2. Sodan alkuvaiheet
Ohjeet
Lue alla olevat tekstit ja katso myös linkit (tekstin seassa useita linkkejä, kaikki sinisellä ja alleviivattuna olevat tekstit ovat linkkejä). Tee lopuksi tekstin jälkeiset tehtävät.
EDIT: kaikki linkit eivät välttämättä toimi, sillä Historia.net on asettanut artikkeleille lukuajan. Osa artikkeleista löytyy kuitenkin fyysisenä lehtenä luokan takaosasta. Käy kurkkaamassa omatoimisesti!
EDIT: kaikki linkit eivät välttämättä toimi, sillä Historia.net on asettanut artikkeleille lukuajan. Osa artikkeleista löytyy kuitenkin fyysisenä lehtenä luokan takaosasta. Käy kurkkaamassa omatoimisesti!
Keskeiset käsitteet
Tärkeintä on osata ja ymmärtää, mitä tarkoittavat seuraavat asiat:
- Salamasota eli Blitzkrieg
- Dunkerque ja evakuointi
- Maginot-linnoitus(ketju)
- Vichyn hallitus
- Vastarintaliike
- sekä miten Talvisota liittyy Toisen maailmansodan alkuvaiheisiin.
Salamasota
Saksan teknologisesti kehittyneet ilmavoimat toivat II maailmansodan alkuvaiheessa ratkaisevan edun taisteluissa.
Syyskuun 1. päivänä 1939 Saksa hyökkäsi Puolaan ilman sodanjulistusta. Tästä toinen maailmansota katsotaan alkaneeksi. Kaksi päivää myöhemmin Iso-Britannia ja Ranska julistivat sodan Saksalle, mutteivat käytännössä voineet tehdä mitään Puolan auttamiseksi.(Lyhyt video aiheesta, klikkaa TÄSTÄ)
Hyökätessään Saksan armeija toteutti uutta ns. salamasotataktiikkaa (Blitzkrieg, lightning war). Ilmavoimat, tykistö ja panssarit jyräsivät nopeasti yli puolalaisten asemien mobilisoidun jalkaväen viimeistellessä murskauksen. Puolan puolustus oli teknisesti riittämätöntä ja mureni muutassa viikossa. Pari viikkoa myöhemmin Neuvostoliitto otti haltuunsa maan itäosat. Puola liitettiin Saksan valtakuntaan ja puolalaisia kohtasi kovat ajat, sillä Hitler ei tuntenut armoa etenkään juutalaisia kohtaan, jotka eristettiin ja ahdettiin gettoihin. Taistelujoukkojen jälkeen valloitetuille alueille saapuneet SS-joukot perustivat miehityshallinnon ja terrorisoivat väestöä.
epookki 7-8, historia
Puolan valloitus, simple history
Saksan sotakone vyöryy uusille alueille
Lokakuussa 1939 aseet Euroopassa vaikenivat useaksi kuukaudeksi lukuun ottamatta Neuvostoliiton hyökkäystä Suomeen. Muut maat seurasivat sivusta, kun Suomi taisteli olemassaolostaan talvisodassa (Winter War, Finnish-Russo war). Viro ja Latvia sen sijaan luovuttivat taisteluitta alueitaan Neuvostoliiton tukikohdiksi.
Keväällä 1940 Saksa suuntasi huomionsa pohjoismaihin hyökkäämällä Tanskaan ja Norjaan. Tanska katsoi vastarinnan Saksaa vastaa turhaksi, mutta säilytti muodollisesti itsenäisyytensä. Norja puolestaan taisteli kolme kuukautta saksalaisia vastaan saaden apua Isolta-Britannialta. Saksalaisten onnistui kuitenkin valloittaa Norja, jonka valtiojohto pakeni turvaan Englantiin. Ruotsiin Saksa ei kajonnut, mutta sai sieltä raaka-aineita edullisin sopimuksin. Iso-Britannialle Norjan miehitys oli paha takaisku, sillä Saksa pystyi nyt kiristämään saartoaan Englantia vastaan.
Saksan hyökkäykset suuntautuivat seuraavaksi länteen. Nyt Hollanti, Belgia ja Luxemburg saivat kokea salamasodan vyöryn. Hollannin puolustus murtui viidessä päivässä, ja Belgian reilussa kahdessa viikossa. Vaikeakulkuisen Ardennien kautta Saksan päävoimat etenivät seuraavaksi Ranskan alueelle saartaen näin liittoutuneitten joukot. Saksa kiersi jälleen – kuten ensimmäisessäkin maailmansodassa – Ranskan vahvan Maginot-linnoituksen, joka oli suunniteltu varjelemaan maata Saksan hyökkäyksiltä.
Ranskan taistelujen aikana suoritettiin eräs sodan suurimmista evakuointioperaatioista, kun yli 300 000 liittoutuneiden sotilasta pelastettiin Dunkerquesta ja kuljetettiin kanaalin yli Englantiin. Ranskan puolustushenki oli kuitenkin kärsinyt ratkaisevan takaiskun, ja saksalaisten vallattua Pariisin, olivat ranskalaiset valmiita aselepoon. Ranska jaettiin kahteen vyöhykkeeseen joista pohjoista osaa miehitti Saksa, ja eteläistä osaa Saksalle myötämielinen Vichyn hallitus. Natsi-Saksaa vastaan taisteltiin kuitenkin muilla keinoilla. Ranskassa, kuten monissa muissakin miehitetyissä maissa aktivoitui maanalainen vastarintaliike, joka pyrki hankaloittamaan miehittäjien toimintaa.
epookki 7-8, historia
Keväällä 1940 Saksa suuntasi huomionsa pohjoismaihin hyökkäämällä Tanskaan ja Norjaan. Tanska katsoi vastarinnan Saksaa vastaa turhaksi, mutta säilytti muodollisesti itsenäisyytensä. Norja puolestaan taisteli kolme kuukautta saksalaisia vastaan saaden apua Isolta-Britannialta. Saksalaisten onnistui kuitenkin valloittaa Norja, jonka valtiojohto pakeni turvaan Englantiin. Ruotsiin Saksa ei kajonnut, mutta sai sieltä raaka-aineita edullisin sopimuksin. Iso-Britannialle Norjan miehitys oli paha takaisku, sillä Saksa pystyi nyt kiristämään saartoaan Englantia vastaan.
Saksan hyökkäykset suuntautuivat seuraavaksi länteen. Nyt Hollanti, Belgia ja Luxemburg saivat kokea salamasodan vyöryn. Hollannin puolustus murtui viidessä päivässä, ja Belgian reilussa kahdessa viikossa. Vaikeakulkuisen Ardennien kautta Saksan päävoimat etenivät seuraavaksi Ranskan alueelle saartaen näin liittoutuneitten joukot. Saksa kiersi jälleen – kuten ensimmäisessäkin maailmansodassa – Ranskan vahvan Maginot-linnoituksen, joka oli suunniteltu varjelemaan maata Saksan hyökkäyksiltä.
Ranskan taistelujen aikana suoritettiin eräs sodan suurimmista evakuointioperaatioista, kun yli 300 000 liittoutuneiden sotilasta pelastettiin Dunkerquesta ja kuljetettiin kanaalin yli Englantiin. Ranskan puolustushenki oli kuitenkin kärsinyt ratkaisevan takaiskun, ja saksalaisten vallattua Pariisin, olivat ranskalaiset valmiita aselepoon. Ranska jaettiin kahteen vyöhykkeeseen joista pohjoista osaa miehitti Saksa, ja eteläistä osaa Saksalle myötämielinen Vichyn hallitus. Natsi-Saksaa vastaan taisteltiin kuitenkin muilla keinoilla. Ranskassa, kuten monissa muissakin miehitetyissä maissa aktivoitui maanalainen vastarintaliike, joka pyrki hankaloittamaan miehittäjien toimintaa.
epookki 7-8, historia