https://www.mll.fi/ammattilaisille/kouluille-ja-oppilaitoksille/mediakasvatus/vihapuhe

Katsokaa ensin alla oleva video:

Vihapuhetta on kaikki se mikä lietsoo, edistää ja levittää vihaa ja joka pohjaa suvaitsemattomuuteen. Vihapuheen tarkoituksena on jakaa ihmiset meihin ja heihin. Sillä pyritään hiljentämään ja pienentämään vastapuoli. Se voidaan naamioida huumoriksi ja netissä nopeasti jaettaviksi meemeiksi. Mukana on usein disinformaatiota, eli epäluotettavaa tietoa, jota levitetään vahingoittamistarkoituksella.

Vihapuhe on sanallista tai sanatonta syrjintää ihmistä tai ihmisryhmää kohtaan. Se voi kohdistua etniseen alkuperään, uskontoon, sukupuoleen, seksuaalisuuteen tai vammaan. Vihapuheella pyritään hiljentämään vähemmistöjä ja ryhmiä, joilla on yhteiskunnassa vähemmän valtaa. 

Vihapuhetta puolustetaan usein sananvapauteen vedoten: eikö mitään enää saa sanoa? Mutta vihapuhe kaventaa ihmisten sananvapautta, sillä sen tarkoituksena on hiljentää ja pelotella. Se voi esimerkiksi vaikuttaa siihen ketä me näemme julkisilla areenoilla puhumassa. Kaikkea saa sanoa, kunhan muistaa kunnioittaa muita ihmisiä.

Joskus vihapuhe voi olla rikos, kuten esimerkiksi kiihottaminen kansanryhmää vastaan, vainoaminen, syrjintä, kunnian loukkaus, laiton uhkaus ja uskonrauhan rikkominen. Lait yksin eivät poista vihapuhetta, vaan tätä varten pitää tehdä tietoista muutosta asenteissa koko yhteiskunnan tasolla

• Ottamalla kuvakaappauksen 
• Ilmoittamalla ylläpitoon 
• Tekemällä ilmoituksen poliisille 

Vihapuhe ja kiusaaminen liittyvät läheisesti toisiinsa. Kaikki kiusaaminen ei ole vihapuhetta, mutta vihapuhe voi olla kiusaamista.

Kiusaamiselle ominaista on, että se on ryhmäilmiö ja liittyy usein siihen, että joku voi pyrkiä tavoittelemaan ryhmässä valtaa. Vihapuhe taas liittyy enemmän yhteiskunnan rakenteisiin ja saattaa olla anonyymia, vieraaseen ihmiseen osuvaa. Se kohdistuu ihmiseen ryhmän edustajana. Silloin se voi vaikuttaa aina laajempaan ryhmään, ei pelkästään yksilöön.

Kiusaamiseen ja vihapuheeseen voivat purra kuitenkin samat keinot: empatian lisääminen, arvostava ryhmäkulttuuri ja toisen kunnioittava kohtaaminen.  

ALLA OLEVISTA TEHTÄVISTÄ VOI VALITA TUNNILLE PARHAITEN SOPIVAT:
vastapuhetta-vihapuheelle-oppituntimalli

• TEHTÄVÄ: vastapuhetta-vihapuheelle

  • • Muodostakaa ryhmäkeskustelu, jossa keskustellaan alla olevien kysymysten avulla.

      Vihapuhe

      • Oletko joskus nähnyt vihapuhetta netissä, entäpä koulussa?
      • Eroaako vihapuhe jotenkin netti- ja koulukiusaamisesta?
      • Miten mielestäsi nettikiusaamista ja vihapuhetta voitaisiin vähentää?
      • Miten voi oppia tunnistamaan vihapuhetta?

      Vastapuhe

    • Mitä sinulle tulee mieleen sanasta vastapuhe?
    • Keksitkö esimerkin vastapuheesta, kuten mainos, blogikirjoitus, somekampanja, tubettaja, joka on saanut sinut ajattelemaan asioita toisen ihmisen näkökulmasta?
    • Millaista vastapuhetta voisit itse tehdä tai jakaa? 

• • 3 hengen ryhmät arpomalla tms.
  • Jaa oppilaille eriväriset paperilaput, joista toiseen he miettivät vihapuheeseen ja toiseen vastapuheeseen liittyviä asioita.
  • Kerätkää laput isoille taustoille ja keskustelkaa niistä yhdessä.

• TEHTÄVÄ: empaattisia-tekoja-netissa-ja-kasvokkain

  • Pyydä oppilaita keksimään ryhmissä mahdollisimman monia konkreettisia keinoja siihen, miten toisille voi osoittaa empatiaa ja arvostusta

    1. kasvokkain
    2. netissä, somessa tai digitaalisissa peleissä.

    Pyydä ryhmiä kirjoittamaan kaikki annetussa ajassa keksimänsä tavat a ja b -kohdista papereille tai eri värisille post-it lapuille.

    Keinot voivat olla hyvin yksinkertaisia ja arkisia kuten kivan kommentin tai kehun sanominen tai kirjoittaminen koulukaverille, kannustaminen, toisen mielipiteiden huomioon ottaminen, kuulumisten kysyminen, porukkaan mukaan pyytäminen, piristävän kuvan tai sisällön jakaminen.

    Käykää pienryhmien ideat läpi koko ryhmän kesken. Pienten tekojen ideoita voi hyödyntää esimerkiksi meneillään olevalla hyvän käytöksen jaksolla.

    Keskustelkaa lopuksi koko ryhmän kanssa seuraavien kysymysten avulla:

    • Mitä hyvää empatiasta voi seurata? Netissä tai kasvokkain?
    • Voiko joissain tilanteissa empatiasta seurata jotain ikävää tai haitallista? Mitä ja kenelle?
    • Millaisissa tilanteissa empatiaa voi olla vaikea osoittaa, vaikka haluaisi?
    • Miten omalla toiminnalla netissä tai kasvokkain voi vaikuttaa myönteisesti omaan ja toisten hyvinvointiin?
    • Muistatteko tilanteen, jossa joku kohteli teitä välipitämättömästi? Mitä tilanteessa tapahtui ja miltä se tuntui?
    • Muistatteko tilanteen, jossa joku oli teitä kohtaan empaattinen? Miltä toisen osoittama empatia ja läsnäolo tuntuu?

    
    Yhteisen pohdinnan ja ryhmätyöskentelyn sijaan harjoituksen voi toteuttaa myös kilpailuna. Jaa osallistujat pienryhmiin. Voittaja on se ryhmä, joka keksii eniten erilaisia keinoja osoittaa kunnioitusta toisille erilaisissa ympäristöissä.

    
    TAUSTAA:

    Empatia on kokoelma taitoja ja prosessi, jossa ihminen eläytyy toisen ihmisen tunne- ja ajatusmaailmaan. Empatiakyky ohjaa ihmisten välistä vuorovaikutusta. Empatiakyky on tärkeää, jotta voimme tulla ihmisten kanssa toimeen ja muodostaa ystävyyssuhteita.

    Empatialla tarkoittaa kykyä ja halua pyrkiä ymmärrykseen, mitä toinen ihminen saattaa tuntea ja kokea sekä taitoa asettua toisen henkilön asemaan. Hyvää kohtaamista edistää kiinnostus toisen ajatusmaailmaan, sen sijaan että kuvittelee tietävänsä, millainen toinen henkilö on tai mitä hän ajattelee tai tuntee.

    Empatiataitoja on mahdollista harjoitella. Harjoittelu vahvistaa kykyä ja rohkeutta nähdä tukea tarvitseva ja toimia erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa. Empatiakykyyn kuuluvat 1) kyky nähdä maailmaa toisen ihmisen näkökulmasta, 2) kyky tunnistaa omia ja toisen tunteita ja nimetä niitä sekä 3) kyky olla tuomitsematta suoralta kädeltä toisen ihmisen ajatusmaailmaa. Kuuntelu- ja dialogitaitojen harjoitteleminen tukevat myös empatiakyvyn kehittymistä.

    Empatiaa voi ilmaista esimerkiksi ymmärtävällä katseella, sanoilla ja eleillä tai lohduttamalla, kannustamalla ja tukemalla toista. Aina sanojakaan ei tarvita, vaan pelkkä lähellä oleminen riittää.

    Omien tunteiden tunnistaminen ja hyväksyminen ovat avain empatian kokemiselle ja toisen tunteiden ymmärtämiselle. Mitä paremmin ihminen tunnistaa omia tunteitaan, sitä taitavampi voi olla ymmärtämään muiden mielialoja. Omia tunteita harjoitellaan tunnistamaan muun muassa nimeämällä ja sanoittamalla tunteita sekä hyväksymällä erilaiset tunteet osana itseä.

    Empatiaa estäviä tekijöitä ovat esimerkiksi kilpailu, pelko, tiukat roolit tai hierarkia ryhmässä. Verkossa empatiaa voi estää esimerkiksi tunnetiedon ja kehonkielen puute. Empatiakyvyn vahvistaminen on tärkeä keino ehkäistä esimerkiksi eri ympäristöissä tapahtuvaa kiusaamista rasismia, vihapuhetta ja syrjintää.

• TEHTÄVÄ: https://www.mll.fi/tehtavat/meemit/

  • Katsokaa ensin yhdessä esimerkkimeemi. Pyydä oppilaita miettimään ryhmässä millainen meemi on hauska, entä loukkaava. Keskustellaan yhdessä, milloin meemi on hauska ja milloin se loukkaa. Millaisia sääntöjä olisi hyvä noudattaa meemejä tehdessä?
    
    Jaa jokaiselle meemipohjat (valmiiksi tulostetut taide- ja muut kuvat) sekä kyniä. Jokainen saa keksiä oman meemin joko käyttämällä valmista pohjaa tai piirtämällä itse kuvan. Kerro oppilaille, että meemi saa olla hauska ja koulun yhteishenkeä nostattava, jonka voisi julkaista esim. koulun some-kanavalla. Onnistunut meemi ei loukkaa muita, on hauska ja tuo hyvää mieltä.
    
    Kun meemit ovat valmiit, keskustelkaa, voisiko meemejä käyttää jotenkin koulun yhteishengen nostattamiseen. 

• TEHTÄVÄ: janaharjoitus stereotypiat-ja-ennakkoluulot-rasismi-ja-vihapuhe/

  • Kerro, että seuraavaksi käsitellään stereotypioita, joissa yksilö tai ryhmä nähdään hyvin yksipuolisesti. Kerro lyhyesti, mitä stereotypioilla tarkoitetaan. Stereotypian määritelmä on tämän tehtävän alla. Kerro, että seuraavaksi luettelet stereotypioita, joita usein liitetään suomalaisiin. Tilaan kuvitellaan jana, jonka toinen pää edustaa väittämää ”täysin samaa mieltä” ja toinen pää ”täysin eri mieltä”. Pyydä oppilaita asettumaan janalle sen mukaan, miten hyvin väittämä heidän mielestään kuvaa suomalaisia.

    Janaharjoitus: Stereotypioita suomalaisista

    Suomalainen

    • saunoo usein.
    • hiihtää paljon talvisin.
    • omaa vaaleat hiukset ja siniset silmät.
    • on hiljainen ja ujo.
    • on sisukas.
    • syö paljon ruisleipää.
    • syö paljon salmiakkia.
    • on rehellinen.

• KESKUSTELU: kuinka hyvin stereotypiat kuvasivat suomalaisia?

  • Mitä stereotypioita liittyy paikkakuntaan, jolla asut? Mitä olet kuullut sanottavan helsinkiläisistä? Entä savolaisista ja pohjalaisista?
  • Mistä ennakkoluulot ja stereotypiat johtuvat?
  • Millaisia stereotypioita tai ennakkoluuloja olet huomannut itselläsi olevan?
  • Oletko joskus korjannut ennakkoluulojasi?
  • Mitä haittaa stereotypioista tai ennakkoluuloista voi olla niiden kohteeksi joutuneelle?
  • Miten ne saattavat vaikuttaa sen henkilön elämään, joka ajattelee stereotyyppisesti?

TAUSTAA:

• Stereotypialla tarkoitetaan yleistävää mielipidettä ryhmästä tai yksilöstä tietyn ryhmän jäsenenä. Laajoja, koko ihmisryhmää koskevia yleistyksiä saatetaan tehdä muutaman esimerkin pohjalta. Olipa stereotypia myönteinen tai kielteinen, henkilö nähdään yksipuolisesti, minkä takia hän jää vaille yhdenvertaista kohtelua. Stereotyyppisen ajattelun kyseenalaistaminen on tärkeää, sillä se voi altistaa kiusaamiselle, rasismille ja vihapuheelle.
  
  Ennakkoluuloksi kutsutaan käsitystä, joka on luotu ennen ihmiseen tai asiaan tutustumista. Ennakkoluulot juontavat usein juurensa tietämättömyyteen: kun emme tunne asian todellista laitaa, joudumme arvaamaan, olettamaan ja yleistämään. Usein ennakkoluulot kohdistuvat kokonaiseen ihmisryhmään, kuten kansallisuuteen, vähemmistöön, etniseen tai uskonnolliseen ryhmään. Ennakkoluulot voivat olla este tutustumiselle, toisen kunnioittamiselle tai keskinäiselle luottamukselle. Pahimmassa tapauksessa ennakkoluulot johtavat syrjintään ja rasismiin.
  
  Rasismia on ihmisten tai ihmisryhmien asettaminen muita alempiarvoisempaan asemaan esimerkiksi etnisen alkuperän, ihonvärin, kansalaisuuden, kulttuurin, äidinkielen tai uskonnon perusteella. Rasistisen käytöksen ja vihapuheen taustalla on usein tiedon puutetta ja pelkoa, stereotyyppistä ajattelua, ennakkoluuloja ja välinpitämättömyyttä. Arjessa rasismi ilmenee loukkaavina tekoina: poissulkemisena, vihjailuna, nimittelynä, rasistisena vitsailuna, nöyryyttävänä suhtautumisena, halveksuntaa osoittavina ilmeinä, eleinä tai jopa väkivaltana.
  
  
• Meillä kaikilla on ennakkoluuloja, mutta usein ne eivät pidä paikkaansa. Tärkeää on omien ennakkoluulojen tunnistaminen ja tunnustaminen.
• Stereotyyppinen ajattelu on ihmisille tyypillinen tapa jäsentää monimutkaista maailmaa. Kaikki näennäisesti samaan ryhmään kuuluvat eivät kuitenkaan ole keskenään samanlaisia. Yksilön ei pidä ajatella edustavan kokonaista ryhmää.
• Ennakkoluulot ja stereotypiat ovat haitaksi silloin, jos ne johtavat syrjintään.
• Omia ennakkoluuloja ja stereotypioita kannattaa tunnistaa ja kyseenalaistaa.
• Jokaista pitää kunnioittaa omana itsenään. Jokainen on ainutlaatuinen.