Perinnemusiikki

Vanha perinnemusiikki

Vanhin suomalainen kansanmusiikki on ollut pääasiallisesti kalevalaista runolaulua. 

Iivo Lipitsän runo Väinämöisen ja Joukahaisen kilpalaulannasta.


Kalevalan ensimmäinen runo (Kalevala on koottu runoperinteestä ja Elias Lönnrot on kirjoittanut eheyttäviä säkeitä siihen.) 
 

Kanteleella on perinteisesti säestetty kalevalaista laulua. Konevitsan kirkonkellot edustaa vanhaa suomalaista kantelemusiikkia. Kantele meinasi kadota suomalaisesta perinteestä 1900-luvun alkuvuosikymmeninä, mutta muusikko ja pdagogi Martti Pokela alkoi näkyvästi nostaa suomalaista perinnemusiikkia ja kanteleen arvostusta uuteen suosioon 1970-luvulla. 


Jouhikko on toinen suomalainen muinaissoitin, joka käytännössä katosi suomalaisesta musiikkiperinteestä. Se on kuitenkin elvytetty kanteleen vanavedessä takaisin. Jouhikko muistuttaa viulua, sillä sitä soitetaan jousella, joka on tehty hevosen jouhista. Viulussa on kuitenkin metalliset kielet, kun jouhikossa myös kielet on punottu jouhista. Siksi jouhikon ääni on hyvin hiljainen ja käheä. 

Perinnemusiikin tehtävä 1.2

Kirjoita kalevalamittainen vähintään neljän rivin (kahden säeparin) runo aiheesta talvi.

Kalevalaisessa runossa riimien sijaan käytetään alkusointua eli allitteraatiota. Saman säkeen (rivin) sanat siis alkavat samalla tavulla painollinen vokaali) tai samalla kirjaimella.
Jokaisessa säkeessä (eli yhdellä rivillä) on kahdeksan tavua. Tyypillisesti siis neljä kaksitavuista sanaa.
Kaksi peräkkäistä säettä käsittelee yleensä samaa aihetta, jolloin ne muodostavat säeparin.

Esimerkki säeparista:
Vaka vanha Väinämöinen, (<-- alkusointu Va-/Vä-)
tietäjä iänikuinen (<-- alkusoinnun paino i-/j-,)

Molemmat säkeet kertovat Väinämöisestä, mutta alkusointu vaihtuu. Molemmissa säkeissä on kahdeksan tavua. Jälkimmäisessä säkeessä on kuitenkin murtosäe, koska ensimmäinen sana on kolmetavuinen, jolloin poljento hieman muuttuu. Kahdeksasta tavusta on kuitenkin pidettävä kiinni.

Tutustu alla olevaan Vanha perinnemusiikki -lukuun.

Vinkki: Tavujen määrää voi säätää lisäämällä vanhakantaisia lisäkkeitä tai lyhentämällä sanoja:
pi-tää --> pi-te-le-vi
on --> on-pi / on-han
o-li --> ol'


Oma nimi:


Kalevalamittainen runo (min. 4 riviä) aiheesta talvi:
Roskapostituksen esto
Valitse mikä tahansa numero, joka on suurempi kuin 2.

Perinnemusiikin tehtävä 2

Tutustu uudempiin suomalaisiin kansanlauluihin (alla) ja keksi itse kansanlaululle tyypillinen riimipari, jossa ensimmäinen säe (eli rivi) kertoo luonnosta ja jälkimmäinen tunteista.

Esimerkkeinä erityisesti rekilaulu ja Miinan laulu.

Oma nimi:


Säepari:
Roskapostituksen esto
Valitse mikä tahansa numero, joka on suurempi kuin 2.

Uudemmat kansanlaulut

Suomalaisessa kansanmusiikissa kalevalainen runolaulu on selkeästi vanhinta ja itäistä perinnettä. Uudempi kansanlaulu on melodisesti monipuolisempaa ja riimillistä laulua, jossa usein on erilaisia luontoaiheita. Se on Länsi-Suomesta levinnyttä perinnettä, johon on vaikuttanut myös Ruotsista ja Saksasta tulleet laulut. 

Yksi suomalaisen kansanlauluston tunnetuimpia kappaleita on Taivas on sininen ja valkoinen. 
 

Värttinän levytys Miinan laulusta on yksi tunnetuimmista rekilauluista Suomessa. 
 

Pohjanmaan puukkojunkkareista on laulettu myös laajalti. Tässä yksi tunnetuimmista parivaljakoista, Isoontaloon Antti ja Rannanjärvi. 
 

Ievan polkka on noussut kansainväliseen kuuluisuuteen YouTube-aikakaudella, kun japanilainen ohjelmistoyhtiö levytti kappaleen Hatsune Miku -nimisen Vocaloidin "esittämänä". 

Tehtävä 3: Pelimannimusiikki

Oma nimi:


Kuuntele pelimannimusiikin näytteet.
Mitä eri soittimia pelimannimusiikin näytteissä soitettiin?
Roskapostituksen esto
Valitse mikä tahansa numero, joka on suurempi kuin 2.

Pelimannimusiikki

Länsisuomalaiseen perinteeseen kuuluu pelimannimusiikki (ruotsiksi soittaja = spelman). 

Tyypillisessä pelimanniyhtyeessä on viulisteja, kontrabasson soittaja sekä harmooninsoittaja, mutta aiemmin jopa yksinäinen viulisti on säestänyt tansseja. 

Konsta Jylhä on yksi tunnetuimmista suomalaisista pelimanneista. 



Urkuharmooni, jonka palkeisiin poljetaan ilmaa, on kansanmusiikin (ja kansakoulujen) tunnettu soitin. Järvelän Pikku Pelimannit on edelleen toimiva tunnettu kaustislainen pelimanniyhtye. 
 


Penttilän sillalla on yksi valtakunnallisesti tunnetuimpia perinnekappaleita kansanmuusikkojen keskuudessa. 

 


Tötterssön on tuoreempi pelimanniorkesteri, joka tekee perinteisellä otteella omaa musiikkia. 

Suomalainen kansanmusiikki nykyään

Kuuntele erilaisia suomalaisia nykykansanmuusikkoja. 


Maija Kauhanen: Kehtolaulu (kantele + lyömäsoittimet/percussion) 
Laulu on vanhaa kalevalaista runolaulutyyliä. Sanoituksista kuulee, että kuolema on ollut osa elämää aikoina, jolloin lapsikuolleisuus on ollut suurta. 
 

Pekko Käppi ja K.H.H.L.: Mun vereni (jouhikko)
Blues-rockia perinteisellä kansansoittimella. 
 

Maria Kalaniemi: Ahma (haitari) 
Nykymuotoista pelimannimusiikkia. 


Lauri Schreck: Step up (Kantele ja loopperi)
Tämä kappale on instrumentaalipoppia etnisellä soittimella. 


Okra Playground: Rautasuu 
Kalevalaista runolaulutyyliä tyypillisen nykyetnon keinoin. 


Vimma: Kuolematon
Vimma-bändi tekee kansanmusiikkisävytteistä poprockia ottaen vahvasti kantaa ilmastonmuutokseen. 
 

Vilma Jää: Huutaa
Vilma Jää käyttää runolaulun alkusointuisuutta ja tekniikoita popmusiikkinsa runkona. Tässä kappaleessa kuullaan perinteistä karjan kutsuhuutoa ja nähdään jouhikonsoittoa videollakin.