8.10 motivaatio ja oppiminen

• Kiinnostus tärkeä osa oppimista
  • opiskelu motivoituu, sitoutuu, osaamisen tunne paranee ja toiminnansäätelyn taidot kasvaa
  • kiinnostava aihe = parempi ja mielekkäämpi oppiminen 
• Kiinnostuksella kaksoismerkitys
  • yksilön psykologinen tila (tarkkaavaisuuden suuntautumista, tunteita, alttiutta motivoitua asiaan palaamiseen)
  • arkikäsityksessä enemmän yksilön ominaisuus ( joko on kiinnostunut tai ei -> opettaja ei voi vaikuttaa kiinnostukseen) 
  • kiinnostus on kehittyvää ja siihen voidaan vaikuttaa ulkoisesti
    • opettaja voi herättää oppilaisen kiinnostusta: panostetaan uuden asiaan niin, että ylläpidetään ja kehitetään kiinnostusta.
• Kiinnostuksen kehittyminen:
  • tilannekiinnostus: herää tilanteessa, ympäristön herättämä -> emotionaalista -> häviää helposti
    • voi kehittyä henkilökohtaiseksi kiinnostukseksi
  • henkilökohtainen kiinnostus: vapaaehtoista kiinnostusta, toimintaa ohjataan kohteeseen

Kiinnostuksen nelivaihemalli: 1) herätetty tilannekiinnostus

• pohjalla jokin hauska, yllättävä, houkutteleva tilanne

2) ylläpidetty tilannekiinnostus

• tuettua kiinnostusta, jotta yksilö myöhemmin osaa ohjata itsensä kiinnostuksen kohteen äärelle
  • koulussa ylläpidettäisiin korostamalla suhdetta opiskeltavaan asiaan (merkitys) -> tieto keräytyy, hahmotetaan merkitys -> kiinnostus vahventuu

3) kehkeytyvä henkilökohtainen kiinnostus

• tyyppillistä: arvostus aiheen parissa toimimiseen, tieto asiasta, positiiviset tunteet, aihe koetaan itselle tärkeänä
  • opettaja voi auttaa ylläpidossa antamalla mahdollisuuden valita
  • yksilöllistä, mutta vaatii ympäristön tukea (roolimallit)

4) kehittynyt henkilökohtainen kiinnostus

• yksilö hakeutuu aiheen piiriin usein, itsenäisesti ja vapaaehtoisesti
• syvää osaamista ja tietoa kohteesta/aiheesta
• työskentelyä jatketaan epäonnistumista huolimatta
• yksilö haluaa palautetta kohteeseen liittyvästä toiminnasta
• yksilö hakeutuu seuraan, jossa koetaan samaa kohdetta kohtaan kiinnostusta

Henkilökohtainen kiinnostus toimii "pysyvämpänä orientaatiolla" -> asetetaan tavoitteita

Tilannekohtainen välttävä käyttäytyminen: ilmenee ilmeinä, eleinä, sanoilla aihetta kohtaan "ei kiinnosta", kyseenalaistetaan mksi aihetta opetellaan.

• oppilasta tulee aktivoida eri tavalla: oppilaille toimii erilaiset keinot
  • osa tykkää kuuntelusta
  • osa fyysisestä aktiivisuudesta
  • osa kirjan tehtävistä

1. aktiivinen aloittellisuus: oppilas osallistuu oppitunnilla omasta aloitteestaan
2. tehtäväsuuntautunut toiminta
3. passiivinen tehtäväsuuntautuneisuus: oppilas seuraa tuntia, kuuntelee opettajaa, seuraa toisen oppijan tehtävän ratkaisua

• • haasteena erottaa tehtävää välttelevää käyttäytymistä
    • tehtävään liittymätön aloitteellisuus
    • tehtävään liittymätön puuhastelu: puhelimen vilkuilu, piirtely vihkoon (oppijan tuntemus tärkeää: ei välttämättä ole välttelevää käyttäytymistä
    • passiivinen tehtävää välttelevä käyttäytyminen: katse muualle

Mitä opettajan oma kiinnostus merkitsee?

• OPSit antaa tietoperustan ja rajat opettamiselle
  • kiinnostunut opettaja selvittää mitkä asiat ovat tärkeitä ja mitkä herättää tunteita
• Oman kiinnostuksen herättämisellä suuri vaikutus -> välittyy oppilaisiin
  • tutustuu aihepiiriin paremmin kuin vain oppikirjan perusteella
  • voidaan tutkia toimivampia työskentelytapoja

Projektioppiminen?

• olennaisessa osassa oppilaiden kysymykset,tiedonalojen ydinsisällöt, yhteistyö ja oppimisen todistavat tuotokset sekä kognitiiviset välineet
  • opettaja herättää kiinnostuksen esim. videolla joka johdattelee aiheeseen ja esittämällä ohjaavan kysymyksen, jonka pohjalta oppilaat aloittavat projektin, jolla etsitään vastaus kysymykseen.
• olennaista myös oppilaiden oma aktiivisuus, osallistuvuus, asioiden selvittely liittyen ohjaavaan kysymykseen
  • vaatii aikaa
  • tavoitteena on saattaa oppilaat tutkimaan opsin ydintä ja lähelle aiheen keskeisiä käsitteitä