Suomi-iskelmä
Iskelmän varhaiset vuosikymmenet
Iskelmä-termi on kehitetty saksankielen sanasta Schlager, jonka käännös oli alun perin iskusävelmä.
Se on kevyen musiikin laji, joka Suomessa on saanut vaikutteita jazzista, opereteista ja kansanmusiikista.
Suomalainen iskelmämusiikki on kuulunut vahvasti myös tanssilavakulttuuriin. Edelleenkin musiikkia esitetään paljon tanssiravintoloissa, vaikka iskelmä ja pop ovat tyylillisesti lähentyneet toisiaan eikä nykyiskelmässä ole enää yhtä monipuolisia tanssilajeja kuin aiemmin.
Lännen lokari
Hiski Salomaa on amerikansuomalainen, joka on yksi varhaisimmista (1930) suomeksi levyttäneistä laulajista. Amerikan terveisinä tästä hyvinlausuttuja paikannimiä.
Katariinan kamarissa
Georg (Jori) Malmstén on suomalaisen iskelmän tunnetuimpia säveltäjiä. Dallapé-orkesteri on myös Suomen vanhimpia tanssiorkestereita, se aloitti 1920-luvulla ja oli suosionsa huipulla 1930-luvulla. Orkesteri on vieläkin toiminnassa. Varhaisessa Suomi-iskelmässä on vahvat kansanmusiikkivaikutteet. Kappale on tanssilajiltaan jenkka.
Sataman valot
Harmony Sisters oli 1930-luvulla perustettu todella suosittu siskoksista koostuva laulutrio. Yhtye esiintyi myös ulkomailla. Tämä Dallapén kanssa levytetty käännösiskelmä kuuluu osittain suomalaisen jazzin historiaan, sillä se on melko swing-henkinen. Suomalaisen jazzin ja iskelmän varhaisvaiheet onkin melko vaikea erottaa.
Kaunis Veera
Vuonna 1950 ilmestynyt elokuva Kaunis Veera eli Balladi Saimaalta sai aikaan Kipparikvartetin synnyn. Kvartettiin kuului mm. Olavi Virta ja lauluyhtyeestä tuli todella suosittu. He esittivät myös tunnettuja versioita lastenlauluista. Laulun tyyli on hyvin tyypillinen Suomi-filmeille miesten rillumarei-henkisenä kuorolauluna.
Hopeinen kuu
Suomessa levytettiin paljon alun perin italialaisia iskelmiä. Hopeinen kuu on yksi levytetyimmistä kappaleista suomalaisen iskelmän historiassa. Olavi Virta on myös ensimmäinen suomalainen idoli. Hän esiintyi elokuvissa ja levytti paljon myös uudelleenlevytyksiä suomalaisista hiteistä, joista tuli välittömästi vielä suurempia hittejä.
Se on kevyen musiikin laji, joka Suomessa on saanut vaikutteita jazzista, opereteista ja kansanmusiikista.
Suomalainen iskelmämusiikki on kuulunut vahvasti myös tanssilavakulttuuriin. Edelleenkin musiikkia esitetään paljon tanssiravintoloissa, vaikka iskelmä ja pop ovat tyylillisesti lähentyneet toisiaan eikä nykyiskelmässä ole enää yhtä monipuolisia tanssilajeja kuin aiemmin.
Lännen lokari
Hiski Salomaa on amerikansuomalainen, joka on yksi varhaisimmista (1930) suomeksi levyttäneistä laulajista. Amerikan terveisinä tästä hyvinlausuttuja paikannimiä.
Katariinan kamarissa
Georg (Jori) Malmstén on suomalaisen iskelmän tunnetuimpia säveltäjiä. Dallapé-orkesteri on myös Suomen vanhimpia tanssiorkestereita, se aloitti 1920-luvulla ja oli suosionsa huipulla 1930-luvulla. Orkesteri on vieläkin toiminnassa. Varhaisessa Suomi-iskelmässä on vahvat kansanmusiikkivaikutteet. Kappale on tanssilajiltaan jenkka.
Sataman valot
Harmony Sisters oli 1930-luvulla perustettu todella suosittu siskoksista koostuva laulutrio. Yhtye esiintyi myös ulkomailla. Tämä Dallapén kanssa levytetty käännösiskelmä kuuluu osittain suomalaisen jazzin historiaan, sillä se on melko swing-henkinen. Suomalaisen jazzin ja iskelmän varhaisvaiheet onkin melko vaikea erottaa.
Kaunis Veera
Vuonna 1950 ilmestynyt elokuva Kaunis Veera eli Balladi Saimaalta sai aikaan Kipparikvartetin synnyn. Kvartettiin kuului mm. Olavi Virta ja lauluyhtyeestä tuli todella suosittu. He esittivät myös tunnettuja versioita lastenlauluista. Laulun tyyli on hyvin tyypillinen Suomi-filmeille miesten rillumarei-henkisenä kuorolauluna.
Hopeinen kuu
Suomessa levytettiin paljon alun perin italialaisia iskelmiä. Hopeinen kuu on yksi levytetyimmistä kappaleista suomalaisen iskelmän historiassa. Olavi Virta on myös ensimmäinen suomalainen idoli. Hän esiintyi elokuvissa ja levytti paljon myös uudelleenlevytyksiä suomalaisista hiteistä, joista tuli välittömästi vielä suurempia hittejä.
Iskelmä 1960-luvulta 2000-luvulle
Kesäkatu
Danny eli iso-D on ensimmäisiä suomalaisia musiikkishow:n kanssa kiertäneitä artisteja. Hän levytti ensimmäiset kappaleensa englannin kielellä, mutta levy-yhtiön vaatimuksesta vaihtoi laulukielen suomeen, sillä 1960-luvulla suomalainen yleisö suosi suomenkielisiä kappaleita. Kesäkatu on yksi Dannyn tunnetuimmista käännöskappaleista.
Vain elämää
Irwin Goodman oli yksi ensimmäisistä iskelmälaulajista, jotka tekevät laulunsa itse. Irwinillä oli toki säveltäjiä ja sanoittajia apunaan, mutta hän oli artistina tinkimätön oman tiensä kulkija. Irwinin musiikissa ilmeni toisaalta arvostelua yhteiskuntaa ja "herroja" kohtaan ja toisaalta taas kappaleet kertoivat rellestämisestä (rillumarein uusi tuleminen?). Ehkäpä juuri sen vuoksi hän oli kansan keskuudessa niin suosittu. Tämä 1970-luvulla levytetty kappale on ollut vuosikymmeniä suomi-iskelmän helmiä, mutta nousi jälleen uuden sukupolven tietoisuuteen samannimisen TV-ohjelman myötä.
Katson sineen taivaan
Katri Helenalla on sanottu olevan sinivalkoinen ääni. Ainakin hän vaaleatukkaisena, sinisilmäisenä ja kirkasäänisenä laulajana nousi 1960-luvulla heti suomalaisten suosioon. Tämä kappale sijoittui Euroviisuissa 14. sijalle vuonna 1979.
Tummat silmät, ruskea tukka
Paula Koivuniemi on ollut yksi suosituimpia naisartisteja suomalaisessa iskelmämusiikissa läpi vuosikymmenten. Hän aloitti 1960-luvulla ja nousi käheän äänensä kanssa nopeasti suosioon. 1970-luvulla oli hiljaisempaa, mutta 1980-luvulla hän sai monta hittiä tämän kyseisen kappaleen ohella. 1990-luvulla ura kulki tasaisesti, mutta 2000-luvulla Paula on onnistunut nousemaan jälleen suosion huipulle.
Käyn ahon laitaa
Juha "Watt" Vainio tai Junnu Vainio on yksi suomalaisen iskelmän tuotteliaimpia sanoittajia. Hän on tehnyt sekä käännös- että omia sanoituksia sekä levyttänyt laulajanakin satoja kappaleita. Vainion tyyli on aina ollut yksinkertainen, mutta osuva ja yhteiskunnallistakin kritiikkiä on jaettu huumorin keinoin. Hänen hitteihinsä kuuluu mm. Vanhojapoikia viiksekkäitä, Albatrossi ja Sellaista elämä on. Tämä kesälomakappale osui ilmestyessään tavallisen kaduntallaajan ajatusmaailmaan ja siitä tuli yksi suosikeista.
Enkelin silmin
Arja Koriseva voitti tangokuningattaren tittelin vuonna 1989. Hänestä tuli välittömästi todella suosittu suomalainen tulkitsija. Enkelin silmin on Korisevan suurin hitti.
Satulinna
Jari Sillanpää kruunattiin tangokuninkaaksi vuonna 1995 ja voiton jälkeen julkaistu laulajan omaa nimeä kantava levy on edelleen Suomen eniten myyty äänite. 1990-luvun iskelmämusiikin kuningas oli kruunattu. Satulinna edustaa vuosikymmenen iskelmämusiikkia täydellisesti. Moninaisuudesta oli jonkin verran pulaa, sillä samanlaiseen taustakomppiin perustuvia kappaleita tehtiin satoja.
Jos minä hukkuisin
Kuorolaulu on ollut Suomessa todella suosittu harrastus kautta vuosikymmenten. Lisäksi varhaisen iskelmän lauluyhtyeet olivat todella suosittuja. Seminaarinmäen mieslaulajat (nykyään Semmarit) uudisti kuoroperinnettä ja levytti tuoreita pop-kappaleita a cappella eli ilman säestystä. Semmareiden suosio alkoi 1990-luvulla ja jatkuu edelleen.
Butterfly
2000-luvulla lauluyhtyemusiikki nousi suosioon nimenomaan ilman säestystä eli a cappella. Lauluyhtye Rajaton (nykyään vain Rajaton) on yksi uranuurtajista. Butterfly on heidän englanninkielisiä kappaleitaan, ensimmäisiä hittejä, tosin Rajaton on noussut suuren yleisön suosioon suomenkielisillä kappaleillaan. Erityisesti joululevyt ovat suosittuja.
Danny eli iso-D on ensimmäisiä suomalaisia musiikkishow:n kanssa kiertäneitä artisteja. Hän levytti ensimmäiset kappaleensa englannin kielellä, mutta levy-yhtiön vaatimuksesta vaihtoi laulukielen suomeen, sillä 1960-luvulla suomalainen yleisö suosi suomenkielisiä kappaleita. Kesäkatu on yksi Dannyn tunnetuimmista käännöskappaleista.
Vain elämää
Irwin Goodman oli yksi ensimmäisistä iskelmälaulajista, jotka tekevät laulunsa itse. Irwinillä oli toki säveltäjiä ja sanoittajia apunaan, mutta hän oli artistina tinkimätön oman tiensä kulkija. Irwinin musiikissa ilmeni toisaalta arvostelua yhteiskuntaa ja "herroja" kohtaan ja toisaalta taas kappaleet kertoivat rellestämisestä (rillumarein uusi tuleminen?). Ehkäpä juuri sen vuoksi hän oli kansan keskuudessa niin suosittu. Tämä 1970-luvulla levytetty kappale on ollut vuosikymmeniä suomi-iskelmän helmiä, mutta nousi jälleen uuden sukupolven tietoisuuteen samannimisen TV-ohjelman myötä.
Katson sineen taivaan
Katri Helenalla on sanottu olevan sinivalkoinen ääni. Ainakin hän vaaleatukkaisena, sinisilmäisenä ja kirkasäänisenä laulajana nousi 1960-luvulla heti suomalaisten suosioon. Tämä kappale sijoittui Euroviisuissa 14. sijalle vuonna 1979.
Tummat silmät, ruskea tukka
Paula Koivuniemi on ollut yksi suosituimpia naisartisteja suomalaisessa iskelmämusiikissa läpi vuosikymmenten. Hän aloitti 1960-luvulla ja nousi käheän äänensä kanssa nopeasti suosioon. 1970-luvulla oli hiljaisempaa, mutta 1980-luvulla hän sai monta hittiä tämän kyseisen kappaleen ohella. 1990-luvulla ura kulki tasaisesti, mutta 2000-luvulla Paula on onnistunut nousemaan jälleen suosion huipulle.
Käyn ahon laitaa
Juha "Watt" Vainio tai Junnu Vainio on yksi suomalaisen iskelmän tuotteliaimpia sanoittajia. Hän on tehnyt sekä käännös- että omia sanoituksia sekä levyttänyt laulajanakin satoja kappaleita. Vainion tyyli on aina ollut yksinkertainen, mutta osuva ja yhteiskunnallistakin kritiikkiä on jaettu huumorin keinoin. Hänen hitteihinsä kuuluu mm. Vanhojapoikia viiksekkäitä, Albatrossi ja Sellaista elämä on. Tämä kesälomakappale osui ilmestyessään tavallisen kaduntallaajan ajatusmaailmaan ja siitä tuli yksi suosikeista.
Enkelin silmin
Arja Koriseva voitti tangokuningattaren tittelin vuonna 1989. Hänestä tuli välittömästi todella suosittu suomalainen tulkitsija. Enkelin silmin on Korisevan suurin hitti.
Satulinna
Jari Sillanpää kruunattiin tangokuninkaaksi vuonna 1995 ja voiton jälkeen julkaistu laulajan omaa nimeä kantava levy on edelleen Suomen eniten myyty äänite. 1990-luvun iskelmämusiikin kuningas oli kruunattu. Satulinna edustaa vuosikymmenen iskelmämusiikkia täydellisesti. Moninaisuudesta oli jonkin verran pulaa, sillä samanlaiseen taustakomppiin perustuvia kappaleita tehtiin satoja.
Jos minä hukkuisin
Kuorolaulu on ollut Suomessa todella suosittu harrastus kautta vuosikymmenten. Lisäksi varhaisen iskelmän lauluyhtyeet olivat todella suosittuja. Seminaarinmäen mieslaulajat (nykyään Semmarit) uudisti kuoroperinnettä ja levytti tuoreita pop-kappaleita a cappella eli ilman säestystä. Semmareiden suosio alkoi 1990-luvulla ja jatkuu edelleen.
Butterfly
2000-luvulla lauluyhtyemusiikki nousi suosioon nimenomaan ilman säestystä eli a cappella. Lauluyhtye Rajaton (nykyään vain Rajaton) on yksi uranuurtajista. Butterfly on heidän englanninkielisiä kappaleitaan, ensimmäisiä hittejä, tosin Rajaton on noussut suuren yleisön suosioon suomenkielisillä kappaleillaan. Erityisesti joululevyt ovat suosittuja.