Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavien periaatteiden pohdinta on keskeinen osa opetussuunnitelmatyötä ja samalla toiminnan jatkuvaa kehittämistä edistävä tekijä. Oppilaiden huoltajat osallistuvat toimintakulttuurin kehittämiseen esimerkiksi siten, että syyslukukauden alun vanhempainillassa vanhemmat saavat esittää ajatuksiaan hyvästä toimintakulttuurista. Vanhempien ajatukset kootaan mahdollisimman kattavasti koulun parhaaksi katsomalla tavalla. Oppilaiden ideoita kerätään alkusyksyllä koulupäivän aikana. Keittiö- ja kiinteistöpuolen, kouluterveydenhuollon sekä koulukuljetuksen työntekijät saavat esittää ajatuksiaan toimintakulttuurin kehittämisestä sähköisen kyselylomakkeen avulla. Suunnittelussa kiinnitetään huomiota myös toimintakulttuurin jatkuvuuteen esiopetuksesta perusopetukseen ja perusopetuksen eri vaiheissa. Lukuvuoden lopussa oppilaat, koulun henkilökunta ja vanhemmat arvioivat toimintakulttuurin periaatteiden toteutumista. Arviointi tapahtuu kyselylomakkeen avulla.

Punkalaitumella paikallisena painopisteenä on ajatus oppivasta yhteisöstä. Käytännössä oppiva yhteisö ilmenee esimerkiksi tiimityöskentelynä, yhdessä oppimalla toisiltaan ja fyysisen aktiivisuuden lisäämisellä oppitunneilla. Oppiva yhteisö tukee, kannustaa ja pyrkii motivoimaan oppilaita. Toimintakulttuurissa esille halutaan tuoda myös arkipäivien kiireettömyys, tavoitteiden pohtiminen, oman työn sekä työskentelyn jatkuva arviointi ja omien voimavarojen hahmottaminen. Oman työskentelyn arviointi tapahtuu jatkuvana itse- ja vertaisarviointina, ja tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi arviointilomakkeiden avulla ja ryhmässä tapahtuvina arviointikeskusteluina. Jokaisen oppijan on saatava onnistumisen kokemuksia koulupäiviensä aikana, mutta oppilaiden on opittava myös sietämään epäonnistumisia. Oppijoiden on sisäistettävä ajatus virheistä oppimisesta sekä ymmärrettävä, että tehtävien valmiiksi tekeminen vaatii toisinaan ponnisteluja, eikä se aina ole itsestään selvää.

Koulun arjessa tulisi harjoitella toistuvasti toisten huomioonottamista, käytöstapoja ja vastuullisuutta omista tehtävistä. Keskeiseen asemaan koulun toimintakulttuurissa nousevat myös vuorovaikutustaidot ja myönteisen minäkuvan vahvistaminen. Oppimista tulisi tapahtua muun muassa erilaisilla projekteilla ja teemapäivillä tai -viikoilla. Projekteissa pitäisi yhdistellä eri oppiaineita.

Oppimisympäristöissä huomioidaan oppilaiden erityistarpeet ja erilaiset oppimistyylit. Tilojen ja kalusteiden tulisi olla helposti muokattavissa erilaisiin oppimistilanteisiin sopiviksi. Koulussa voisi olla jotakin oppilaiden omaa, kuten oppilaiden tekemä viherpalsta, taideseinä tai lukunurkka. Myös koulun pihan tulee olla turvallinen alue leikkimiseen ja liikkumiseen. Oppimisympäristöjä suunniteltaessa tulisi luoda myös mahdollisuus pienille ryhmätiloille, joissa oppijat voivat työskennellä pienissä tiimeissä oppien yhdessä toinen toisiltaan. Jokaisessa koululuokassa tulee olla tieto- ja viestintätekniikan käyttömahdollisuus. Koulujen tulisi hyödyntää ja tehdä yhteistyötä eri kunnan toimijoiden, yhteisöjen, yhdistysten ja tahojen kanssa. Tällaisia kolmannen sektorin toimijoita luokan ulkopuolisessa opiskelussa voisivat olla esimerkiksi metsästysseura, 4H-kerho, metsänhoitoyhdistys, mannerheimin lastensuojeluliitto ja seurakunta. Paikallisuutta korostettaessa tulisi ottaa huomioon myös paikalliset yritykset ja niiden kanssa tehtävä yhteistyö. Yhteistyötä voisi olla esimerkiksi erilaiset vierailuretket yrityksiin ja yhdistyksiin. Myös teema- ja pajapäiviä voisi järjestää yhdessä kolmannen sektorin tahojen kanssa.