Muuta

Miksi opiskelen?

-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Itsetuntemus ja jaksaminen.
http://peda.net/veraja/joensuu/9/turtiainen/itsetuntemus/jaksaminen
Tekstissä on käytetty lähteenä Tony Dunderfeltin kirjaa Voimavarana itsetuntemus (Kirjapaja oy, Helsinki 2006.)

Tuntuuko sinusta joskus siltä, että suoritat kaikenlaista ja viuhdot hirveää vauhtia ympäriinsä tietämättä, miksi oikeastaan teet kaiken sen? Teet asioita vain siksi, että niitä on pakko tehdä tai että niitä vain kuuluu tehdä, siksi että se on velvollisuutesi? Silloin et pysähdy miettimään, mitä itse haluat ja miltä kaikki tuo touhuaminen sinusta tuntuu. Olosi on ehkä iltaisin uupunut ja tyhjä, etkä ole saanut puuhastelustasi mitään irti. Se, mihin aikasi käytät, ei tällaisessa tilanteessa ole sinulle henkilökohtaisesti merkityksellistä tai et ainakaan tiedosta sen olevan.

Miksi oikeastaan opiskelet, miksi olet tehnyt sellaisia ainevalintoja ja tulevaisuudensuunnitelmia kuin olet tehnyt? Opiskeletko, koska nautit siitä, vai koska koet sen velvollisuudeksesi? Häämöttääkö yliopistoon hakeutumisen taustalla halu ymmärtää todellisuutta syvällisemmin vai ehkä se, että sinun perheessäsi olisi ennenkuulumatonta hankkia käytännönläheisempi ammatti? Tahdon alueella voidaan erottaa oma tahto ja kasvatettu tahto. Kasvatettu tahto tarkoittaa perheessä, koulussa ja muissa merkittävissä kasvatuskonteksteissa omaksuttuja käsityksiä siitä, mitä saa tehdä ja mitä ei ja mitä on oikeanlainen, asianmukainen ihmiselämä. Oma tahto tarkoittaa sitä, mistä pohjimmiltamme nautimme ja mikä tuntuu omalta, tärkeältä ja innostavalta. Nämä asiat voivat poiketa rajustikin siitä, millainen käsitys oikeanlaisesta elämästä ihmisen sisään on rakentunut
---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Mielikuvat itsestä oppijana

Olen huono fysiikassa ja hyvä historiassa - en osaa laskea mutta lukeminen onnistuu jotenkin


”Oppimaan oppimisella tarkoitetaan osaamista ja uskomustekijöitä, jotka ohjaavat uuden oppimista ja uusien oppimishaasteiden kohtaamista. Nämä tiedot, taidot, asenteet ja uskomukset kehittyvät jokapäiväisessä koulutyössä, vaikka eivät sinällään kuulu minkään yksittäisen oppiaineen opetussuunnitelmaan. Oppimaan oppiminen on kykyä ja halua ottaa vastaan oppimishaasteita, valmiutta jatkaa työskentelyä myös silloin, kun tehtävät ovat vaikeita, ja kykyä ylittää epäonnistumisen tuottama pettymys tai sen uhka. Myös kyky iloita ja nauttia uusista haasteista, oppimisesta ja omasta osaamisesta kuuluu oppimaan oppimiseen.”

Jo ennen kuin opiskelija aloittaa tehtävän tekemisen, hänen omat ajatuksensa vaikuttavat tehtävän hyväksymiseen tai hylkäämiseen. Esimerkiksi tuleeko tehtävä olemaan mukava vai ikävä, osaako opiskelija tehdä tehtävän vai ei, tai mitkä ovat yleisesti tiedolliset tai taidolliset tasot jotkä hän omaa. Nämä kokemukset vaikuttavat opiskelijan tunteisiin ja ajatuksiin opiskelemisesta, mikä taas aiheuttaa itseääntoteuttavasti aina samankaltaisia (erityisesti ikäviä) kokemuksia. Alla oleva Prezi kuvaa tätä oravanpyörää.




Lähteet:

"Mitä on oppimaan oppiminen." Helsingin yliopisto, 2006. http://www.helsinki.fi/cea/fin/Oppimaan_oppiminen/Oppimaan_oppimisen_arviointi/Mita_on_opi_opi.html

Prokrastinaatio

Prokrastinaatio


Prokrastinaatio tulee englannin kielen sanasta procrastination ja tarkoittaa lykkäämistä, asioiden tekemättä jättämistä, viivyttelyä ja aikaansaamattomuutta. Prokrastinointi ei ole sama asia kuin laiskuus tai motivaation puute. Prokrastinaatio on opiskelijoiden keskuudessa tuttu ilmiö: opiskeltavat asiat kertyvät, mutta niille ei tehdä mitään. Tämä on luonnollista, sillä pitkäaikaisen tavoitteen ja välittömän mielihyvän välillä on suuri ristiriita. Ilmiötä voidaan selittää aivojen rakenteella. (lisää siitä tässä) Vaativien ja haastavien asioiden tekeminen ei tunnu ikävältä, jos lopputulos on mielekäs ("Luen kokeeseen koska haluan siitä hyvän numeron", "Lähden sateessakin lenkille koska haluan parantaa kuntoani")

Ensimmäisenä kannattaa kysyä itseltä: minkä takia minä lykkään asioita?

1. Pelkään epäonnistumista ("Minulta odotetaan niin paljon, etten ikinä pysty täyttämään odotuksia")
2. Olen perfektionisti ("Kun alan tekemään jotain, lopputuloksen tulee olla täydellistä")
3. Tekeminen ei ole hauskaa ("Katselen mielummin videoita tai pelailen")
4. Itsensä huijaaminen ("Viikonloppuna minulla on enemmän aikaa ja jaksan paremmin")
5. Kokemus omista taidoista (voi olla myös väärä kokemus) ("Työskentelen paremmin paineen alla")

Miten prokrastinaatiota voi välttää?

Vinkit sivulta: Gentle thoughts

1. Suunnittele. Listaa itsellesi asiat ja deadlinet tehtäville, joita sinun tulee tehdä. Kun olet tietoinen tekemättömistä töistä, on ajankäyttöä helpompi hallita. Voit jakaa tehtävät asiat kolmeen kategoriaan:
1. Pakko tehdä tänään, 2. Hyvä jos tulee tehdyksi, 3. Voi odottaa

2. Muuta ajattelutapaasi. Älä keskity tehtävässä sen ikäviin puoliin (vaikeuteen, tehtävän tekemisen hitauteen, mitä muuta voisin tehdä tällä ajalla), vaan ajattele optimistisesti (esim." tämä on tärkeää oppia, ennen kuin voin edetä seuraavaan asiaan on keskeistä ymmärtää nämä asiat"). Myös se mitä ajattelemme omasta oppimisestamme tai kyvyistämme vaikuttaa oppimiseemme.

3. Tee vähiten epämieluisa asia ensin. Aloita helpoimmasta tai mieluisimmasta asiasta ja etene kohti vaikeampaa. Toisille taas täysin päinvastainen strategia voi toimia paremmin, eli kun vaikein tehtävä on pois alta, on stressi helpottunut. Ajankäytöllisesti voit tehdä myös niin, että teet kaikista tärkeimmän ja aikaavievimmän tehtävän ensin, ja muut teet sillä ajalla, joka sinulle jää.


4. Jaa asian tekeminen pienempiin osiin ja aloita pienestä. Sovi itsesi kanssa, että teet töitä 20 minuuttia ja voit pitää taukoa 10 minuuttia (tai mikä aika sinulle sopii parhaiten, taukoja kannattaa pitää vähintään kerran tunnissa). Älä pyri tekemään kaikkea kerralla. Ajattele tehtäviä yksi kerrallaan, ja pyri pitämään mielesi siinä, mitä teet. Jos stressaat etukäteen, heikkenee työn jälki.


5. Tee tehtävästä niin mieluisa kuin mahdollista. Epämieluisaan asiaan kannattaa liittää mieluisia asioita, mikä rentouttaa tai helpottaa. Toisille voi olla hyvä kuunnella musiikkia, tai ottaa jotain naposteltavaa. Musiikinkuuntelussa on se ongelma, että se sekoittaa aivojen toimintaa (kukaan ei voi tehdä useampaa asiaa yhtä aikaa, vaan huomio tällöin pirstaloituu). Klassinen tai akustinen mustiikki voi olla hyvä ratkaisu. Myös ASMR voi auttaa opiskeluun keskittymisessä. (Mitä on ASMR?)


6. Palkitse saavutuksesi. Aivojen kehittyneempi osa on heikompi mielihyvään reagoimisessa kuin liskoaivot. Kun tietää että pitäisi alkaa tekemän asioita, liskoaivot kertovat että olisi mukavampi nukkua, pelata pelejä, surffata netissä, syödä. Mielihyvän jälkeen saattaa alkaa ajatella tekemättömiä tehtäviä. Itseään voi motivoida mielihyvällä monilla eri tavoilla. Toisille to do -listan tekeminen, ja siitä asioiden yliviivaaminen voi olla mielekästä, kun toinen haluaa saada konkreettisen palkinnon työskentelyn jälkeen.


Lähde Miten päästä eroon prokrastinaatiosta? http://www.gentle-thoughts.org/2012/12/miten-paasta-eroon-prokrastinaatiosta.html

Esiintymisjännitys

Jännittäminen on ihmisen luontainen reaktio, "pakene tai taistele". Nykyihmisen ei kuitenkaan tarvitse juosta leijonaa karkuun, joten syntynyt jännitys ei pääse purkautumaan sille luontaisella tavalla. Jännittämistä voi oppia hallitsemaan, ja pääsemään siitä jopa kokonaan yli.

Esiintymisjännitys on normaalia, kaikki kokevat sitä. Jännitys voi olla epämiellyttävä fyysinen kokemus (mahanpohjasta kourii, kädet tärisevät, kurkku kuivaa), tai innostunut sisäinen kokemus. Toisille jännittäminen on hyvä ja omaa keskittymiskykyä parantava kokemus, toisia se lamauttaa. Jännittämisen taustalla ovat usein liian suuret vaatimukset itseä kohtaan. Pieni jännitys esimerkiksi ennen puheen pitämistä on normaalia, mutta kun sosiaalisista tilanteista tulee vaikeita tai alkaa valikoida tilanteita joihin itsensä asettaa, on hyvä hakea asiaan apua, esimerkiksi terveydenhoitajalta.

Yleensä itsevarmuus vähentää esiintymisjännitystä. Kun tiedät mitä esiintyessä aiot tehdä, tai olet harjoitellut tai kokenut esiintymisen tarpeeksi monta kertaa, jännitys häviää kuin itsestään. Itsevarmuutta voi itselleen "huijata" esimerkiksi kirjoittamalla puhe paperille, josta esitelmäsi pidät. Pidä fyysiset reaktiot hallittavissa: jos kurkkua kuivaa - juo vettä, jos sinua huimaa - istu tai nojaa johonkin. Pidä puheen rytmi rauhallisena ja pidä taukoja - älä suotta kiirehdi. Etsi yleisöstä ihminen (esimerkiksi opettaja), joka vastaa puheeseesi positiivisesti tai kiinnostuneesti. Jos haluat välttää katsekontaktia, pidä katsekontaksi yleisön päälaella. Kun esiintyminen on ohi, palkitse itseäsi onnistumisista, älä ruoski virheistä. Liikunta on hyvä tapa purkaa jännitys jälkeenpäin.

Tärkeintä on muistaa että kaikki kokevat jännittämistä joskus elämässään - vaikka kuinka hyvin onnistuisivat sen peittämään.

-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Yksi tapa rauhoittaa itseään jännittävässä tai stressaavassa tilanteessa on syvähengittää.

Syvähengitys rauhoittaa sykettä, laskee verenpainetta ja auttaa keskittymään, kokonaisuudessaan stressaaminen vähenee.

Syvähengitys tapahtuu näin:
1. Ota keuhkot täyteen ilmaa
2. Pidättele hengitystä 4 sekunnin ajan
3. Puhalla ilma hitaasti suun kautta ulos
4. Toista 2-4 kertaa

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Kaikki jännittävät joskus! Kuitenkin jos esiintymisjännitys vaikeuttaa jokapäiväistä elämääsi, hae apua opolta, kouluterveydenhoitajalta tai -psykologilta.
----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Lisäluettavaa:
Jännitysongelmien huomioon ottaminen korkeakoulussa, Esteetöntä opiskelua
http://www.esok.fi/esok-hanke/julkaisut/oppaat/jannitys/jannitys_laaja
Ryhmässä puhuminen ja jännitys, blogi: Äiti on vihannes
http://vuodenvihannes2005.blogspot.fi/2015/05/ryhmassa-puhuminen-ja-jannitys.html
Esiintymisjännitys, YTHS
http://www.yths.fi/terveystieto_ja_tutkimus/terveystietopankki/133/esiintymisjannitys

Lähteet:

http://www.menaiset.fi/artikkeli/sport/terveys/6_syyta_hengittaa_syvaan_nain_se_vaikuttaa_kehoosi

http://blogit.iltalehti.fi/hanna-markuksela/2012/05/31/esiintymiskammo-selviytymispakkaus/

Kiire, opintojen aikataulutus ja prioirisointi lukiossa

Ennen kuin luet tämän tekstin, pohdi onko kiireesi taustalla prokrastinaatio.

-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------


-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Jaksaminen lukio-opinnoissa, Turtiainen. http://peda.net/veraja/joensuu/9/turtiainen/itsetuntemus/jaksaminen/opiskelu

Miten lukio-opiskelua voisi jaksaa paremmin?

Lukio-opiskelu on tunnetusti raskasta ja kiireistä. Jatkuvasti on monta rautaa tulessa, ja koeviikkoja pukkaa päälle vähän väliä. Opiskelu on vativaa (mieti nyt vaikka sitä, kuinka aikaisin kursseilla aloitetaan ylioppilaskirjoituksiin valmistautuminen!)ja vastuu opiskelusta on itsellä. Kukaan muu ei tee ainevalintoja puolestasi tai huolehdi siitä, että läksyt tulevat tehdyiksi. Varsinkin abivuosi jännityksineen, pänttäämisineen ja preliminäärikokeineen on raskasta ja uuvuttavaa aikaa, jolloin tuntuu, että abivuoden ja ylioppilaskirjoitusten sujuminen ratkaisevat oman tulevaisuuden.Seuraavassa pyrin antamaan muutamia vinkkejä opinnoissa jaksamiseen oman kokemukseni ja mielipiteideni pohjalta.

- Muista, että elämässä on muutakin kuin opiskelu. Nauti vapaa-ajasta, läheisten ihmisten seurasta ja harrastuksista. Välillä on hyvä olla miettimättä kouluasioita ollenkaan.
-Jos olet stressaantunut, keskustele huolistasi jonkun kanssa. Voit jakaa ajatuksesi vaikkapa ystäviesi, vanhempiesi tai kouluterveydenhoitajan kanssa.
- Älä väsytä itseäsi yrittämällä suoriutua kaikesta täydellisesti: se ei enää lukiossa ole mahdollista ainakaan omaa hyvinvointiasi vaarantamatta. Valitse aineet, joihin haluat panostaa erityisesti.
- Voit muuttaa ainevalintojasi ja -painotuksiasi, jos jokin painottamasi aine ei tunnukaan mielekkäältä tai hyödylliseltä kiinnostustesi tai tulevaisuutesi puolesta.
- Muista, että pari huonoa koearvosanaa tai todistusarvosanaa eivät pilaa vielä opintomenestystäsi. Kokonaisuus ratkaisee, joten älä panikoi, jos välillä epäonnistut.
-Jos tuntuu, ettet millään selviä lukiosta tiukan aikataulun mukaisesti kolmessa vuodessa, hellitä tahtia- lukion voi suorittaa kolmessa ja puolessa tai neljässäkin vuodessa. Keskustele asiasta ensin opinto-ohjaajasi kanssa.
-Tee tasaisesti työtä osaamisesi eteen koko kurssin ajan, jotta sinulla on hyvä pohjaosaaminen alkaessasi valmistautua kokeeseen.Olosi on varmasti paljon parempi ennen koetta ja menestyt paremmin kuin jos olisit laiminlyönyt kurssia viimeiseen kokeeseenlukuiltaan asti ja yrittänyt omaksua kaiken parissa tunnissa.
-Valitse pakollisten kurssien ja jatko-opintoihin tähtäävien kurssien lisäksi jotakin mukavaa ja harrastuksenomaista. Itse olin aivan mahtavalla kotitalouden kurssilla, jossa opin ruoanlaittoa ja sain rentoutua.
-Kun abivuosi koittaa, luota itseesi ja osaamiseesi. Älä pelkää, että saisit kolmen vuoden panostuksen ja kiitettävien arvosanojen jälkeen yhtäkkiä yo-kirjoituksista surkeat arvosanat.Kirjoitukset mittaavat oppimistasi koko lukion ajalta.
-Muista myös, että ylioppilasarvosanat eivät ratkaise kohtaloasi elämässä eivätkä ole ainoa asia, joka vaikuttaa jatko-opintoihin pääsemiseen. Keskinkertaisillakin yo-arvosanoilla voi saada hyvän opiskelupaikan.
-Panosta kuitenkin yo-kirjoituksiin, älä heitä läskiksi, vaikka lukio kyllästyttäisi jo. Abivuosi on tärkeää aikaa oppimisesi kannalta.
-Muista myös, että jos et ole tyytyväinen arvosanoihisi, kokeita voi vielä uusia. Ylioppilasirjoitukset eivät siis ole mikään lopullinen tuomio.:)



Asenne oppimista kohtaan

Itsetuntemusharjoitus
Kirjaa itsellesi ylös tai pohdi seuraavia teemoja:
  1. Opiskelu: Nautinko opiskelustani? Tuntuuko se omalta? Jos ei, niin miksi ei?
  2. Opiskelu: Jos en nauti opiskelusta, niin mistä syystä opiskelen?
  3. Opiskelu: Ovatko tekemäni ainevalinnat tuntuneet mielekkäiltä?
  4. Tulevaisuus: Mitä aion tehdä lukion jälkeen? Millaiset ominaisuudet ammateissa saavat minut kiinnostumaan niistä?
  5. Elämäntilanne: Onko nykyinen elämäntilanteeni mielekäs? Jos ei, niin miksi?
  6. Elämäntilanne: Ovatko kaveri-/seurustelusuhteeni mielekkäitä?


Miksi toivoin että pohditte näitä kysymyksiä?

Vastaukset näihin kysymyksiin määrittävät teidän asennettanne koulunkäyntiä, oppimista ja opettajia kohtaan. Tekemisen mielekkyys on tässä avain. Jos koet ettei koulunkäynti ole mielekästä, kannattaa pohtia aihetta näiden teemojen osalta. Miten voisit tehdä oppimisesta mielekästä?


Lähde:
Itsetuntemus ja jaksaminen. http://peda.net/veraja/joensuu/9/turtiainen/itsetuntemus/jaksaminen
Tekstissä on käytetty lähteenä Tony Dunderfeltin kirjaa Voimavarana itsetuntemus (Kirjapaja oy, Helsinki 2006.)

Motivaatio

Motivaatiota on muutamaa erilaista sorttia

Motivaatiota tarvitaan kaikkeen suoriutumiseen. Tulosten saaminen on keskeinen tavoite opiskelussa, ja sen taustalla ovat erilaiset motiivit. Motiiveja ovat esimerkiksi palkkiot ja rangaistukset, yllykkeet, halu, kiinostukset ja niin edelleen.

Motivaatio voidaan yleisesti ottaen jakaa lyhyt- ja pitkäaikaiseen motivaatioon. Se ilmenee seuraavilla tavoilla.

Lyhytaikainen motivaatio Pitkäaikainen motivaatio

Ulkoinen motivaatio
syntyy siitä, kun lopputuloksena on jotain ulkoista, esimerkiksi rahaa tai arvosanoja. Ulkoset palkkiot ovat lyhytaikaisia.

Sisäinen motivaatio
syntyy toimijan sisällä, omakohtaisesta kiinnostuksesta aiheeseen. Tällöin työskentely itsessään on palkitsevaa, eikä ulkoinen tavoite ole tarpeen. Sisäiset palkkiot ovat pitkäaikaisia.


Tilannesidonnainen motivaatio
on tilanteesta riippuvainen ja lyhytaikainen. Motivaation perusteena ovat tehokkaat ärsykkeet jotka kiehtovat nopeasti, mutta sen huonona puolena on häiriöalttius ja lyhytjänteisyys. Esimerkiksi opettajan käyttämät opetusmenetelmiin liittyvät virikkeet ovat tällaisia.


Yleismotivaatio
tarkoittaa ihmisessä pysyvää käyttäytymistä, esimerkiksi positiivista asennetta ja tavoitteellisuutta tai kiinnostumattomuutta ja tehtävistä luistamista. Tämä kertoo yksilön keskimääräisen käyttäytymisen suunnan ja vireyden.

Välineellinen opiskelumotivaatio
perustuu palkkioiden tavoitteluun, ja toisaalta sen tavoitteena voi olla epäonnistumisen ja rangaistusten välittäminen. Siksi opiskelijat jakautuvat helposti kahteen leiriin: ylisuoriutujiin ja alisuoriutujiin. Palkkio on ainut tavoite, ja kiinnostus loppuu esimerkiksi kokeen jälkeen. Tämä motivaatiotyyppi edistää pintapuolista oppimista.


Tietoinen motivaatio, eli sisällöllinen motivaatio syntyy kun opiskelijalla on mielenkiinto opittavaan aiheeseen. Hän tietää että tiedosta on hänelle hyötyä, ja hänellä on erilaisia ajatuksia jo ennen oppimista siitä, miten hän voi oppimaansa tietoa käyttää. Oppiminen ei ole pelkkää suoriutumista, vaan jatkuvaa osaamisen rakentamista.

Lähde:
Osaamisella omiin tavoitteisiin, Itä-Suomen yliopisto:

https://www.uef.fi/web/aducate/osaamisella-omiin-tavoitteisiin

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä