2023-24

OPPITUNTI 1: Ryhmäytyttäminen


TEHTÄVÄ 1: TIETOISUUSHARJOITUS Pysähtymishetki (6,5 min) 


TEHTÄVÄ 2: MIKSI HYVINVOITITAITOJA?

​
​




TEHTÄVÄ 3: Jaa jokaiselle HYVINVOINNIN ITSEARVIOINTI -monistepohja. Mikä on tämänhetkinen tilanne? 


TEHTÄVÄ 4: Ota koppi ja kerro

Ota koppi ja kerro :

Tulosta kysymyslistoja tai kysymyskortteja. Harjoitus on helpompi, jos tulostat kaikille samanlaisen kysymyslistan. Jos ryhmä tarvitsee paljon tukea, niin helpoin vaihtoehto on kortti.

Ota mukaan pehmeä pallo, lankakerä tai hernepussi puheenvuorojen jakamista varten. Esineen heitto sujuu parhaiten, kun sekä ryhmä että ohjaajat istuvat pöydän ympärillä ja pöydällä ei ole mitään ylimääräistä.

Laita kortit pinoon tai jaa ryhmälle kysymyslistoja. Ohjaaja antaa ensimmäisen vuoron heittämällä esineen valitsemalleen henkilölle. Tämä nostaa kysymyskortin tai valitsee kysymyksen listalta ja kysyy sen koko ryhmältä. Kaikki vastaavat nostamalla peukalon ylös tai alas. Anna tilaa aiheesta syntyvälle keskustelulle. Tämän jälkeen kysymyksen esittäjä valitsee seuraavan kysyjän heittämällä esineen eteenpäin.

Kysymyslistat 1 

Kysymyslistat 2 



TEHTÄVÄ 5: Pelaten tutuiksi

Jaa tutustumislautapelipohjat (4 ryhmää), varaa nopat ja pelihahmot ryhmille. 
Tutustumislautapeli


Jos jää aikaa: 

Animaatiovideo hyvinvointitaidoista: https://mieli.fi/materiaalit-ja-koulutukset/materiaalit/animaatio-mielenterveytta-voi-vahvistaa/

OPPITUNTI 2: Ihmissuhdetaidot

IHMISSUHDETAIDOT OVAT
  • taitoa muodostaa ja ylläpitää hyviä ihmissuhteita ja ystävyyttä.
  • taitoa olla myönteisesti ryhmän jäsenenä ja tehdä rakentavasti yhteistyötä.
  • taitoa tuntea itsensä; ymmärtää ja arvostaa erilaisuutta.
  • taitoa ratkaista konflikteja, sovitella ja antaa anteeksi.

 

  • Ihmissuhteet ovat tutkimusten mukaan kaikkein merkittävin ja tärkein asia ihmisen hyvinvoinnille ja onnellisuudelle.
  • Omien vahvuuksien tunnistaminen on hyvinvoinnin ja onnellisuuden kannalta hyödyllinen tapa kasvattaa ja syventää sekä omaa itsetuntemusta että erilaisten ihmisten ymmärrystä. 


Jaa jokaiselle VIHKO hyvinvointituntien tehtäviä varten. 


TEHTÄVÄ 1: Ihmissuhdevahvuuteni (Kukoistavan kasvatuksen tehtäväkirja s. 198)

  • Kopioi Ihmissuhdetaiturin puutarha s.192-193 sata vahvuutta.
  • Oppilaat etsivät sanoista 20 itseään kuvaavaa ihmissuhdevahvuutta ja omat vielä niistä viisi ydinvahvuutta.
  • s. 198 sydämet, joihin ihmissuhdevahvuudet kirjoitetaan. Liimatkaa vahvuuksien sydämet oppilaan vihkon kanteen. Oppilaat voivat myös leikata väripaperista itselleen sopivat muodot vihkoon liimattaviksi. Värikynillä koristelua yms.



TEHTÄVÄ 2: Jono puhumatta

  • Tehdään jono puhelinnumeron viimeisestä numerosta pienimmästä suurimpaan.
  • Koulumatkan pituus lähimmästä kauimpaan.
  • Ikäjärjestys
  • Kuka on käynyt kauimpana?
  • Kengännumero


TEHTÄVÄ 3: Hyvien tekojen omenapuu (MLL) - kotitehtäväksi tai tuleville viikoille kouluun tehtävää :)

Puun hedelmät ovat ystävällisyyteen, huomaavaisuuteen, kunnioittavaan kohtaamiseen ja yhteisiin asioihin vaikuttamiseen liittyviä tehtäviä, jotka tukevat koulurauhan rakentamista. Koulu, jossa jokainen tulee kohdatuksi omana itsenään ja jossa jokainen uskaltaa kurkottaa kohti omia unelmiaan on koulu, jossa kaikki yhteisön jäsenet viihtyvät. 

Hyvien tekojen (koulurauha)puu:

  • Kohtaa: Nämä omenat kannustavat kunnioittavaan kohtaamiseen sekä ottamaan muiden mielipiteet ja tunteet huomioon. Omalla käytöksellä on suuri merkitys sille, millaista vuorovaikutus muiden kanssa on.
  • Huomioi: Nämä omenat kannustavat pieniin hyviin tekoihin koulussa ja kotona. Pienillä teoilla jokainen voi vaikuttaa siihen, millainen ilmapiiri koko yhteisössä on. Hyvän tekeminen tuntuu itsestäkin hyvältä ja parantaa myös omaa hyvinvointia.
  • Uskalla: Nämä omenat kannustavat olemaan oma itsensä ja antamaan tilaa ja arvostusta erilaisille näkemyksille ja mielipiteille. Antamalla positiivista palautetta ihmisille ympärillämme voimme rohkaista kaikkia yrittämään parhaansa.
  • Vaikuta: Nämä omenat kannustavat ottamaan vastuuta ja huolehtimaan yhteisistä asioista. Osallistumisen myötä vahvistuu myös tunne siitä, että kaikkia tarvitaan yhteisössä ja jokaisen oppilaan toiveilla ja ideoilla on merkitystä.



Tulosta oppilaille omenat, oppilaat voivat työskennellä ryhmittäin, 4 x 5 hlö/ryhmä. Ryhmät arpomalla tai open määrääminä! Jokainen valitsee monisteista 5 omenaa, joiden mukaisen tehtävän hän pyrkii toteuttamaan seuraavan viikon aikana. Omenan voi joko leikata ja liimata omaan hyvinvointi-vihkoon tai piirtää ja kirjoittaa omenan viestin itselle vihkoon ylös. Tarvittaessa omenista voi ottaa kuvan puhelimeen muistin tueksi. Seuraavalla kerralla merkitään omiin omenoihin, mitkä tehtävät sai toteutettua.

https://www.mll.fi/aineistot/hyvien-tekojen-koulurauhapuu/

Omenapuu_omenat_A4.pdf

Omenapuu-A4.pdf


JOS TARVITSET TUNNILLE LISÄÄ MATERIAALIA: 2024-25 -sivulta voi valita tehtäviä.

OPPITUNTI 3 :Vuorovaikutustaidot

MUISTUTA OMENA-TEHTÄVÄSTÄ: kuinka monta omenaa kukin sai suoritettua? Jos joku ryhmä ei ehtinyt saada omenia edellisellä kerralla, voi ne jakaa nyt ja antaa kotitehtäväksi seuraavaa kertaa varten.


VUOROVAIKUTUSTAIDOT OVAT
  • taitoa olla vuorovaikutuksessa toisten kanssa.
  • taitoa hallita toimivat vuorovaikutustaidot ja käyttää niitä tietoisesti.
  • taitoa olla aktiivisena ja myönteisenä vuorovaikuttajana ihmissuhteissa.
  • taitoa muodostaa ryhmiä ja yhteisöjä myönteisellä vuorovaikutuksella.

 

  • Hyvät vuorovaikutustaidot auttavat meitä solmimaan ystävyyssuhteita, saamaan myönteistä huomiota, menestymään ryhmätyötilanteissa, verkostoitumaan, pyytämään ja saamaan apua ja ylläpitämään tärkeitä ihmissuhteita. Hyvinvointi ja onnellisuus lisääntyvät. 

  • Hyvät vuorovaikutustaidot ovat avain menestykseen; opiskelu, työt, perhe ja parisuhde pohjautuvat toimiviin vuorovaikutustaitoihin.



KUUNTELE JA TULE KUULLUKSI


TEHTÄVÄ 1:

Tee oppilaiden kanssa Tietoisen hengityksen harjoitus (4 min) OPH:n Tietoisuusharjoitteita lapsille, nuorilla ja aikuisille. MIELI-teeman harjoitukset 7.-9. luokkalaisille, melko alhaalla sivustolla.


AKTIIVINEN KUUNTELU ja vuorovaikutustaidot

Jokainen tarvitsee kokemusta tulla kuulluksi ja kohdatuksi. Toisen kuunteleminen ei aina ole helppoa, mutta sitä on mahdollista harjoitella. Kokeile seuraavia vinkkejä. Huomaatko eroa?

Aktiivinen kuuntelu:

  • Ole kasvotusten, ja katso puhujaa silmiin.

  • Kysy toiselta hänen asioistaan, esimerkiksi kysymällä: ”Mitä kuuluu?”

  • Keskity kuuntelemaan, mitä keskustelukumppani sanoo.

  • Ilmaise paitsi lyhyillä ilmaisuilla, myös eleillä ja ilmeillä, että kuuntelet toista.

  • Odota vuoroasi, älä keskeytä. Malta olla kertomatta heti omista kokemuksistasi.

  • Sano myös itse, mitä haluat sanoa toiselle. Kerro omista ajatuksistasi tai tunteistasi kuulemaasi liittyen.

  • Rohkaise ja kannusta toista tarvittaessa puhumaan lisää. Kysy toiselta täydentäviä kysymyksiä.

  • Voit myös toistaa lyhyesti kuulemasi ja näin varmistaa, että olet ymmärtänyt oikein.


Yksinkertaistettuna aktiivinen kuuntelu tarkoittaa, että annat täyden huomiosi toisille heidän puhuessaan ja varmistat, että ymmärrät, mitä he sanovat. Tämä tarkoittaa, että et keskeytä heitä puheen aikana ja esität asianmukaisia kysymyksiä puheen jälkeen.

Keskustelutaidot -monistepohja, voi käyttää seuraavassa tehtävässä muistutuksena aktiivisesta kuuntelusta.


TEHTÄVÄ 2: 

Käytä tehtävässä esimerkiksi Suomen ladun Matka mielen maisemiin -kortteja. Jaa oppilaat pareittain. Opettaja valitsee nähtäville 4 korttia, joista oppilaat voivat valita oman kysymyksensä (osa kysymyksistä on haastavia, kannattaa valita tarjolle helpoimpia). Oppilas kertoo valitsemastaan aiheesta 1-2 min. Ensimmäisellä kerralla toinen käyttää kännykkää samalla, kun toinen kertoo asiaansa, eikä katso lainkaan puhujaan. Toisella kertaa toinen kuuntelee aktiivisesti keskittyen. Tämän jälkeen vaihdetaan rooleja.

Purku:
  • Miltä tuntui kertoa asiaa, kun toinen oli puhelimella?
  • Miltä tuntui kuunnella, kun itse selaili samaan aikaan puhelinta?
  • Entä mitä tuntui, kun toinen keskittyi kuuntelemaan kunnolla?
  • Miltä tuntui kuunnella toisen tarinaa keskittyneesti?


5 syytä, miksi kuunteleminen ja kuulluksi tuleminen ovat meille hyväksi

  • Kuulluksi tuleminen vahvistaa mielenterveyttämme ja hyvinvointiamme. Kun tulemme kuulluksi, koemme olevamme tärkeitä ja hyväksyttyjä.

  • Kuunteleminen syventää ihmissuhteitamme. Kokemusten jakaminen ja asioiden pohtiminen yhdessä lisäävät keskinäistä luottamusta.

  • Kuulluksi tuleminen lisää itsemyötätuntoa. Suhtaudumme usein itseemme turhan ankarasti. Se, että joku toinen suhtautuu meihin lempeästi, auttaa suhtautumaan itseemme armollisemmin.

  • Kuunteleminen ja kuulluksi tuleminen parantavat fyysistä terveyttämme. Lämmin, aito vuorovaikutus rentouttaa. Se laskee sydämen sykettä ja verenpainetta ja lisää mielihyvähormonien eritystä kehossamme.

  • Kuunteleminen lisää yhdenvertaisuutta ja osallisuutta. Aito kiinnostus toista kohtaan tarjoaa mahdollisuuden oppia uutta ja auttaa ymmärtämään erilaisuutta.


Lähde: https://mieli.fi/vahvista-mielenterveyttasi/ihmissuhteet-ja-vuorovaikutus/5-syyta-miksi-kuunteleminen-ja-kuulluksi-tuleminen-ovat-meille-hyvaksi/


TEHTÄVÄ 3:
Ketkä auttavat eteenpäin? Ketkä kuuntelevat sinua? Mieti Elämäni tärkeät ihmiset -monistepohjan avulla ihmissuhteita ympärilläsi.

Purku:
  • Oliko helppo listata ihmisiä? Onko sama ihminen useammassa kohdassa vai keksitkö joka kohtaan eri henkilön?

  • Miksi on tärkeää, että ympärillä on ihmisiä, joille voi jutella ja jotka kuuntelevat?

  • Mitä voi tehdä, jos tuntuu, ettei ole ketään, kenelle voisi jakaa ajatuksiaan?

OPPITUNTI 4: Sovittelutaidot

Sovittelutaidot

TEHTÄVÄ 1:

​

  • Sovittelu on erimielisyyksien ja ristiriitojen sekä erilaisten mielipiteiden kanssa elämistä ja niiden ratkaisemista.

  • Kun opimme joustamaan, sovittelemaan ja tekemään kompromisseja, sitä enemmän elämässämme on mahdollisuuksia ylläpitää myönteisiä yhteyksiä, ystävyyksiä ja yhteistyötä ryhmässä.

  • Syvimmillään sovittelun taito on ihmissuhteiden eheyttämistä ja katkenneen yhteyden palauttamista entiselleen tai jopa entistä ehyemmäksi. 

  • 5K:n vuorovaikutustaitotyökaulu sovittelussa:
    • Kiinnostu
    • Kunnioita
    • Kysy
    • Kuuntele
    • Kannusta


TEHTÄVÄ 2:
  • Kukoistavan kasvatuksen tehtäväkirja s. 240, kopioi tehtäväsivu



TEHTÄVÄ 3: Ristiriitatilanteet ja niiden ratkaiseminen

  • Käykää alla oleva SuTuHaKa-teoria läpi.
    1. Kerro, mistä olet SUuttunut
    2. Kerro, miltä sinusta TUntuu
    3. Kerro, mitä HAluaisit tapahtuvan
    4. Kerro, miksi yhteistyössä toimiminen KAnnattaa

    (EKSTRA aikuisille: KiKuPaSo = Kiitä, Kuuntele, Pahoittele ja Sovi jotakin)

  • Ratkaistaan pienryhmissä alla olevia ristiriitatilanteita. Mitä tapahtuu, kun tilanne ratkaistaan/ ei ratkaista? 
    • Käykää aluksi RISTIRIITA1 yhdessä läpi.
    • Jokaiselle pienryhmälle annetaan yksi ristiriitatilanne ratkaistavaksi.
    • Pienryhmät selittävät tilanteen muille ja kertovat miten tilanne kärjistyy, jos ristiriitaa ei saada ratkaistua sekä miten ratkaisu voitaisiin saavuttaa.

RISTIRIITA 1: Opettaja jakoi sekaryhmät, joiden tehtävänä on tehdä historian esitelmä. Ryhmässä on pari henkilöä, jotka eivät tule toimeen keskenään, ja jotka kantavat jonkin vanhan jutun takia kaunaa toisilleen. Tämä kauna tulee esille muun muassa toisen ehdotuksen mollaamisena. Lopulta vanhaa juttuakin aletaan kaivella esiin. Ryhmätyöskentely ajautuu konfliktiin.

  • Esimerkki, kun tilannetta ei ratkaista: Vanhaa juttua kaivellaan ryhmässä, ja oppilaat mollaavat toisiaan. Tilanne aiheuttaa kaikille pahan mielen ja kiusallisen olon. Koko ryhmä ajautuu riitaan, koska muutkin ovat turhautuneet nahistelijoiden kommenteista ja siitä, että työ seisoo heidän takiaan. Lopulta ryhmä päättää nakata nahistelijat ulos ryhmästä, ja he jatkavat riitaansa muualla.
  • Esimerkki, kun tilanne ratkaistaan: Vanha kauna käsitellään loppuun ja sovitaan, että siitä ei enää keskustella. Molemmat osapuolet pyytävät anteeksi mollaamista. Esitelmän teko jatkuu yhteistyössä.


RISTIRIITA 2: Luokka on suunnittelemassa yhteistä joulujuhlaa. On pidetty jo kaksi suunnittelupalaveria ja kolmannessa tulee esille, että kaikki oppilaat eivät ole osallistuneet yhtä paljon suunnittelu- ja järjestelytyöhön. Oppilaat syyttelevät toisiaan ja riitaa tulee siitä, kuka on tehnyt mitäkin ja kuinka paljon. Keskustelussa ajaudutaan riitatilanteeseen.


RISTIRIITA 3: Luokka on suunnittelemassa tulevaa 9. luokan juhlapäivää. Kukaan ei oikein tiedä, pitäisikö suunnitella yhteinen tapahtuma, musiikkiesitys vai näytelmä, ja mitä ryhmän pitäisi saada aikaan. Ryhmälle annettu tehtävä on epäselvä, ja sitä ihmetellään yhdessä. Keskustelu ajautuu riitatilanteeseen. 


RISTIRIITA 4: Luokan WhatsApp-ryhmässä on jaettu luvatta kuvia luokan oppilaista. Kuvia on muokattu ja niihin on liitetty epäasiallisia tekstejä. Oppilaat, joista kuvia on otettu, suuttuvat tapahtuneesta ja syyttävät kuvia lisänneitä oppilaita kiusaamisesta. Keskustelu ajautuu riitatilanteeseen.


RISTIRIITA 5: Välitunnilla oppilailla tulee sanaharkkaa keskenään. Yksi oppilas on kommentoinut vitsinä toisen ulkonäköä. Muiden luokkakavereiden mielestä vitsi on typerä. Oppilas, jonka ulkonäöstä vitsailtiin, loukkaantuu sanomisesta. Oppilaiden välille tulee riitaa ja luokassa ajaudutaan riitatilanteeseen.


RISTIRIITA 6: Luokkaan on syntynyt pieniä ryhmiä, jotka ovat riidoissa keskenään. Tilanne vaivaa luokan oppilaita ja aiheuttaa hankaluuksia koulupäivään. Tilanne vaikuttaa koko luokan tuntityöskentelyyn ja ilmapiiriin negatiivisesti, ja luokka ajautuu riitatilanteeseen.

(Rovaniemen hyvinvoinnin vuosikello s. 201)



TEHTÄVÄ 4: Tee lopuksi Ankkuriharjoitus (7 min) (OPH, Tietoisuustaitoharjoitteita lapsille, nuorille ja aikuisille, Kehoteeman harjoitukset 7.-9.- luokille). Jos aikaa on vähän, voi teettää myös lyhyemmän Ankkuriharjoituksen 1-2 tai 3-6 -luokille (5 ja 6 min).

Voitte tehdä myös Terälehtiharjoituksen  (4 min), joka keskittyy hengitykseen.

OPPITUNTI 5: Ihmistuntemustaidot 16.10.2023

TEHTÄVÄ 1: Ihmissuhdetaiturin viiden sormen läsnäoloharjoitus (Kukoistava tehtäväkirja s. 196). Lue tehtävä ryhmälle.

  • Ota rento, mutta ryhdikäs asento.

  • Sulje silmäsi. Hengitä muutama kerta syvään sisään ja ulos.

  • Anna sitten hengityksen kulkea rauhassa itsekseen.

  • Ota toisella kädellä kiinni toisen käden sormista vuorotellen. Aloita peukalosta.

  • Vastaa seuraaviin kysymyksiin hiljaa mielessäsi.
    1. Peukalo: Mieti jotain ihmistä, joka on tänään saanut sinut hyvälle mielelle. Toivota hänelle mielessäsi kaikkea hyvää.
    2. Etusormi: Mieti jotain ihmistä, joka on saanut sinut iloiseksi. Toivota hänelle mielessäsi kaikkea hyvää.
    3. Keskisormi: Mieti jotain ihmistä, joka on sinulle rakas. Toivota hänelle mielessäsi kaikkea hyvää.
    4. Nimetön: Ketä ihmistä menneisyydessäsi ajattelet erityisen lämpimästi? Toivota hänelle mielessäsi kaikkea hyvää. 
    5. Pikkurilli: Kenen tärkeän ihmisen kanssa haluaisit vielä tänään viettää aikaa? Toivota myös hänelle mielessäsi kaikkea hyvää.

TAI tehkää yhdessä lyhyt hengitysharjoitus (1,5min). Pidempi hengitysharjoitus: Hengitysharjoitus2 (6min).

KÄYKÄÄ YHDESSÄ LÄPI, MITÄ IHMISTUNTEMUSTAIDOT OVAT:

  • Taitoa ymmärtää ja hyväksyä ihmisten erilaisuus 

  • taitoa ymmärtää, millaisia itse olemme (itsetuntemus).
    • Itsetuntemuksen avulla voimme tarkastella toisten ihmisten erilaisuutta objektiivisemmin, tarkkanäköisemmin ja hyödyllisemmin.

  • Yhdessä olemme enemmän. Ihmisten moninaisuus ja erilaiset vahvuudet auttavat löytämään monenlaisia ratkaisuja, kun kunnioitamme toistemme erilaisuutta.


Itsetuntemuksella tarkoitetaan ihmisen ymmärrystä itsestään. Se vastaa kysymykseen, "kuka olen". Hyvä itsetuntemus auttaa asettamaan rajoja, kehittämään itseään ja ymmärtämään, mitä tarvitsee voidakseen hyvin. Ihmisissä on erilaisia puolia, jotka korostuvat eri tilanteissa. Millaisia rooleja sinulla on eri ympäristöissä? Miten voi olla oma itsensä erilaisista rooleista huolimatta?

Myös omien vahvuuksien tunteminen vaikuttaa hyvän itsetunnon taustalla. Hyvä itsetunto tukee luottamusta tulevaisuuteen, omiin kykyihin ja muihin ihmisiin. Hyvä itsetunto rakentuu onnistumisen kokemuksille, tuelle ja rohkaisulle sekä myönteiselle vuorovaikutukselle muiden kanssa. 
(hyvän_mielen_ohjaajan_opas.pdf sivu 8)



TEHTÄVÄ 2: Luonnetori (15 min)

Tulosta ja leikkaa (hyvän_mielen_ohjaajan_opas.pdfsivu 30) Luonnetori-tehtävän sanat irti toisistaan (tulosta sanalistat kahteen kertaan). Kortit ovat jo valmiina ryhmän muovitaskussa! (yhteensä 72 kpl)

  • Jaa kortit osallistujien kesken tasan niin, että jokaisella on ainakin kolme korttia.
  • Pyydä nuoria kiertelemään luokassa ja vaihtamaan kortteja, jotta he löytäisivät itselleen heidän luonteitaan mahdollisimman hyvin kuvaavat kortit.
    • Kortteja voi vaihtaa antamalla yhden itselle sopimattoman kortin pois ja saamalla jonkin kortin toiselta tilalle.
    • Jos kortti ei vieläkään ole itselle sopiva, voi sen vaihtaa seuraavan kanssa. 

Kun nuoret ovat vaihtaneet kortteja 10 min, pyydä heitä istumaan. Halukkaat voivat kertoa, mitkä kortit heille jäivät ja mitä mieltä he niistä ovat. Kannusta jokaista kertomaan saamistaan korteista vaikka vain yksi sopiva. 

Purku:
  • Miltä korttien vaihtelu tuntui?
  • Olivatko kaikki saamasi kortit sinulle sopivia?
  • Oliko joku kortti sellainen, jonka ehdottomasti olisit halunnut?
  • Entä oliko joku kortti sellainen, joka ei sopinut sinulle lainkaan?
  • Saitko jonkin sellaisen kortin, jonka luonteenpiirre olisi sopinut toiselle ihmiselle ryhmässä? Kenelle ja miksi?



HUOM! Siirry Vahvuustaitoihin heti, kun olette valmiit, sillä aihe vie pidempään kuin yhden oppitunnin!

OPPITUNTI 6:

VAHVUUSTAIDOT
  • Taitoa tunnistaa ja arvostaa omia luontaisia vahvuuksia. 
  • Taitoa käyttää ja hyödyntää omia vahvuuksia tietoisesti.
  • Taitoa kehittää ja vahvistaa uusia vahvuuksia.
  • Taitoa huomata ja arvostaa muiden vahvuuksia.


  • Vahvuuksien avulla rakennetaan hyvää elämää, joten vahvuuksien huomaamista ja käyttämistä kannattaa harjoitella.

  • Jokaisella lapsella, nuorella ja aikuisella on paljon erilaisia vahvuuksia, joita vahvistamalla myös heikkoudet heikkenevät.

  • Vahvuudet voivat olla myös heikkouksia, jos niitä on tilanteeseen nähden liikaa tai liian vähän.

  • Vahvuuksien käyttäminen auttaa oppimaan ja onnistumaan helpommin. 



TEHTÄVÄ 1: Minussa on hyvää

Jaa jokaiselle Minussa on hyvää -tehtävä. Pyydä nuoria kirjoittamaan oma etunimensä ylhäältä alas paperin vasempaan reunaan. Pyydä sen jälkeen kirjoittamaan jokaisen kirjaimen kohdalle nuorta ja hänen vahvuuksia kuvaava myönteinen adjektiivi, joka alkaa samalla kirjaimella. Apuna voi käyttää vaikkapa Adjektiivilista.pdf -sivustoa.

Pyydä lopuksi jokaista kertomaan ainakin yhden kirjoittamansa asian.

Purku:
  • Kumpaa on helpompi kehua: itseä vai muita? Miksi?
  • Miksi itseään kannattaa kehua?
  • Mitä tarkoittaa itsemyötätunto? Puhumme usein kaverille kannustaen, mutta soimaamme itseämme. Miksi toimimme näin?

Itsemyötätunnolla tarkoitetaan ystävällistä ja myötätuntoista suhtautumista itseensä. Käytännössä tämä tarkoittaa samanlaista suhtautumista, jota osoitetaan esimerkiksi itselle tärkeälle ihmiselle vaikeuksien keskellä. 


TEHTÄVÄ 2: Via-vahvuustesti

Via-vahvuustesti on tieteelliseen tutkimukseen pohjaava luonteenvahvuustesti. On hyvä muistaa, että vahvuudet eivät pysy samoina, ja varsinkin nuorilla muutosta voi tapahtua nopeastikin. Vahvuudet ovat kehittyviä taitoja, ei kiveen hakattuja piirteitä. Vahvuustestin voikin tehdä uudelleen vaikkapa keväällä tai seuraavana vuonna. 

5 ensimmäistä ovat niin sanottuja ydinvahvuuksia, itselle oleellisimpia vahvuuksia. Tämän lisäksi on piilossa olevia vahvuuksia, jotka eivät ole aktiivisessa käytössä. Ne ovat uusia mahdollisuuksia toiminnassamme, tiedostamattomia tai kehitettäviä vahvuuksia. Usein ihailemme niitä toisissa ihmisissä. Näitä kasvuvahvuuksia käyttääksemme joudumme ponnistelemaan enemmän.


Testin voi tehdä tietokoneella, padilla tai tabletilla. Testi toimii myös mobiilissa selaimella, mutta vastaaminen ei ole puhelimen kautta mielekästä näytön pienen koon takia.

Osa kyselyssä käytettävistä termeistä voi vaatia selittämistä. Esimerkiksi henkisyys: kyky antaa ilmiöille laajempaa merkitystä. Siihen kuuluvat kauneuden arvostus, kiitollisuus, toiveikkuus, huumorintaju ja hengellisyys.

https://positiivinenkasvatus.fi/wp-content/uploads/Ilo-olla-ryhmassa-vihko-2020-2021.pdf


Via-vahvuustesti  https://www.viacharacter.org/survey/account/register vaatii rekisteröitymisen.


Purku:
  • Oletko samaa mieltä kyselyn tulosten suhteen? Tuliko niissä yllätyksiä?
  • Ovatko vahvuustestin tulokset ja edellisen tehtävän sanat yhteydessä toisiinsa?


TEHTÄVÄ 3: Kirjoita 1-3 vahvuuttasi värilliselle paperille ja kiinnitä se ryhmän vahvuuspilveen. Pilvet kiinnitetään käytävän seinälle.


Jos aikaa jää:

TEHTÄVÄ 4: Pohdi ja kirjoita vihkoon, millä tavoin sinun tärkein luonteenvahvuutesi on tullut esiin tämän päivän tai edellisen viikon aikana.