Ryhmä 7. Teemaopinnot ja aihekokonaisuudet VALMIS KOMMENTOITAVAKSI

Tervetuloa kommentoimaan!

Tässä alapuolella on teemaopintojen ops-tekstiluonnos.
TYKin oma osuus on tekstin lomassa kursiivilla.

Kirjaa ajatuksiasi kursseista TO1, TO2 ja TO3 painamalla ops-tekstilaatikon alareunasta sinisellä löytyvää riviä "3 kommenttia" tms. Ehdota rohkeasti uusia teemoja tai kursseja kohtiin TO1 ja TO2. Me päivitämme sitten kommentteja varsinaiseen ops-tekstiin.

Kiitos!

ps. Sivun alareunan materiaaleista ei tarvitse välittää ;)

Teemaopinnot (ops 2016)

5.22 Teemaopinnot

Teemaopinnot ovat eri tiedonaloja yhdistäviä opintoja. Ne eheyttävät opetusta ja kehittävät opiskelijoiden taitoja hahmottaa ja ymmärtää yksittäistä oppiainetta laajempia kokonaisuuksia. Teemaopintojen keskeisenä tehtävänä on tarjota mahdollisuuksia usean eri oppiaineen tietojen ja taitojen yhdistämiseen ja soveltamiseen. Teemaopintojen tavoitteet ja sisällöt tarkennetaan ja konkretisoidaan opetussuunnitelmassa.

Opetuksen tavoitteet
Teemaopintojen tavoitteena on, että opiskelija
- rohkaistuu etsimään eri tieteen- ja taiteenalojen keskeisten käsitteiden ja näkökulmien välisiä yhteyksiä ja muodostaa niiden pohjalta kokonaisuuksia
- hahmottaa ongelmia, ilmiöitä tai kysymyksiä sekä innostuu etsimään niihin ratkaisuja yksin ja yhteistyössä muiden kanssa
-  hyödyntää eri aloilta hankkimiaan tietoja ja taitoja
- hakee informaatiota eri lähteistä ja arvioi tietolähteiden luotettavuutta
- soveltaa osaamistaan ja kehittää tieto- ja viestintäteknologisia taitojaan käytännön toiminnassa
- työskentelee tavoitteellisesti ja toimii rakentavasti ryhmän jäsenenä.

Arviointi
Teemaopintojen arviointi perustuu opiskelijan taitoihin hakea tietoa, arvioida ja soveltaa sitä sekä tuottaa luotettavien lähteiden pohjalta jäsentyneitä kokonaisuuksia. Olennaisia arvioinnin kohteita ovat opiskelijan taidot arvioida kriittisesti tietolähteitä sekä ymmärtää eri tietojen ja taitojen välisiä yhteyksiä. Työskentelyn arviointi kohdistuu sen tavoitteellisuuteen ja suunnitelmallisuuteen. Opiskelijoille annetaan ohjaavaa palautetta myös vuorovaikutus- ja yhteistyötaidoista sekä työvälineiden käytöstä. Teemaopintojen arvioinnissa käytetään monipuolisia arviointimenetelmiä.

Valtakunnalliset syventävät kurssit, ALLA VÄLEISSÄ TYKIN OMAT OSUUDET
HUOMAA: TO-KURSSIEN SISÄLLÖT EIVÄT VOI TULLA VALTAKUNNALLISISTA PAKOLLISISTA TAI SYVENTÄVISTÄ KURSSEISTA, VAAN TIETOSUBSTANSSIN ON OLTAVA JOTAIN UUTTA JA SOVELTAVAA, LAAJENNUTTAVA SIIS MUIDEN KURSSIEN ULKOPUOLELLE.

1. Monitieteinen ajattelu (TO1)
Valtakunnan ops: Kurssin tavoitteena on tarjota tilaisuuksia ajattelun taitojen kehittämiseen laaja-alaisesti ja oppiainerajat ylittävästi. Opiskelijat oppivat hahmottamaan eri tieteen- ja taiteenalojen välisiä yhteyksiä sekä niiden keskeisten periaatteiden ja käsitteiden vuorovaikutusta yhtä tiedonalaa laajemmissa kokonaisuuksissa. Kurssin aikana opiskelijat kehittävät kriittistä ja luovaa ajatteluaan itsenäisesti ja yhteistoiminnassa muiden kanssa. He analysoivat ja arvioivat erilaisia käsitejärjestelmiä ja näkökulmia ja käyttävät niitä johtopäätösten ja ratkaisujen tekemiseen. Kurssin keskeiset sisällöt valitaan vähintään kahdesta eri oppiaineesta tai aihekokonaisuudesta.

TYK:n osuus

Kurssilla syvennytään johonkin ilmiöön useamman tieteenalan näkökulmasta. Ilmiö, jonka ympärille kurssi rakennetaan, voi vaihdella vuosittain.  Opiskelija voi lukea opinto-ohjelmaansa yhden toteutuneen kurssin. Suositellaan suoritettavaksi viimeisenä opiskeluvuonna.

Esimerkkejä ilmiöistä tai teemoista, joiden ympärille kurssin voi rakentaa:

Olipa kerran elämä (biologia, psykologia, filosofia, kielet)
Vanhuus (biologia, terveystieto, yhteiskuntaoppi, psykologia, uskonto, elämänkatsomustieto, filosofia, kielet)
Totuus (tieteenfilosofia, fysiikka, historia, äidinkieli ja kirjallisuus,uskonto)
Muuttoliikkeet (maantiede, yhteiskuntaoppi, kielet, historia, kulttuurien tuntemus ja kansainvälisyys)
Planeetta Maa (maantiede, fysiikka, biologia)
Hyvinvointi (terveystieto, psykologia, filosofia, liikunta, hyvinvointi ja turvallisuus)
Aivot (biologia, psykologia, kemia, terveystieto)
Identiteetti (äidinkieli ja kirjallisuus, filosofia, uskonto, elämänkatsomustieto, kuvataide, kielet, musiikki, monilukutaito ja mediat)
Vesi (kemia, biologia, historia, maantiede, uskonto, musiikki, liikunta)
Kauneus (kuvataide, filosofia, historia, maskeeraus)
Kierrätys (maantiede, yhteiskuntaoppi, fysiikka, kemia, biologia, kielet, kestävä elämäntapa ja globaali vastuu)
Oma lähiympäristö ja elämänpiiri (yhteiskuntaoppi, maantiede, biologia, psykologia, uskonto, elämänkatsomustieto, kielet, äidinkieli ja kirjallisuus, liikunta)
Lääkkeet (terveystieto, kemia, biologia, yhteiskuntaoppi, psykologia, kielet, historia)
Energia (fysiikka, yhteiskuntaoppi, maantiede, teknologia ja yhteiskunta)
Differentiaaliyhtälöt ja pinta-alaintegraalit (matematiikan soveltamista fysiikkaan ja kemiaan)
Symmetria (matematiikka, kuvataide, historia)
Maailmankansalaisuus (kielet, yhteiskuntaoppi, historia, filosofia, aktiivinen kansalaisuus, yrittäjyys ja työelämä, kestävä elämäntapa ja globaali vastuu, kulttuurien tuntemus ja kansainvälisyys)
Yrittäjyys (yhteiskuntaoppi, kielet, matematiikka, äidinkieli)


----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------


2. Tutkiva työskentely teknologialla (TO2)
Valtakunnan ops: Tieto- ja viestintäteknologian kurssin tavoitteena on, että opiskelija suunnittelee, toteuttaa ja esittää yksin tai yhteistyössä muiden opiskelijoiden kanssa johonkin ilmiöön tai aihepiiriin liittyvän dokumentoidun projektin, tutkielman, keksinnön tai muun tuotoksen. Samalla hän kehittää osaamistaan tieto- ja viestintäteknologiassa. Lisäksi tavoitteena on, että opiskelija saa tilaisuuksia oppiainerajat ylittävään työskentelyyn ja yhteistyöhön. Kurssin keskeisillä sisällöillä on yhteys kahden tai useamman eri oppiaineen tietoihin ja taitoihin sekä aihekokonaisuuksiin.

TYK:n osuus:
Kurssin sisältö vaihtelee vuosittain. Opiskelija voi lukea opinto-ohjelmaansa yhden toteutuneen kurssin. Esimerkkejä kurssiteemoista:

Matemaattisten ohjelmistojen käyttö tutkimuksen apuna
Kurssilla hyödynnetään matemaattisia ohjelmistoja jonkun erityistieteen tutkimustulosten analysoinnissa. Kurssilla matematiikka ja tietotekniikka ovat aputieteiden roolissa ja tutkimuksen substanssi voi tulla esimerkiksi ihmistieteistä (esim. psykologia) tai luonnontieteistä (esim. maantiede) tai kurssi toteutetaan pelkästään matematiikan ja tietotekniikan yhteiskurssina. Kurssilla opiskelijat toteuttavat aihepiiriin liittyvän dokumentoidun projektin, tutkielman tai muun tuotoksen. Suositellaan suoritettavaksi 2. opiskeluvuonna. Suoritusmerkintä.

Back to the future
Kurssilla opiskellaan ohjelmoinnin ja robotiikan perusteita. Opiskelijat tutustuvat robotin suunnitteluun, esimerkiksi visuaalisuuten, käytettävyyteen, ohjelmointiin sekä tuotteen markkinointiin. Oppiaine- ja aihekokonaisuusyhdistelmän voi muodostaa esimerkiksi seuraavista: tietotekniikka, kuvataide, fysiikka, yrittäjyys ja työelämä, teknologia ja yhteiskunta.Suositellaan suoritettavaksi 2. opiskeluvuonna. Suoritusmerkintä.

 #Mediaraportti
Kurssilla julkaistaan jokin uusi monipuolinen mediatuotos (verkkolehti, blogi, vlogi, elokuva tms.) ajankohtaisista aiheista. Kurssilla tutustuaan valitun median visuaalisen ulkoasun suunnitteluun ja toteutukseen, sisällöntuototantoon sekä julkaisusta raportoimiseen eri sosiaalisen median välineillä. Oppiaine- ja aihekokonaisuusyhdistelmän voi muodostaa esimerkiksi seuraavista: tietotekniikka, äidinkieli ja kirjallisuus,  luova kirjoittaminen, yhteiskuntaoppi, toinen kotimainen kieli sekä vieraat kielet, tuotanto, terveystieto, maantiede, biologia, elokuvatyö, kuvataide, aktiivinen kansalaisuus, yrittäjyys ja työelämä, teknologia ja yhteiskunta, monilukutaito ja mediat. Suositellaan suoritettavaksi 2. opiskeluvuonna. Suoritusmerkintä.


----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------


3. Osaaminen arjessa (TO3)

Valtakunnan ops: Vapaaehtoistoiminnan, työelämän, liikennekasvatuksen tai kansainvälisen toiminnan kurssilla opiskelija saa tilaisuuksia tietojensa ja taitojensa soveltamiseen käytännön työtehtävissä ja tilanteissa. Tarkoituksena on vahvistaa opiskelijoiden koulussa hankkiman osaamisen ja arkielämän välistä yhteyttä. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii ymmärtämään yhteiskunnan toimintaperiaatteita ja kehittää työelämässä tarvittavaa osaamista koulun ulkopuolisissa toimintaympäristöissä. Hän saa mahdollisuuksien mukaan tilaisuuksia osaamisensa syventämiseen myös kansainvälisessä yhteistyössä. Opiskelijalle voidaan lukea hyväksi kokonaan tai osin kurssin tavoitteiden ja sisältöjen mukainen muualla hankittu osaaminen.

TYK:n osuus

Opiskelija voi lukea opinto-ohjelmaansa yhden seuraavista vaihtoehdoista:

Aktiivinen toiminta opiskelijakunnassa
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija kasvaa osallistuvaksi ja vastuuta kantavaksi kouluyhteisön jäseneksi ja omalla toiminnallaan parantaa kouluyhteisön hyvinvointia. Kurssiin kuuluu aktiivinen ja pitkäaikainen toiminta oppilaskunnan hallituksessa 
Kurssista annetaan suoritusmerkintä.

Ohjaus ja tutorointi
Tutor-ohjaaja auttaa ensimmäisen vuoden opiskelijoita tutor-suunnitelman mukaisesti. Vaihtoehtoisesti opiskelija voi toimia vertaismentorina muille opiskelijoille kielissä tai tietotekniikassa. Kurssista annetaan suoritusmerkintä.

Liikennekasvatus
Liikennekasvatuskurssilla suoritetaan ajokortti. Opiskelija hankkii ajo-opetuksen autokoululta tai muulta pätevältä taholta ja huolehtii itse kustannuksista. Kurssista annetaan suoritusmerkintä.

Kansainvälisyys
Kansainvälisyyskurssilla opiskelija osallistuu johonkin koulun järjestämään kansainväliseen projektiin tai opintomatkaan. Kurssisuoritus edellyttää aktiivista osallistumista projektiin, esimerkiksi sen suunnitteluun ja raportointiin sekä oppimistehtäviä tai muuta projektiin liittyvää tavoitteellista toimintaa. Opiskelija huolehtii tarvittaessa kustannuksista itse. Kurssista annetaan suoritusmerkintä.

Työelämä ja vapaaehtoistyö
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija soveltaa oppimiaan tietoja ja taitoja käytännön työelämässä tai vapaaehtoistyössä. Kurssin suorittaminen edellyttää pitkäkestoista ja tavoitteellista toimintaa yrityksessä, julkisyhteisössä tai yhdistyksessä (esim. urheiluseura, seurakunta, kansalaisjärjestö tai muu yhdistys).Kurssista annetaan suoritusmerkintä.


----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------


LISÄÄ KOMMENTTISI PAINAMALLA SEURAAVAN RIVIN SINISTÄ TEKSTIÄ!

Aihekokonaisuudet (ops 2016)

5.2 Aihekokonaisuudet
Aihekokonaisuudet ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä kasvatus- ja koulutushaasteita. Samalla ne ovat ajankohtaisia arvokannanottoja. Käytännössä aihekokonaisuudet ovat oppiainerajat ylittäviä teemoja ja laaja-alaisia osaamisalueita. Aihekokonaisuudet on otettu huomioon perusteiden oppiainekohtaisissa osuuksissa sekä toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavissa teemoissa.

Kaikkien aihekokonaisuuksien yhteisinä tavoitteina on, että opiskelija
 havainnoi ja analysoi nykyajan ilmiöitä ja toimintaympäristöjä
 ymmärtää asioiden välisiä yhteyksiä, vuorovaikutussuhteita ja keskinäisriippuvuuksia sekä osaa jäsentää laaja-alaisia kokonaisuuksia tiedon- ja taidonalat ylittävästi ja yhdistävästi
 saa mahdollisuuksia osaamisen jakamiseen, vertaisoppimiseen, ratkaisujen yhdessä ideointiin ja tuottamiseen sekä luovaan ongelmanratkaisuun ja ajatteluun
 osaa esittää perusteltuja käsityksiä toivottavista muutoksista sekä rohkaistuu toimimaan hyvän tulevaisuuden puolesta.
Kaikille lukioille yhteisiä aihekokonaisuuksia ovat
 aktiivinen kansalaisuus, yrittäjyys ja työelämä
 hyvinvointi ja turvallisuus
 kestävä elämäntapa ja globaali vastuu
 kulttuurien tuntemus ja kansainvälisyys
 monilukutaito ja mediat
 teknologia ja yhteiskunta.
Näiden aihekokonaisuuksien lisäksi koulutuksen järjestäjä voi hyväksyä opetussuunnitelmaan muita aihekokonaisuuksia.
Aihekokonaisuuksia täydennetään ja konkretisoidaan opetussuunnitelmassa. Aihekokonaisuudet otetaan huomioon kaikkien oppiaineiden opetuksessa ja lukion toimintakulttuurissa. Teemaopintojen sisältöjä voidaan valita aihekokonaisuuksista. Vapaaehtoistyö, työharjoittelu tai jokin muu lukion ulkopuolinen toiminta voivat olla osa aihekokonaisuuden toteutusta.

Aktiivinen kansalaisuus, yrittäjyys ja työelämä
Aihekokonaisuuden tavoitteena on vahvistaa opiskelijoiden tahtoa ja taitoa toimia aktiivisina kansalaisina sekä lisätä heidän työn, työelämän ja yrittäjyyden tuntemustaan. Aihekokonaisuus antaa opiskelijoille oppimiskokemuksia, jotka kannustavat aloitteellisuuteen, yrittäjämäiseen toimintaan, yhteistyöhön,
vastuullisuuteen sekä rakentavaan ja tietoperustaiseen kriittisyyteen. Osallistumis-, vaikuttamis- ja työkokemukset sekä niiden reflektointi ovat aihekokonaisuuden keskeistä sisältöä.
Tavoitteena on, että opiskelija
 ymmärtää kansalaisyhteiskunnan, yritysten ja julkisen vallan toimintaperiaatteita, analysoi yhteiskunnallisia kysymyksiä ja laajentaa työelämän tuntemustaan
 ymmärtää työelämän ja yrittäjyyden lähtökohtia sekä perehtyy yrittäjyyden ja työn tekemisen eri muotoihin, talouden toimintaperiaatteisiin ja tulevaisuuden näkymiin
 saa kokemuksia toimijuudesta kansalaisyhteiskunnassa sekä työ- ja yrityselämässä sekä löytää omia kiinnostuksen kohteita, toimintatapoja ja -kanavia
 kehittää ja käyttää kansalaisyhteiskunnan sekä työelämän edellyttämiä taitojaan, kuten kieli-, viestintä- ja vuorovaikutustaitoja
 osaa käyttää sananvapauttaan sekä analysoida ajankohtaisten esimerkkien valossa vastuullisen sananvapauden rajoja
 harjaantuu suunnittelemaan omaa toimintaansa, oppii ennakoivaa ajattelua ja tilannearviointia sekä ottamaan kohtuullisia riskejä ja kestämään myös epäonnistumista ja pettymyksiä
 rohkaistuu ideoimaan, tekemään aloitteita, käynnistämään keskusteluita ja vaikuttamaan eri yhteisöissä
 tunnistaa omia taipumuksiaan, vahvuuksiaan ja kiinnostuksen kohteitaan sekä osaa tehdä opintoihin ja työhön liittyvät valintansa harkiten.
Aihekokonaisuuden toteuttamista tukevia opiskeluympäristöjä kehitetään yhteistyössä opiskelijoiden sekä muiden toimijoiden, kuten erilaisten järjestöjen ja yritysten kanssa. Lähidemokratia, media eri muodoissaan sekä nuorten toimintaryhmät tarjoavat väyliä aktiiviseen kansalaisuuteen. Elinkeino- ja työelämän sekä yrittäjyyden tuntemusta opiskelijat rakentavat perehtymällä näihin elämänalueisiin käytännössä ja erilaisten tietolähteiden avulla. Harjoitusyritystoiminta sekä yritysten, korkeakoulujen ja muiden oppilaitosten kanssa tehtävät yhteiset projektit voivat olla osa aihekokonaisuuden toteutusta.

Hyvinvointi ja turvallisuus
Aihekokonaisuuden tavoitteena on luoda yleiskuva hyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuuteen vaikuttavista psyykkisistä, sosiaalisista, fyysisistä, yhteiskunnallisista ja kulttuurisista tekijöistä. Elämänhallinnan taidot ja itsetuntemus sekä terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävät tiedot, taidot, asenteet, arvot ja tahto ovat aihekokonaisuuden keskeisiä sisältöjä. Aihekokonaisuudella edistetään liikunnallisen elämäntavan omaksumista, vahvistetaan mielenterveyden suojatekijöitä ja opitaan tunnistamaan mahdollisia riskitekijöitä.
Tavoitteena on, että opiskelija
 osaa kuvata psyykkistä, sosiaalista, fyysistä ja kulttuurista hyvinvointia ymmärtäen inhimillistä moninaisuutta sekä ihmisten erilaisia tarpeita ja elämäntilanteita
 ymmärtää omaan, lukioyhteisön ja yhteiskunnan hyvinvointiin ja turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä ja osaa pohtia, miten niiden ylläpitämiseen voi osallistua
 tunnistaa hyvinvointia heikentäviä tekijöitä, kuten kiusaamisen, häirinnän, rasismin ja yhteisön ulkopuolelle jättämisen, sekä osaa puolustaa itseään ja muita näiltä
 osaa käsitellä ristiriitoja ja konflikteja rakentavasti ja myös sovittelun keinoin
 osaa toimia ongelma- ja poikkeustilanteissa sekä tarvittaessa hakeutua ja ohjata toisia hakeutumaan palvelujärjestelmän tarjoaman avun piiriin
 osaa toimia oman ja toisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden hyväksi lukiossa, lähiyhteisöissä ja yhteiskunnallisesti
 tuntee hyvinvoinnin ja turvallisuuden yhteiskunnallisia edistämiskeinoja sekä osaa kohdata muuttuvan maailman epävarmuutta.
Aihekokonaisuus on osa lukion hyvinvointia ja turvallisuutta ylläpitävää toimintakulttuuria, jossa yhteisöllisyys ja keskinäinen huolenpito korostuvat. Hyvinvointi- ja turvallisuusnäkökulmat liittyvät myös opiskelijakunnan toimintaan, kodin ja oppilaitoksen yhteistyöhön, oppilaitosruokailuun sekä opiskeluhuoltoon. Aihekokonaisuuden toteuttamiseksi lukio voi tehdä yhteistyötä nuoriso-, liikunta-, kulttuuri- ja sosiaalitoimen sekä poliisin ja pelastuslaitoksen kanssa.

Kestävä elämäntapa ja globaali vastuu
Aihekokonaisuuden tavoitteena on kannustaa opiskelijoita kestävään elämäntapaan ja toimintaan kestävän kehityksen puolesta. Kestävän kehityksen päämääränä on turvata nykyiselle ja tuleville sukupolville hyvän elämän mahdollisuudet paikallisesti, alueellisesti ja globaalisti. Lähtökohtana on ihmisen toiminnan sopeuttaminen luonnonympäristöjen kantokykyyn ja luonnonvarojen rajallisuuteen sekä ekosysteemipalveluiden toimivuudesta huolehtiminen. Pyrkimyksenä on opiskelijoiden kasvaminen vastuullisiksi toimijoiksi, joilla on taito ja tahto toimia kestävän tulevaisuuden puolesta omassa elämässään.
Tavoitteena on, että opiskelija
 tuntee perusasiat kestävän elämäntavan ekologisesta, taloudellisesta sekä sosiaalisesta ja kulttuurisesta ulottuvuudesta sekä ymmärtää, että vasta niiden yhteensovittaminen tekee elämäntavasta kestävän
 osaa analysoida ja arvottaa luonnonympäristöissä, rakennetuissa ympäristöissä ja sosiaalisissa ympäristöissä tapahtuvia muutoksia sekä rohkaistuu toimimaan myönteisten ratkaisujen puolesta  tuntee ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen vaikuttavia tekijöitä sekä tiedostaa niiden merkityksen ympäristölle ja ihmisen toiminnalle
 osaa analysoida globalisoitumista ja sen vaikutuksia kestävään elämäntapaan paikallisesti ja maailmanlaajuisesti sekä tuntee keinoja köyhyyden ja eriarvoisuuden lievittämiseksi
 osaa analysoida kestävän elämäntavan, tuotanto- ja kulutustapojen sekä poliittisten päätösten välisiä yhteyksiä  osaa noudattaa luontoperustastaan ja kulttuuriperinnöstään ylisukupolvisesti huolehtivaa elämäntapaa
 osaa tehdä yhteistyötä eri tahojen kanssa edistääkseen yhteisvastuullisesti kestävää ja oikeudenmukaista kehitystä.
Aihekokonaisuuden toteuttamisessa luodaan yleiskuva muutostarpeista ja niiden mittavuudesta sekä tuodaan esiin jo tehtyjä korjauksia ja muutosmahdollisuuksia. Kasvaakseen kestävän kehityksen aktiiviseksi edistäjäksi opiskelija tarvitsee kokemuksia siitä, että hänen omilla valinnoillaan ja teoillaan on merkitystä.
Globaalin vastuun näkökulman sisällyttäminen lukion toimintaan edistää kestävän elämäntavan oppimista. Lukio voi tukea kestävän kehityksen toteutumista laatimalla oman kestävän kehityksen ohjelman. Keskeistä kestävän kehityksen ohjelman toteuttamisessa on opiskelijoiden osallisuus sekä yhteistyö järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa.

Kulttuurien tuntemus ja kansainvälisyys
Aihekokonaisuuden tavoitteena on kartuttaa opiskelijoiden kulttuurien tuntemusta ja monikielisyyttä, antaa aineksia kulttuuri-identiteettien rakentamiseen sekä vahvistaa heidän toimijuuttaan kulttuurisesti moninaisissa toimintaympäristöissä. Aihekokonaisuuden keskeisenä lähtökohtana on lukion opiskelijoiden oma kokemusmaailma, jossa erilaiset identiteetit, kielet, uskonnot ja katsomukset elävät rinnakkain ja vuorovaikutuksessa keskenään. Opiskelijoille tarjotaan mahdollisuuksia tutkia, mistä osallisuus ja toimintakykyisyys muodostuvat kulttuurisesti moninaistuvassa yhteiskunnassa, kansainvälistyneessä työelämässä ja monitulkintaisessa, keskinäisriippuvuuksien muovaamassa maailmassa.
Tavoitteena on, että opiskelija
 tuntee ihmisoikeuksia ja osaa pohtia ihmisoikeuksien edistämistä kulttuurisesti ja katsomuksellisesti moninaisissa yhteisöissä
 osaa reflektoida kulttuuriperintöjä, arvoja, taloudellisia toimintaympäristöjä ja muita seikkoja, joiden pohjalle kulttuuri-identiteetit ja elämäntavat rakentuvat omassa arjessa, suomalaisessa yhteiskunnassa ja maailmassa
 vahvistaa myönteisiä kulttuuri-identiteettejään ja kulttuurien tuntemustaan sekä oppii näkemään asioita toisten elämäntilanteista ja olosuhteista käsin ja harjaantuu toimimaan kulttuuritulkkina
 ymmärtää, miten aineellinen ja aineeton kulttuuriperintö ovat muodostuneet sekä mikä voi olla hänen ja hänen yhteisöjensä tehtävä kulttuuriperinnön vaalimisessa ja uusintamisessa
 vahvistaa kielitietoisuuttaan, monikielisyyttään ja monilukutaitoaan
 osaa toimia kulttuurisesti moninaisissa verkostoissa ja toimintaympäristöissä pyrkien keskinäiseen kunnioitukseen ja aitoon vuorovaikutukseen
 saa tilaisuuksia harjoitella ja kartuttaa maailmankansalaisen osaamistaan tehden luovaa, monenkeskistä yhteistyötä hyvän tulevaisuuden rakentamiseksi.
Aihekokonaisuuden teemoja käsitellään mahdollisuuksien mukaan autenttisissa ja monikielisissä opiskeluympäristöissä. Opiskeluympäristöjen rakentamisessa lukio voi hyödyntää kansainvälisen toiminnan verkostojaan ja kotikansainvälisyyden keinovalikoimia. Yhteistyötä tehdään eri toimijoiden kanssa. Toimintakulttuuria kehitettäessä kiinnitetään huomiota lukioon kieli- ja kulttuuriympäristönä sekä hyvien tapojen edistämiseen. Lukion traditiot, juhlat ja muut tapahtumat voivat olla osa aihekokonaisuuden toteutusta.

Monilukutaito ja mediat
Aihekokonaisuus syventää opiskelijoiden ymmärrystä monilukutaidosta ja medioista sekä niiden keskeisestä asemasta ja merkityksestä ihmisenä kasvamiselle ja kulttuurille. Monilukutaidolla tarkoitetaan taitoja tulkita, tuottaa ja arvottaa tekstejä eri muodoissa ja konteksteissa. Medialukutaito on osa monilukutaitoa. Monilukutaito perustuu laaja-alaiseen tekstikäsitykseen, jonka mukaan tekstit ovat sanallisten, kuvallisten, auditiivisten, numeeristen tai kinesteettisten symbolijärjestelmien tai niiden yhdistelmien muodostamia kokonaisuuksia. Monilukutaito tukee ajattelun ja oppimisen taitojen kehittymistä sekä syventää kriittistä lukutaitoa ja kielitietoisuutta. Erilaiset lukutaidot kehittyvät kaikessa opetuksessa ja kaikissa oppiaineissa.
Tavoitteena on, että opiskelija
 syventää ja kehittää monilukutaitoaan, erityisesti monimuotoisten tekstien tulkintaa, tuottamista ja arvottamista
 syventää käsitystään eri tieteen- ja taiteenalojen kielten merkityksestä opiskelussa ja työelämässä
 harjaantuu hakemaan, valitsemaan, käyttämään ja jakamaan monenlaisia tekstiaineistoja tiedonhankinnassa ja opiskelussa
 syventää vuorovaikutus- ja vaikuttamistaitojaan kehittämällä yhteisen mediatuottamisen osaamistaan yhdessä muiden kanssa eri viestintäympäristöissä ja eri välinein
 harjaantuu mediakriittisyyteen perehtymällä medioiden toimintaan vaikuttaviin yhteiskunnallisiin, taloudellisiin ja kulttuurisiin tekijöihin
 tuntee tekijänoikeuksia ja sananvapautta koskevia keskeisiä normeja sekä osaa analysoida medioihin liittyviä eettisiä ja esteettisiä kysymyksiä
 osaa käyttää monilukutaitoa ja medioita itseilmaisussa ja vuorovaikutuksessa sekä toimia vastuullisesti sisällön tuottajana, käyttäjänä ja jakajana.
Opiskelijoiden monilukutaidon kehittymistä tukee oppiaineiden välinen yhteistyö, opiskelu monipuolisissa opiskeluympäristöissä, opiskelijoiden omien ideoiden ja toimintaympäristöjen hyödyntäminen sekä yhteistyö esimerkiksi medioiden, kirjastojen sekä tutkimus- ja kulttuurilaitosten kanssa. Opiskelijat oppivat erilaisia yksilöllisiä ja yhteisöllisiä mediassa toimimisen tapoja esimerkiksi osallistumalla mediamateriaalin laatimiseen. Lukion tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön suunnitelma voi tukea aihekokonaisuuden toteutusta.

Teknologia ja yhteiskunta
Aihekokonaisuuden tavoitteena on syventää opiskelijan ymmärrystä teknologisen ja yhteiskunnallisen kehityksen vuorovaikutteisuudesta. Teknologian avulla ihminen rakentaa maailmaa tarpeidensa pohjalta uusia ratkaisuja etsien ja luoden. Teknologisten ratkaisujen perustana on tietämys luonnonlaeista ja -ilmiöistä. Luovuus ja ongelmanratkaisu, tarkoituksenmukaisuus ja toimivuus sekä kestävä tulevaisuus ovat näkökulmia teknologian kehittämiseen. Tieto- ja viestintäteknologian kehityksen keskeisiä sisältöjä ovat elämäntapojen, toimintaympäristön ja yhteiskunnan muuttuminen. Aihekokonaisuutta voidaan lähestyä historiallisista, ajankohtaisista ja tulevaisuuden näkökulmista.
Tavoitteena on, että opiskelija
 käyttää eri oppiaineiden tietoja ja taitoja arvioidessaan teknologian eri ilmentymiä sekä pohtiessaan teknologisten innovaatioiden vaikutuksia ja teknologian moninaisia kehittämismahdollisuuksia
 ymmärtää ihmisen suhdetta teknologiaan sekä osaa pohtia teknologian osuutta ja merkitystä elämäntapojen muotoutumisessa, yhteiskunnan muutoksissa ja ympäristön tilaan vaikuttavana tekijänä
 ymmärtää tieteen, taiteen ja teknologian kehityksen keskinäistä vuorovaikutusta
 rohkaistuu käyttämään omia mahdollisuuksiaan, luovuuttaan ja ongelmanratkaisutaitojaan hakiessaan ratkaisuja käytännöllisiin ongelmiin sekä oppii suhtautumaan erehdyksiin luovaan prosessiin kuuluvana kokemuksena
 oppii yhteistyön taitoja ja yrittäjyyttä sekä tutustuu teknologisilta ratkaisuiltaan kiinnostaviin yrityksiin ja innovatiivisiin työelämän toimijoihin
 osaa tehdä järkeviä teknologiaa koskevia valintoja kansalaisena ja kuluttajana
 osaa pohtia teknologian, talouden ja politiikan vuorovaikutusta sekä teknologisten vaihtoehtojen vaikutusta työpaikkojen kehitykseen, työn sisältöön ja työllisyyteen
Ihmisen suhdetta teknologiaan pohditaan kodin, työelämän ja vapaa-ajanvieton näkökulmista. Teknologisen kehityksen suuntia ja vaihtoehtoja arvioidaan eettisin ja taloudellisin perustein sekä hyvinvointi- ja turvallisuusnäkökulmista. Opiskelijoita kannustetaan ottamaan kantaa teknologian kehittämiseen ja osallistumaan sitä koskevaan päätöksentekoon pitäen esillä pyrkimyksiä kestävään elämäntapaan. Aihekokonaisuuteen liittyviä kysymyksiä konkretisoidaan tutustumalla teknologioiden soveltamiseen eri aloilla. Työskentely digitaalisissa ympäristöissä ja teknologia-alan eri toimijoiden kanssa voi olla osa aihekokonaisuuden toteutusta. Ohjauksella voidaan edistää tasa-arvoa opiskelijoiden valinnoissa.

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

TYKIN OMA OSUUS:
    
    Aihekokonaisuudet tulevat näkyviin yksittäisten oppiaineiden kursseilla sekä koko koulun sekä opiskelijakunnan toiminnassa ja tapahtumissa. Joitakin esimerkkejä aihekokonaisuuksien huomiomisesta koulun toiminnassa:
        - päivänavaukset
        - teemapäivät
        - vierailut
        - messut
        - medianäkyvyys
        - oppiainerajat ylittävät projektit ja teemaopinnot

ESIMERKKI TEEMAOPINNOISTA OPSissa

Tässä esimerkki Forssan yhteislyseon TEEMAOPINNOISTA uuteen OPSiin. Tämä vihjeeksi, vaikka meillä voidaan kirjata väjemminkin teemaopinnot, jos ei vielä tiedetä tarkalleen, mitä tulevaisuudessa kehitellään. Nykyisten koulukohtaisten kurssien muuntaminen teemaopinnoiksi tuntuu olevan yleistä tässä taloudellisessa tilanteessa.

Forssa > Forssan yhteislyseo Opetussuunnitelma > UUSI OPS > Kurssikuvaukset >

Teemaopinnot

Teemaopinnot

Teemaopinnot ovat valtakunnallisia syventäviä kursseja.

Lounais-Hämeen historialliset kerrostumat (TO11)


Kurssilla tutustutaan seutukunnalla vaikuttaneisiin merkkihenkilöihin, heidän toimintaansa vaikuttaneisiin ideologioihin ja heidän elämänkatsomuksiinsa. Tavoitteena on selvittää, millaisia historiallisia kerrostumia Lounais-Hämeestä löytyy, ja havainnoida, miten ne toisaalta näkyvät edelleen ja mitä toisaalta on hävinnyt.
Kurssilla hyödynnetään historiantutkimuksen menetelmiä ja ollaan yhteistyössä esimerkiksi paikallisten museoiden ja Louna-kirjastojen kanssa. Opiskelijat tekevät kurssin aikana pieniä kirjallisia tuotoksia, esimerkiksi haastatteluja ja esseitä. Oppiaineyhdistelmä: äidinkieli-uskonto/filosofia-historia.
Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.

Tähtitiede (TO21)

Tähtitiede on yksi vanhimmista tieteistä. Tähtitaivas ja avaruus ovat kiinnostaneet ihmisiä aina. Vuosituhansien kuluessa, tietämyksemme kasvaessa, käsityksemme maailmankaikkeudesta ovat muuttuneet.

Tähtitieteenkurssi on tarkoitettu kaikille tähtitieteestä kiinnostuneille. Kurssilla käsitellään kaikkea tähtiin ja avaruuteen liittyvää, kuten mm. aurinkokunta, tähtiavaruus ja galaksiavaruus. Lisäksi kurssilla käsitellään gravitaatioon ja taivaankappaleiden liikkeeseen liittyvä matemaattinen osuus ja esitellään erilaisia kokeellisia tiedonhankintamenetelmiä. Kurssin aikana on myös tavoitteena järjestää vierailu johonkin observatorioon tai planetaarioon. Edellytyksenä kurssille osallistumiselle on ensimmäisen vuoden hyväksytysti suoritetut fysiikan ja matematiikan kurssit.
Oppiaineyhdistelmä: fysiikka-matematiikka-maantiede


Osaaminen arjessa (TO3)

Yhteiskunnallinen toimija (TO31)

Oppilaskuntatoiminta kehittää opiskelijoiden valmiuksia toimia omien ryhmiensä edustajina ja harjaantua neuvotteluun perustuvaan yhteistoimintaan. Kurssisuoritus on sovellettavissa myös muuhun yhteiskunnalliseen toimintaan, kuten nuorten ohjaamiseen ja hygieniapassin suorittamiseen.

Tutor-kurssi (TO32)

Opiskelija toimii toisena opiskeluvuotenaan ns. tutorina, joka perehdyttää uusia opiskelijoita lukion käytänteisiin ja auttaa heitä lukio-opintojen alkuun. Lisäksi tutorit osallistuvat yläasteiden lukioinfoihin ja lukion vanhempainiltoihin, rekrytoivat ja ohjaavat uusia tutoreita, suunnittelevat erilaisia teemapäiviä koulutyön piristykseksi ja osallistuvat päivänavausten pitämiseen. Tutor osallistuu yhteisiin palavereihin ja laatii kaikesta tutorointiin liittyvästä toiminnasta raportin, jonka hän palauttaa ohjaajalle lukuvuoden lopussa. Tutoreiden koulutus alkaa ensimmäisen vuosikurssin keväänä ja itse tutorointi tapahtuu toisen vuosikurssin aikana. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä ja opiskelija saa erillisen todistuksen toiminnastaan tutorina. Kurssille voidaan ottaa 24 opiskelijaa. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti.

Tukiopetuskurssi (TO33)

Stressinhallintakurssi (TO34)

Tukee opiskelijan jaksamista ja hyvinvointia opinnoissa. Opiskelija oppii tunnistamaan stressin aiheuttajia ja löytämään keinoja stressin hallintaan ja rentoutumiseen. Kurssi toteutetaan ryhmämuotoisena toiminnallisia menetelmiä käyttäen. Kurssi arvioidaan S-kurssimerkinnällä (0,5 kurssia).

Eväitä elämään (TO35)

Kurssilla perehdytään yllätyksellisiin elämäntilanteisiin ja niistä selviytymiseen. Tällaisia tilanteita ovat esim. perhekuvioiden muuttuminen, työsuhteen alkaminen ja päättyminen, onnettomuuteen joutuminen jne. Kurssin aihepiireistä voidaan päättää yhdessä kurssin alkaessa. Kurssi toteutetaan oppiainerajat ylittävänä yhteistyönä. Kurssin lähetymistavoissa painotetaan arjessa selviämistä.
Oppiaineyhdistelmä: psykologia-filosofia-yhteiskuntaoppi.

Nach Deutschland (TO36)

Kurssi on itse maksettava opintomatka saksalaiseen kaupunkiin tai kaupunkeihin. Matkan ajankohta ja kesto sovitaan erikseen. Ennen matkaa tehdään portfolio matkakohteesta ja matkan aikana pidetään päiväkirjaa. Vaihtoehtoisesti kurssi voi sisältää yhteistyötä saksalaisen oppilaitoksen kanssa. Arvostelu suoritusmerkinnällä.

Vieraiden kulttuurien ja vieraiden kielten teemaopinnot (TO37)

Vieraiden kulttuurien ja vieraiden kielten teemaopinnot jakautuvat itsenäisesti tehtäviin, pienryhmissä ja yksin tai parin kanssa tapahtuviin opintoihin.

- Opiskelija voi itsenäisesti syventyä erilaisiin kulttuuri-ilmiöihin, maiden historiaan, maantieteeseen, kieliin, kirjallisuuteen tai vieraiden kielialueiden mediaan ja tapakulttuuriin. Opiskelija voi osoittaa opiskelutaitojaan aineenopettajien ohjauksessa. Kurssityön muoto on sovittava itsenäistä opiskelua ohjaavan opettajan kanssa. Itsenäinen suoritus on laajuudeltaan ½ - kurssia.

- opiskelija perehtyy aineenopettajien ohjauksessa pienryhmässä eri kieliin puheharjoituksissa turistin arkitilanteisiin ennen osallistumista vaihto-ohjelmiin, tavallisiin viestintä- ja vuorovaikutuskeinoihin sekä yhteistyöhön ulkomaisten koulujen kanssa (esim E-twinning). Tämä osio on laajuudeltaan ½-kurssia.

- opiskelija voi osoittaa kiinnostuksensa kansainvälisyyteen mm. hankkimalla europassin, tekemällä eurooppalaisen CV:n, osallistumalla vaihto-ohjelmiin, majoittamalla vaihto-ohjelmien vieraita tai kertomalla kansainvälisestä vaihdosta nuoremmille opiskelijoille. Lisäksi kansainvälisyysteemaa voi harrastaa mm. järjestämällä tietokilpailuja, esityksillä kielivalintatilaisuuksissa, päivänavauksilla, luovan kirjoittamisen teksteillä ja kuvilla koulun lehteen/ kotisivulle tai toimimalla vaihto-oppilaiden tukena. Opiskelija voi myös osallistua kv. teemaviikon järjestelyihin: Tämän osion teemaopinnot on pisteytetty niin, että eri osatoiminnoin opiskelija saa laajuudeltaan ½- kurssisuorituksen.
Oppiaineyhdistelmä: kielet ja reaaliaineet.

Yhteistoiminnallinen toteuttaminen (TO38)

Kurssin tavoitteena on luoda hyvät ja toimivat lavasteet vanhojenpäivä tansseihin/kevätjuhliin.
Kurssille voivat osallistua oppilaskunnan toiminnan kautta valituksi tulleet henkilöt.
Lavasteet valmistetaan kuvataideopettajan johdolla. Kokonaisen kurssimerkinnän voi saada osallistumalla molempien juhlien valmistamiseen.

Liikennekasvatuskurssi (TO39)

Liikennekasvatuskurssin tavoitteiden saavuttaminen osoitetaan tuomalla ajokortti lukion kansliaan.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä