eli lausuntaan) ja terveen puheäänen tuottamiseen . Puheilmaisun kursseilla keskitytään niin ikään kuuntelemisen ja sanattoman viestinnän merkitykseen viestinnässä.
Puheilmaisun opetuksessa opiskelija saa lisää esiintymisvarmuutta ja oppii antamaan itselleen ja toisille tarkoituksenmukaista palautetta. Opiskelija vahvistaa ja monipuolistaa omia puheviestintätaitojaan ja kykyään analysoida erilaisia puheviestintätilanteita .
Opiskelija rikastaa omaa äänellistä ilmaisukykyään ja oppii analysoimaan muiden puhujien äänellistä ilmaisukykyä .
Työskentelytapoina ovat opettajajohtoinen opetus, ryhmätyöt, arviointiharjoitukset, puhetilanne- ja tulkintaharjoitukset ja mahdollisuuksien mukaan opintokäynnit .
Kurssiarvosana on 4 - 10.
Kurssit
Rohkeasti puhumaan (ITP1)
Sisältö ja tavoitteet
Puheilmaisun ykköskurssilla harjoitellaan paljon yleisön edessä puhumista ja lisäksi opiskellaan kuuntelemista, sanatonta viestintää ja äänenkäyttöä. Tavoitteena on luonteva, ilmeikäs ja selkeä ilmaisu sekä esiintymisjännityksen hallinta. On tärkeää oppia myös antamaan rakentavaa palautetta itselleen ja muille.
Puhumisen harjoitukset ovat hauskoja sanaimprovisaatioita, lyhyitä valmistelemattomia puheita ja perusteluharjoituksia. Äänenkäytön perusasioita harjoitellaan muun muassa rentoutus- ja hengitysharjoitusten myötä. Kurssilla opiskellaan myös pienimuotoisten tekstien tulkintaa: tehtävinä ovat esimerkiksi aforismit ja lastenrunot. Tulkintaharjoitukset kehittävät persoonallista kokonaisilmaisua.
Arvioinnin kohteina ovat avainharjoitukset, aktiivinen osallistuminen ja halu kehittää omaa viestijäkuvaa.
Ääni kuuluviin (ITP2)
Sisältö ja tavoitteet
Puheilmaisun kakkoskurssi käsittää kaksi painopistettä: asiapuheen ja puhetaiteen. Asiapuhe tarkoittaa esim. julkista puhumista tai ryhmätyö- ja neuvottelutilanteita; puhetaide puolestaan on tekstien tulkintaa (lausuntaa) ja äänenkäytön harjoittelua.
Puhe- ja neuvottelutaidon harjoituksissa hiotaan jäsentely- ja perustelutaitoja, hahmotetaan omaa roolia ryhmän jäsenenä ja opitaan valmistamaan sytyttäviä ja ytimekkäitä puheita eri tilanteisiin. Julkista puhumista harjoitellaan esim. alustamalla keskusteluja ja kokeilemalla juontamista.
Kurssilla tutustutaan puheääneen monipuolisena ilmaisuvälineenä: opiskellaan hiukan teoriaa puheäänestä mutta etupäässä keskitytään harjoitusten avulla terveeseen ja ilmeikkääseen äänenkäyttöön. Jokainen saa riittävästi henkilökohtaista ohjausta ja tietoa siitä, miten hyvä ääni syntyy.
Kurssilla rakennetaan myös erityyppisiä puhetaiteellisia koosteita, joita esitetään koulun ulkopuolella, kuten päiväkodeissa, kouluissa tai vanhainkodeissa. Tekstien tulkinnassa on tavoitteena laajentaa ilmaisuvalmiutta, jotta ajatus, keho, ääni ja sanat toimivat saumattomasti yhdessä.
Arvioinnin kohteina ovat avainharjoitukset, kuten puhetaiteellinen esitys, aktiivinen osallistuminen ja ryhmätyötaidot.
Vaikutan ja vakuutan (ITP3)
Sisältö ja tavoitteet
Kolmoskurssissa harjoitellaan vaativia puhetilanteita. Ryhmä itse valitsee ne asiat, joita yhdessä harjoitellaan.
Kurssilla valmistetaan yksin tai parin kanssa puheilmaisun lopputyö tai koko kurssin yhteinen produktio. Lopputyö voi olla joko opetustuokio tai puhetaiteellinen esitys. Syventävän harjoittelun ja/tai lopputyön aiheina ovat esimerkiksi haastattelu, väittely, johtajuus, kulttuurien välinen viestintä, naisten ja miesten viestintä, luentateatteri ja kuunnelma.
Mahdollisuuksien mukaan opiskelijat saavat harjoitella julkista puhumista ja tekstien tulkintaa koulun ulkopuolella, jos juontajia, lausujia tai puhujia tilataan eri yhteistyötahojen tilaisuuksiin.
Arvioinnin kohteina ovat avainharjoitukset , lopputyö tai produktio ja aktiivinen osallistuminen.
Teatteri-ilmaisu
OPS 2016
TEATTERI-ILMAISU
Teatteri-ilmaisu on ilmaisutaitoa, tuota kansalaistaitona pidettävää kykyä, mitä suurimmassa määrin. Siinä kehitetään monipuolisesti tekijän ilmaisuvalmiuksia, luovaa ajattelua, itsetuntoa ja – tuntemusta, sekä ryhmätyötaitoja. Teatteri-ilmaisun voi katsoa jakautuvan johtoajatukseltaan kahteen näkökulmaan.
Ensinnäkin teatteri-ilmaisussa on vahva pedagoginen ja kasvatuksellinen ote. Kursseilla tutkitaan ja kehitetään paitsi omaa ilmaisuinstrumenttia sekä tunneskaalaa, myös harjoitellaan toimimista ryhmän jäsenenä, kanavoidaan esiintymisjännitystä sekä pohditaan mm. elämän ja yhteiskunnan eri ilmiöitä teatterillisen toiminnan osana, lähteenä ja kohteena.
Toiseksi teatteri-ilmaisun kursseilla on mahdollisuus tutkia ja harjoitella teatteria monipuolisena taidemuotona. Niin kursseilla kuin myös valmistettavissa produktioissa nämä teatteriin sisältyvät erilaiset esteettiset ominaisuudet ovat läsnä. Kursseilla harjoitellaan teatterin ominaispiirteitä ja lainalaisuuksia, teatterin kulttuuria sekä laajamittaista toimintaa teatterin eri työnkuvissa. Huomio ei keskity ainoastaan näyttelijäntyön opiskeluun. Kokonaisnäkemyksen laajentuminen heijastuu vastaavasti oman ilmaisun monipuolistumiseen, luovan ja esteettisen ajattelun aktivoitumiseen, oman ja toisten työn arvostamiseen, toisten huomioimiseen ja ryhmädynamiikan oivaltamiseen.
Teatterille tyypillistä on yhteistyö. Teatterin ja monien muiden taidemuotojen mahdollisuuksia opiskellaan kursseilla sekä mahdollisen yhteistyön myötä. Yhteistyö on mahdollista myös koulun sisällä kuin tarvittaessa ulkopuolistenkin tahojen kanssa.
Teatteri-ilmaisun kursseilla opiskelu tapahtuu pääsääntöisesti lähiopetuksena, yhteistyönä ryhmässä. Ryhmätoiminnan lisäksi myös tekijöiden itsenäistä työskentelyä, omaa ajattelua sekä vastuunkantamista pidetään tärkeänä. Vaikka kursseilla opiskellaan myös teoriaa, on pääpaino kuitenkin käytännön tekemisessä. Teatteri-ilmaisussa keskeistä on luovuuden, rohkeuden ja sallivan ilmapiirin turvaaminen, ilmaisuinstrumentin kehittäminen sekä aktiivinen osallistuminen - niin työryhmän, koulun kuin yhteiskunnan osana.
Luova Ilmaisu (ITL1)
Opiskelija etsii omia rajojaan ja mahdollisuuksiaan erilaisten teatterileikkien ja -pelien avulla. Opiskelija erittelee aistimuksia ja havaintoja teatterin keinoin sekä yksin että ryhmässä.
Arviointiperusteet: Suoritusmerkintä. Aktiivinen osallistuminen tuntityöskentelyyn, kyky yhteistyöhön, oman persoonan tuntemus. Keskittymiskyky.
Improvisaatio (ITI 1)
Opiskelija harjoittelee tilanteita ilman ennalta suunniteltua käsikirjoitusta. Harjoituksissa toimitaan vuorovaikutuksessa parin ja/tai ryhmän kanssa.
Arviointiperusteet: Suoritusmerkintä. Spontaniteetti, kokonais-ilmaisulliset taidot, vuorovaikutus, mielikuvitus. Osallistuminen edellyttää luovan ilmaisun kurssin (ITL 1) suorittamista.
Teatteri-ilmaisu 1 (ITN1)
Opiskelija käyttää ääntään ja kehoaan taiteellisen ilmaisun välineenä. Hän osaa kehitellä tarinoita ja hahmottaa näyttämötilanteita eläytymiskykyään ja mielikuvitustaan hyödyntäen. Opiskelija havainnoi ja osaa soveltaa luonteenomaisia piirteitä ihmisten ilmaisukielestä. Hän kohtaa myös katsottavana olemisen haasteen. Opiskelija tutustuu oman ilmaisuinstrumenttinsa ominaispiirteisiin.
Teatteri-ilmaisun kurssit arvioidaan toisistaan riippumatta asteikolla 4-10 lukuun ottamatta TELD-kurssia. Arviointikohteina ovat aktiivinen osallistuminen, näyttelijäntyö, kehon käyttö, taito assosioida ja ideoida näyttämötilanteissa sekä äänenkäyttö. Osallistuminen edellyttää luovan ilmaisun kurssin (ITL1) suorittamista.
Teatteri-ilmaisu 2 (ITN2)
Opiskelija tutustuu sekä roolityöskentelyn perusteisiin että klassikkoteksteihin. Opiskelija valmistaa joko pareittain tai pienryhmissä kohtauksia klassikkoteksteistä, joita on mahdollista esittää julkisesti.
Arviointiperusteet: Numeroarvostelu. Kyky roolityöskentelyyn, mielikuvitus ja eläytyminen. Aktiivinen osallistuminen opetukseen. Osallistuminen edellyttää kurssien luova ilmaisu (ITL 1) ja ITN 1 suorittamista.
Teatteri-ilmaisu 3 (ITN3)
Opiskelija osallistuu työryhmän jäsenenä kirjoitetun tarinan muuntamiseen näyttämötilanteiksi. Hän luo roolihahmon käyttäen fyysistä ja äänellistä ilmaisuaan ja osaa suhtautua roolihahmonsa kautta tarinan muihin roolihenkilöihin ja tapahtumiin. Opiskelija tutustuu teatteriesityksen valmistamisprosessiin ja sen eri osa-alueisiin, jotka toteutetaan ryhmätyönä sekä rohkaistuu kohtaamaan yleisön esitystilanteessa.
Arviointi tapahtuu asteikolla 4-10. Arviointikohteina ovat aktiivinen osallistuminen, kyky analysoida tarinan kokonaisuus ja muokata siitä näyttämötilanteita, taito muuttaa teksti toiminnaksi ja luoda roolihahmo. Arviointikohteina ovat myös näyttelijäntyön eri osa-alueet. Osallistuminen edellyttää kurssien ITL, ITN1 ja ITN2 suorittamista.
Teatteridiplomit (TELD)
Teatteridiplomikurssi on itsenäinen kurssi. Kurssin tavoitteena on julkinen esitys ja kokemus taiteellisesta oppimisprosessista, jossa teatteri-ilmaisulliset taidot vahvistuvat, yhteistyötaidot karttuvat ja itsearviointi kehittyy. Näyttelijän/ ohjaajan diplomin tekijältä edellytetään vähintään kolmea teatteri-ilmaisun kurssia, joista yksi saisi mieluusti olla teatterioppi (ITD). Jos teatteridiplomikurssin suorittaa käsikirjoittajana, voi ITD1-kurssin korvata luovan kirjoittamisen kurssilla ITK3.
Teatteridiplomikurssi perustuu Opetushallituksen asettamiin lukion teatteridiplomeja koskeviin sääntöihin.
Arviointi: Arvostelu asteikolla 1-5. Erillinen lukiodiplomitodistus.
Teatteri-ilmaisu 4 (ITN4)
Opiskelija hahmottaa ja erittelee ideoitaan teatterillisin keinoin ja valmistaa työryhmän jäsenenä esityksen yleisölle. Hän haastaa itsensä ideoiden ja ilmaisun tasolla käyttäen kaikkia näyttelijän keinoja. Kurssilla opiskelija voi halutessaan tutustua alustavasti ohjaajantyöhön.
Arviointi tapahtuu asteikolla 4-10. Arviointikohteina ovat aktiivinen osallistuminen, kyky kehitellä luovasti ideoita näyttämötilanteiksi, fyysisen ilmaisun taito ja monipuolisuus, äänellisen ilmaisun taito sekä näyttelijäntyön eri elementit. Osallistuminen edellyttää kurssien ITL, ITN1, ITN2 ja ITN3 suorittamista.
Teatteri-ilmaisu 5 (ITN5)
Opiskelija osaa analysoida näytelmän roolihenkilönsä näkökulmasta. Hän tekee analyysinsa pohjalta roolityön osana teatterillista kokonaisuutta. Opiskelija osaa toteuttaa ohjaajan ohjeita näyttelijäntyössään ja kykenee myös roolihenkilönsä kehittelyyn itsenäisesti. Hän löytää oman työtapansa toimiessaan työryhmän jäsenenä sekä kohdatessaan yleisön.
Arviointi tapahtuu asteikolla 4-10. Arviointikohteina ovat kyky ilmaista ajatuksia ja tunteita kokonaisvaltaisesti (liike, ääni, puhe), kyky havaita ja ymmärtää ilmaisullisia viestejä sekä vastata niihin näyttämötilanteessa (kontakti) sekä aktiivinen osallistuminen. Arviointikohteina ovat myös draamallinen ajattelukyky ja mielikuvitus, näyttelijäntyön eri osa-alueet sekä kyky yhteistyöhön. Osallistuminen edellyttää kurssien ITL, ITN1, ITN2, ITN3 sekä ITN4 ja/tai TELD -suorittamista.
Teatterioppi (ITD)
Luentosarja, joka käsittelee teatterihistorian keskeisiä teoksia ja tekijöitä sekä teatteri-ilmaisun eri muotoja ja teatteri-esityksen osatekijöitä. Tehdään esitelmä näytelmätekstistä. Käydään katsomassa ammattiteatteriesitys ja analysoidaan sitä.
Suoritusjärjestys: toisen tai kolmannen vuoden aikana; edellyttää ITL1 ja ITN1- kurssien suorittamista.
Numeroarviointi 4 - 10.
Esitelmä ja koe.