Tiedon rakentaminen, prosessointi ja soveltaminen
1. Tiedon rakentaminen
"Ihminen ei ole uutta oppiessaan "tabula rasa" (tyhjä taulu), vaan hänellä on aikaisemmista tiedoista, taidoista ja asenteista muovautunut kognitiivinen rakenne, joka toimii perustana uuden tiedon käsittelylle ja tulkinnalle. Oppiessaan ihminen jatkuvasti rakentaa omaa käsitystään ympäröivästä maailmastaan.
Yksilökeskeisestä lähestymistavasta huolimatta konstruktivismi korostaa myös oppimisen sosiaalisen kontekstin merkitystä. Oppimiseen vaikuttaa paljon myös paikka ja ympäristö, missä oppiminen tapahtuu; se on tilanne- ja kulttuurisidonnaista."
Tiedon rakentaminen tarkoittaa sitä, että opiskelija on tietoinen jo omaamastaan tiedosta, ja lähtee tarkentamaan tai korjaamaan sitä oppimisen kautta. Täten opiskelijan jo omaama tieto on arvokasta, sillä se on pohja uuden oppimiselle. Jos oppiminen nähdään ulkoisena opiskelijan omasta ajattelukyvystä tai muistista, ei oppiminen ole kovin syvällistä.
Tiedon rakentamista kutsutaan psykologiassa konstruktivistiseksi oppimiseksi. Oppimisessa keskitytään yksilöön, eli opiskelijan sisäisiin prosesseihin.
Konstruktivismin keskiössä ovat seuraavat prosessit:
- Opiskelija rakentaa tietoa kokemustensa kautta
- Opiskelija etsii, valikoi ja tulkitsee informaatiota (eli tiedonhaku ja lähdekritiikki, mikä on keskeistä)
- Yhdistelee uutta tietoa jo osaamiinsa asioihin ja korjaa vääriä tietoja
2. Tiedon prosessointi
"Oppimiseen liittyvät strategiat voidaan jakaa tiedon pintaprosessointiin ja tiedon syvälliseen prosessointiin perustuviin strategioihin."
Pinta- ja syväsuuntautuneet oppimisstrategiat
Matti lukee tenttiin. Hän aloittaa lukemisen kirjan alusta ja etenee kappale kappaleelta kirjassa ja pyrkii toistamaan kirjan tekstistä tärkeät kohdat mielessään, jotta muistaisi ne myös tentissä. Tentissä hän pinnistelee muistaakseen kaikki kohdat mahdollisimman tarkkaan. Hän alkaa kirjoittaa vastaustansa heti, kun saa paperin käteensä ja kirjoittaa asiat mahdollisimman pian paperille siinä järjestyksessä, kun ne tulevat mieleen.
Myös Mikko lukee tenttiin. Ennen tenttikirjaan tutustumista hän selailee sen läpi ja arvioi, mitkä kappaleet todennäköisesti ovat tärkeimmät. Lukiessaan hän pyrkii ymmärtämään lukemansa, alleviivaa tekstiä ja pohti asioiden välisiä yhteyksiä. Mikko laatii lukemastaan omia muistiinpanoja, joihin hän pyrkii yhdistämään aikaisempaa tietoansa, luennoilla kuulemaansa sekä kirjan sisältämää tietoa. Tentissä, nähtyään kysymykset, Mikko suunnittelee vastaustaan. Hän miettii mitä asioita vastauksessa tulisi käsitellä ja missä järjestyksessä asiat olisi parasta esittää. Vastauksensa hän laatii suunnitelman pohjalta.
Esimerkissä Matin strategiat edustavat pintatason strategioita, joita voidaan myös kuvata toteaviksi tai passiivisiksi oppimisstrategioiksi. Mikon toiminta taas sisältää syvälliseen tiedon prosessoinnin strategioita, joita voidaan kuvata myös tiedon muokkaukseen pyrkiviksi, aktiivisiksi oppimisstrategioiksi.
Pintasuuntautuneet strategiat eivät tue ymmärtävää oppimista ja tiedon rakentumista pitkällä aikavälillä. Pintatason strategioita käyttäville oppijoille on tyypillistä ulkoa opettelu, huomion kiinnittäminen yksityiskohtiin, toiminnanmekaanisuus, kopiointi ja vähäinen oman toiminnan havainnointi ja suunnittelu. Pintatason strategioiden avulla opittu tieto unohtuu helposti, koska oppimisen tuloksena on hajanaisia ja liikaa yksityiskohtia sisältäviä tietorakenteita.
Aktiiviseen tiedon konstruointiin perustuvat syväsuuntautuneet strategiat edesauttavat oppimista ja tiedon ymmärtämistä. Tiedon muokkaukseen perustuvia, syvätason strategioita käyttäville oppijoille on tyypillistä opitun analysointi ja arviointi, tiedon jäsentäminen, pyrkimys ymmärtävään ja tavoitteelliseen oppimiseen, asioiden kehittely edelleen sekä toiminnan suunnittelu. Aktiivisen prosessoinnin tuloksena opittu tieto muistetaan paremmin ja se sisältää monipuolisia yhteyksiä aikaisempaan tietoon sekä yleisiä periaatteita yksityiskohtien sijaan.
Lisäluettavaa:
Tiede: Ajatteluun tehoa: opettele tiedon prosessointia ennemmin kuin muistamista
http://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/ajatteluun_tehoa_opettele_tiedon_prosessointia_ennemmin_kuin_muistamista
LUKEMALLA JA KIRJOITTAMALLA OPPIMINEN © Lavonen, Meisalo, Niittykangas et al.
2001http://www.edu.helsinki.fi/malu/kirjasto/tieto/lukem/
3. Tiedon soveltaminen
Tiedon soveltaminen liittyy siihen prosessiin, jolloin opiskelija käyttää oppimaansa tietoa tehtävään, jonka keskiössä ei ole muistaminen tai tiedon sellaisenaan kopioiminen. Soveltamiseen liittyy kiinteästi myös useiden eri lähteiden käyttö. Alla esimerkkejä tiedon soveltamisesta.
---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Esimerkiksi luokan seinällä oleva tehtävä liittyy imperialismiin. Tehtävä on: "Mitä kuvilla haluttiin kertoa valloitettujan alueiden ihmisistä?". Opiskelijan tulee siis tietää mitä imperialismi oli, milloin se tapahtui, ja mitkä tahot siihen liittyivät (= ketä olivat valloittajat ja ketä valloitetut). Tämän jälkeen opiskelija katsoo näkemiään kuvia ja soveltaa aiheeseen opiskelemaansa tietoa, muuta oppimaansa tietoa ja kokemuksiaan vastatakseen kysymykseen.
Toinen esimerkki on yleisen ilmiön soveltaminen yksityiskohtaan. Jos aiheesi on Suomen teollistuminen, opiskele ensin tämä aihe ja perehdy siihen. Tämän jälkeen voit ottaa esimerkin, vaikkapa Olvin tehtaan, ja esitellä, miten Suomen teollistuminen liittyi tai näkyi Olvin tehtaan perustamisessa, sen toiminnassa, tarkoituksessa....
--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Lähteet:
Oppimiskäsitykset, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Soveltaminen, ongelmanratkaisu ja simulointi, © Lavonen, Meisalo & al.
http://www.edu.helsinki.fi/malu/kirjasto/kokeel/soveltaminen/main.htm