Jazz Suomessa
Jazz-musiikki lyhyesti
Jazz kehittyi 1800-luvulla, mutta selkiytyi omaksi musiikinlajikseen 1900-luvun alussa Yhdysvalloissa pääosin afroamerikkalaisten keskuudessa. Sen taustalla vaikuttavat blues, afroamerikkalaisten hengellinen musiikki eli spirituaalit sekä vokaalimusiikki (eli laulettu musiikki).
Jazz perustuu rytmilliselle leikittelylle ja improvisaatiolle. Jazzille ominaista on bändin sisäinen "nokittelu", jossa haastetaan soittokavereiden taitoja. Jazzmuusikot ovat teknisesti erittäin taitavia ja lisäksi soittaessaan erittäin nopeita reagoimaan bändikavereiden soittoon ja keksimään omia vastauksia.
Jazz toisinaan saattaa kuulostaa sekavalta tai jopa väärältä, sillä soittajat kokeilevat ennakkoluulottomasti kaikenlaista uutta.
New Orleans-jazz eli Dixieland on jazzin varhainen tyyli. Sen pohjana ovat vanhat sotilasmarssit, joita soitetaan nopeutettuna ja vapaasti koristellen. Sotilasmusiikista erityisesti puhaltimien vahva rooli on tullut osaksi jazzia. New Orleans kuulostaa usein vauhdikkaalta humpalta, jossa soittajat "soittelevat omiaan".
Swing on 1930-luvulla suosioon noussut tyyli, joka on edelleen kaupallisesti jazzin menestynein laji. Jazzista tuli salonkikelpoista ja valkoihoisen väestönkin keskuudessa suosittua tanssimusiikkia. Orkesterit kasvoivat isoiksi eli big bandit syntyivät, jolloin myös kappaleet selkiytyivät ryhdikkäämmiksi sovituksissaan. Erilliset pitkät improvisoidut soolot vakiintuivat kappaleisiin.
Bebop oli nuorten muusikoiden vastaisku pompöösille salonkijazzille eli swingille 1940-luvulla. Big bandissa yksittäinen muusikko ei välttämättä päässyt esittelemään taitojaan, joten nuoret soittajat kokoontuivat kellarikapakoihin big band -keikkojensa jälkeen soittelemaan ja näyttämään taitojaan. Bebop-yhtyeet ovat siksi pieniä, musiikki on nopeutettua swingiä ja soolot ovat todella nopeita.
Näiden jälkeen 1950-luvulta eteenpäin jazzin tyylit alkoivat monipuolistua ja jakautua mm. modaaliseen jazziin, cool jazziin, hard bopiin, free jazzin ja fuusiojazziin.
Jazz perustuu rytmilliselle leikittelylle ja improvisaatiolle. Jazzille ominaista on bändin sisäinen "nokittelu", jossa haastetaan soittokavereiden taitoja. Jazzmuusikot ovat teknisesti erittäin taitavia ja lisäksi soittaessaan erittäin nopeita reagoimaan bändikavereiden soittoon ja keksimään omia vastauksia.
Jazz toisinaan saattaa kuulostaa sekavalta tai jopa väärältä, sillä soittajat kokeilevat ennakkoluulottomasti kaikenlaista uutta.
New Orleans-jazz eli Dixieland on jazzin varhainen tyyli. Sen pohjana ovat vanhat sotilasmarssit, joita soitetaan nopeutettuna ja vapaasti koristellen. Sotilasmusiikista erityisesti puhaltimien vahva rooli on tullut osaksi jazzia. New Orleans kuulostaa usein vauhdikkaalta humpalta, jossa soittajat "soittelevat omiaan".
Swing on 1930-luvulla suosioon noussut tyyli, joka on edelleen kaupallisesti jazzin menestynein laji. Jazzista tuli salonkikelpoista ja valkoihoisen väestönkin keskuudessa suosittua tanssimusiikkia. Orkesterit kasvoivat isoiksi eli big bandit syntyivät, jolloin myös kappaleet selkiytyivät ryhdikkäämmiksi sovituksissaan. Erilliset pitkät improvisoidut soolot vakiintuivat kappaleisiin.
Bebop oli nuorten muusikoiden vastaisku pompöösille salonkijazzille eli swingille 1940-luvulla. Big bandissa yksittäinen muusikko ei välttämättä päässyt esittelemään taitojaan, joten nuoret soittajat kokoontuivat kellarikapakoihin big band -keikkojensa jälkeen soittelemaan ja näyttämään taitojaan. Bebop-yhtyeet ovat siksi pieniä, musiikki on nopeutettua swingiä ja soolot ovat todella nopeita.
Näiden jälkeen 1950-luvulta eteenpäin jazzin tyylit alkoivat monipuolistua ja jakautua mm. modaaliseen jazziin, cool jazziin, hard bopiin, free jazzin ja fuusiojazziin.
Suomalainen jazz 1900-luvulla
Suomalaisen jazz-musiikin kehtona ovat toimineet suuret satamakaupungit, joihin uusi musiikki kulkeutui maailmalta laivojen mukana.
New Orleans -tyyliä edustaa Ramblers-orkesterin Muistan sua, Elaine.
Ranskalaiset korot on yksi suosituimmista suomalaisista jazz-kappaleista. Siitä kuuluu big band -kauden jälkeinen pienemmän jazz-bändin tunnelmallisuus. Jazzille tyypilliset elementit ovat sudeilla (eli vispilöillä) soitettu rumpukomppi sekä walking bass.
Jazz vaikutti myös iskelmään 1960-luvun kynnyksellä. Laila Kinnusen tunnetuimpia hittejä on tämä jazzahtava kappale. Sähkökitara on myös saapunut yhtyeeseen.
Esa Pethman on yksi suomalaisen modernin jazzin kärkinimiä. Hän julkaisi vuonna 1965 levyn Modern Sound of Finland, joka teki suomalaisesta jazzista oman lajinsa. Pethmanin pääsoitin on saksofoni, mutta hän on opiskellut myös huilunsoittoa, jota hän soittaa tällä leikkisällä kappaleella.
Ultra Bra on oikeastaan pop-yhtye, joka yhdisti musiikissaan jazz-, musikaali- ja poliittisen laulun vaikutteita. Tässä selkeästi jazz-tyylinen kappale debyyttilevyn viimeiseltä raidalta.
New Orleans -tyyliä edustaa Ramblers-orkesterin Muistan sua, Elaine.
Ranskalaiset korot on yksi suosituimmista suomalaisista jazz-kappaleista. Siitä kuuluu big band -kauden jälkeinen pienemmän jazz-bändin tunnelmallisuus. Jazzille tyypilliset elementit ovat sudeilla (eli vispilöillä) soitettu rumpukomppi sekä walking bass.
Jazz vaikutti myös iskelmään 1960-luvun kynnyksellä. Laila Kinnusen tunnetuimpia hittejä on tämä jazzahtava kappale. Sähkökitara on myös saapunut yhtyeeseen.
Esa Pethman on yksi suomalaisen modernin jazzin kärkinimiä. Hän julkaisi vuonna 1965 levyn Modern Sound of Finland, joka teki suomalaisesta jazzista oman lajinsa. Pethmanin pääsoitin on saksofoni, mutta hän on opiskellut myös huilunsoittoa, jota hän soittaa tällä leikkisällä kappaleella.
Ultra Bra on oikeastaan pop-yhtye, joka yhdisti musiikissaan jazz-, musikaali- ja poliittisen laulun vaikutteita. Tässä selkeästi jazz-tyylinen kappale debyyttilevyn viimeiseltä raidalta.
Jazz 2000-luvulta eteenpäin
Suomalainen jazz elää ja voi hyvin, kiitos useiden pop-jazz-konservatorioiden, jotka kouluttavat muusikoita. Monet jazzmuusikot toimivatkin nykyään ammattimuusikkoina erilaisissa TV:n musiikkiproduktioissa, joissa tarvitaan monipuolista musiikillista osaamista.
2000-luvun alkupuolella nousevana trendinä oli ns. nu-jazz, jossa yhdistettiin hiphop-elementtejä jazz-musiikkiin. Jazz-laulun puolella estetiikkaan kuului vähäeleisyys, tarkkuus ja tietynlainen coolius.
Myös soul-vaikutteet ovat osa kevyempää jazzia.
Quintessence-yhtyeestä nousi suomalaisen musiikkimaailman tietoisuuteen useita nuoria muusikoita, mm. laulaja Emma Salokoski, pianisti ja laulaja Tuomo Prättälä sekä trumpetisti Verneri Pohjola.
youtube.com/watch?v=yt0t7v1-kEU
TV-ohjelmasta Suomi Love tunnetuksi on noussut mm. laulaja Johanna Iivanainen, joka tässä tulkitsee suomalaisen jazzin pioneerin Eero Koivistoisen bossa nova -kappaleen Soikoon. Bossa nova on 1960-luvulla Brasiliasta alkunsa saanut jazzia ja samban rytmejä yhdistelevä musiikkityyli. Se on pehmeää ja keinuvaa.
Pianisti Iiro Rantala on tullut tunnetuksi jo 1990-luvulla monipuolisesta ja leikkisästä otteestaan musiikkiin. Hän sävelsi myös klassisen pianokonserton 2000-luvun alussa. Tässä hänen uudempaa tuotantoaan vuodelta 2011.
Trumpetisti Verneri Pohjola on levyttänyt solistina jazz-levyjä Quintessencen jälkeen ja on yksi arvostetuimpia skandinaavisen jazzin soittajia tällä hetkellä. Tässä uutta tuotantoa vuodelta 2020.
Yona eli Johanna Louhivuori on kuopiolaislähtöinen jazzmuusikko, joka on yhdistellyt urallaan rappia, iskelmää, jazzia ja poppia. Hänen tyylinsä on omaleimainen.
2000-luvun alkupuolella nousevana trendinä oli ns. nu-jazz, jossa yhdistettiin hiphop-elementtejä jazz-musiikkiin. Jazz-laulun puolella estetiikkaan kuului vähäeleisyys, tarkkuus ja tietynlainen coolius.
Myös soul-vaikutteet ovat osa kevyempää jazzia.
Quintessence-yhtyeestä nousi suomalaisen musiikkimaailman tietoisuuteen useita nuoria muusikoita, mm. laulaja Emma Salokoski, pianisti ja laulaja Tuomo Prättälä sekä trumpetisti Verneri Pohjola.
youtube.com/watch?v=yt0t7v1-kEU
TV-ohjelmasta Suomi Love tunnetuksi on noussut mm. laulaja Johanna Iivanainen, joka tässä tulkitsee suomalaisen jazzin pioneerin Eero Koivistoisen bossa nova -kappaleen Soikoon. Bossa nova on 1960-luvulla Brasiliasta alkunsa saanut jazzia ja samban rytmejä yhdistelevä musiikkityyli. Se on pehmeää ja keinuvaa.
Pianisti Iiro Rantala on tullut tunnetuksi jo 1990-luvulla monipuolisesta ja leikkisästä otteestaan musiikkiin. Hän sävelsi myös klassisen pianokonserton 2000-luvun alussa. Tässä hänen uudempaa tuotantoaan vuodelta 2011.
Trumpetisti Verneri Pohjola on levyttänyt solistina jazz-levyjä Quintessencen jälkeen ja on yksi arvostetuimpia skandinaavisen jazzin soittajia tällä hetkellä. Tässä uutta tuotantoa vuodelta 2020.
Yona eli Johanna Louhivuori on kuopiolaislähtöinen jazzmuusikko, joka on yhdistellyt urallaan rappia, iskelmää, jazzia ja poppia. Hänen tyylinsä on omaleimainen.