Perinnemusiikki
Perinnemusiikin tehtävä 1
Vanha perinnemusiikki
Vanhin suomalainen kansanmusiikki on ollut pääasiallisesti kalevalaista runolaulua.
Iivo Lipitsän runo Väinämöisen ja Joukahaisen kilpalaulannasta.
Kalevalan ensimmäinen runo (Kalevala on koottu runoperinteestä ja Elias Lönnrot on kirjoittanut eheyttäviä säkeitä siihen.)
Kanteleella on perinteisesti säestetty kalevalaista laulua. Konevitsan kirkonkellot edustaa vanhaa suomalaista kantelemusiikkia. Kantele meinasi kadota suomalaisesta perinteestä 1900-luvun alkuvuosikymmeninä, mutta muusikko ja pdagogi Martti Pokela alkoi näkyvästi nostaa suomalaista perinnemusiikkia ja kanteleen arvostusta uuteen suosioon 1970-luvulla.
Jouhikko on toinen suomalainen muinaissoitin, joka käytännössä katosi suomalaisesta musiikkiperinteestä. Se on kuitenkin elvytetty kanteleen vanavedessä takaisin. Jouhikko muistuttaa viulua, sillä sitä soitetaan jousella, joka on tehty hevosen jouhista. Viulussa on kuitenkin metalliset kielet, kun jouhikossa myös kielet on punottu jouhista. Siksi jouhikon ääni on hyvin hiljainen ja käheä.
Iivo Lipitsän runo Väinämöisen ja Joukahaisen kilpalaulannasta.
Kalevalan ensimmäinen runo (Kalevala on koottu runoperinteestä ja Elias Lönnrot on kirjoittanut eheyttäviä säkeitä siihen.)
Kanteleella on perinteisesti säestetty kalevalaista laulua. Konevitsan kirkonkellot edustaa vanhaa suomalaista kantelemusiikkia. Kantele meinasi kadota suomalaisesta perinteestä 1900-luvun alkuvuosikymmeninä, mutta muusikko ja pdagogi Martti Pokela alkoi näkyvästi nostaa suomalaista perinnemusiikkia ja kanteleen arvostusta uuteen suosioon 1970-luvulla.
Jouhikko on toinen suomalainen muinaissoitin, joka käytännössä katosi suomalaisesta musiikkiperinteestä. Se on kuitenkin elvytetty kanteleen vanavedessä takaisin. Jouhikko muistuttaa viulua, sillä sitä soitetaan jousella, joka on tehty hevosen jouhista. Viulussa on kuitenkin metalliset kielet, kun jouhikossa myös kielet on punottu jouhista. Siksi jouhikon ääni on hyvin hiljainen ja käheä.
Perinnemusiikin tehtävä 2
Uudemmat kansanlaulut
Suomalaisessa kansanmusiikissa kalevalainen runolaulu on selkeästi vanhinta ja itäistä perinnettä. Uudempi kansanlaulu on melodisesti monipuolisempaa ja riimillistä laulua, jossa usein on erilaisia luontoaiheita. Se on Länsi-Suomesta levinnyttä perinnettä, johon on vaikuttanut myös Ruotsista ja Saksasta tulleet laulut.
Yksi suomalaisen kansanlauluston tunnetuimpia kappaleita on Taivas on sininen ja valkoinen.
Savolaisia kansanlauluja on levyttänyt Minna Kettunen. Tässä on melko tyypillinen rekilaulu, jossa jokainen säkeistö alkaa luontoaiheella, joka rinnastuu tunteisiin säkeistön lopussa.
Pohjanmaan puukkojunkkareista on laulettu myös laajalti. Tässä yksi tunnetuimmista parivaljakoista, Isoontaloon Antti ja Rannanjärvi.
Värttinä on nostanut perinteisiä kansanlauluja tunnetuiksi jo kolmen vuosikymmenen ajan. Tässä kevyempää naisten laulamaa perinnettä.
Ievan polkka on noussut kansainväliseen kuuluisuuteen YouTube-aikakaudella, kun japanilainen ohjelmistoyhtiö levytti kappaleen Hatsune Miku -nimisen Vocaloidin "esittämänä".
Yksi suomalaisen kansanlauluston tunnetuimpia kappaleita on Taivas on sininen ja valkoinen.
Savolaisia kansanlauluja on levyttänyt Minna Kettunen. Tässä on melko tyypillinen rekilaulu, jossa jokainen säkeistö alkaa luontoaiheella, joka rinnastuu tunteisiin säkeistön lopussa.
Pohjanmaan puukkojunkkareista on laulettu myös laajalti. Tässä yksi tunnetuimmista parivaljakoista, Isoontaloon Antti ja Rannanjärvi.
Värttinä on nostanut perinteisiä kansanlauluja tunnetuiksi jo kolmen vuosikymmenen ajan. Tässä kevyempää naisten laulamaa perinnettä.
Ievan polkka on noussut kansainväliseen kuuluisuuteen YouTube-aikakaudella, kun japanilainen ohjelmistoyhtiö levytti kappaleen Hatsune Miku -nimisen Vocaloidin "esittämänä".
Tehtävä 3: Pelimannimusiikki
Pelimannimusiikki
Länsisuomalaiseen perinteeseen kuuluu pelimannimusiikki (ruotsiksi soittaja = spelman).
Tyypillisessä pelimanniyhtyeessä on viulisteja, kontrabasson soittaja sekä harmooninsoittaja, mutta aiemmin jopa yksinäinen viulisti on säestänyt tansseja.
Konsta Jylhä on yksi tunnetuimmista suomalaisista pelimanneista.
Urkuharmooni, jonka palkeisiin poljetaan ilmaa, on kansanmusiikin (ja kansakoulujen) tunnettu soitin. Järvelän Pikku Pelimannit on edelleen toimiva tunnettu kaustislainen pelimanniyhtye.
Penttilän sillalla on yksi valtakunnallisesti tunnetuimpia perinnekappaleita kansanmuusikkojen keskuudessa.
Tötterssön on tuoreempi pelimanniorkesteri, joka tekee perinteisellä otteella omaa musiikkia.
Tyypillisessä pelimanniyhtyeessä on viulisteja, kontrabasson soittaja sekä harmooninsoittaja, mutta aiemmin jopa yksinäinen viulisti on säestänyt tansseja.
Konsta Jylhä on yksi tunnetuimmista suomalaisista pelimanneista.
Urkuharmooni, jonka palkeisiin poljetaan ilmaa, on kansanmusiikin (ja kansakoulujen) tunnettu soitin. Järvelän Pikku Pelimannit on edelleen toimiva tunnettu kaustislainen pelimanniyhtye.
Penttilän sillalla on yksi valtakunnallisesti tunnetuimpia perinnekappaleita kansanmuusikkojen keskuudessa.
Tötterssön on tuoreempi pelimanniorkesteri, joka tekee perinteisellä otteella omaa musiikkia.
Suomalainen kansanmusiikki nykyään
Kuuntele erilaisia suomalaisia nykykansanmuusikkoja.
Maija Kauhanen: Kehtolaulu (kantele + lyömäsoittimet/percussion)
Laulu on vanhaa kalevalaista runolaulutyyliä. Sanoituksista kuulee, että kuolema on ollut osa elämää aikoina, jolloin lapsikuolleisuus on ollut suurta.
Pekko Käppi ja K.H.H.L.: Mun vereni (jouhikko)
Blues-rockia perinteisellä kansansoittimella.
Maria Kalaniemi: Ahma (haitari)
Nykymuotoista pelimannimusiikkia.
Lauri Schreck: Step up (Kantele ja loopperi)
Tämä kappale on instrumentaalipoppia etnisellä soittimella.
Okra Playground: Rautasuu
Kalevalaista runolaulutyyliä tyypillisen nykyetnon keinoin.
Maija Kauhanen: Kehtolaulu (kantele + lyömäsoittimet/percussion)
Laulu on vanhaa kalevalaista runolaulutyyliä. Sanoituksista kuulee, että kuolema on ollut osa elämää aikoina, jolloin lapsikuolleisuus on ollut suurta.
Pekko Käppi ja K.H.H.L.: Mun vereni (jouhikko)
Blues-rockia perinteisellä kansansoittimella.
Maria Kalaniemi: Ahma (haitari)
Nykymuotoista pelimannimusiikkia.
Lauri Schreck: Step up (Kantele ja loopperi)
Tämä kappale on instrumentaalipoppia etnisellä soittimella.
Okra Playground: Rautasuu
Kalevalaista runolaulutyyliä tyypillisen nykyetnon keinoin.