Nürnbergin oikeudenkäynti
Nurnbergissä jaetaan oikeutta
Akselivallat Saksa, Italia ja Japani liittolaisineen olivat hävinneet sodan. Hävinneiden maitten johtajat teloitettiin tai vietiin oikeuteen. Osa myös surmasi itsensä. Länsivallat halusivat, että sotarikoksia tehneet tuomittaisiin oikeudessa pikateloitusten sijaan. Näin sodan voittajat näyttäytyisivät maailmalle oikeuden jakajina, ei kylminä teloittajina. Asian hoitamiseksi Saksan Nürnbergiin järjestettiin oikeudenkäynti, jossa natsijohtajia syytettiin sotarikoksista sekä rikoksista ihmisyyttä vastaan. Joukossa oli muun muassa armeijan upseereita ja natsipuolueen toimijoita. Tunnetuin syytetyistä lienee ollut Luftwaffen komentaja ja Hitlerin läheinen kätyri Hermann Göring.
Osa syytetyistä sai kuolemantuomion ja loput pitkiä vankeustuomioita. Göring tuomittiin kuolemaan, mutta hänen onnistui surmata itsensä ennen tuomion täytäntöönpanoa. Jotkut syytetyistä onnistuivat pakenemaan ja heitä on jahdattu 2000-luvulle saakka. Virallisten tuomioitten lisäksi käytettiin ns. oman käden oikeutta. Ne, jotka olivat tehneet yhteistyötä natsien kanssa, saivat nyt maksaa siitä, monet hengellään.
Churchill, Stalin ja Roosevelt olivat päättäneet Jaltan kokouksessa helmikuussa 1945, että Saksa jaettaisiin liittoutuneiden kesken miehitysvyöhykkeisiin. Sodan jälkeen vyöhykkeitä valvomaan asettuivat Iso-Britannia, Yhdysvallat, Ranska ja Neuvostoliitto. Saksan alueet myös supistuivat sotaa edeltäneestä ajasta. Neuvostoliitto otti itselleen Baltian maat, Sahalinin saaret Japanilta sekä laajoja alueita Itä-Euroopasta ja Suomesta. Lisäksi Itä-Euroopan maihin asetettiin Neuvostoliitolle myötämieliset hallitukset. Saksan alueelta neuvostoliittolaiset purkivat kokonaisia tehtaita ja siirsivät niitä junilla omille mailleen. Merkittävät osat Eurooppaa oli käytännössä rakennettava uudelleen.
epookki 7-8, historia