Tiedonhaku ja lähteen käyttäminen
Erilaisten lähteiden käyttö, aluksi
Aluksi: Älä koskaan käytä lähteenä Wikipediaa.
Miksi?
Wikipedia:Opettajalle:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Opettajalle
Opeblogi: Voiko Wikipediaa käyttää opiskelussa?
http://opeblogi.blogspot.fi/2014/10/voiko-wikipediaa-kayttaa-opiskelussa.html
Wikipedia on hyvä apu silloin, kun asia on sinulle uusi, tai et tiedä varmasti mistä asiasta on kyse. Wikipedia auttavat sinua kokoamaan ajatuksesi, antaa sinulle perustietoa ja ehkä antavat vinkkiä siitä mitä tietoa sinun tulee seuraavaksi etsiä. Voit esimerkiksi tarkistaa sanan merkityksen, vuosiluvun tai nimen Wikipediasta. Älä kuitenkaan käytä sitä tämän syvällisemmän tiedon hakuun. Wikipedia on rakennettu hajanaisten tietojen ja jopa henkilökohtaisten näkemysten pohjalle. Esimerkiksi painotukset voivat olla kirjoittajien omia.
Eli vaikka sivu olisi tosi näppärä, on sitä kohtaan suhtauduttava varauksellisesti.
1. Tiedonhaku
Lukiolaisten ja yläasteikäisten tiedonhaun opetuksen tukipaketti (Tekijät: Roosa Immonen & Saija Ronkainen) http://www.ouka.fi/documents/1958741/785be60d-abfd-4e61-a50c-fed7e95a0acd
2. Lähdekritiikki
"Lähde esiin – verkkosivut tarjoavat kouluille valmiin opetuspaketin lähdekritiikistä, etiikasta ja tekijänoikeuksista. Ytimekkäitä tekstejä täydentävät harjoitukset, joita oppilas voi ratkoa itsenäisesti tai luokassa muiden kanssa." Julkaisija: Opetushallitus
Lähde esiin, EDU.fi -verkkosivu:
http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/lahdeesiin/
Pohdi seuraavia asioita, kun lähdet lukemaan lähdettä:
1. Tiedon lähteen luotettavuus:- Mikä on ns. "yleisesti luotettavana pidetty lähde"? (oppikirja, viralliset verkkosivut, uutinen..?)
- Onko lähde kaupallinen?
- Onko lähde aatteellinen?
2. Tiedon tuoreus:
- Julkaisuaika?
- Onko uudempaa tietoa saatavana?
3. Tiedon paikkansapitävyys:
- Sisältääkö lähde toisiinsa nähden ristiriitaista tietoa? Miksi? Miksi ei?
- Onko kyseessä fakta vai mielipide?
- Miten mielipide on perusteltu? (tosiasioilla, omilla havainnoilla, esimerkkitapauksilla, jätetään perustelematta?)
- Mihin fakta perustuu? (mitä lähteitä käytetty, onko ajankohtaista jne.)
4. Etsi objektiivista tietoa:
- älä anna oman käsityksesi vaikuttaa tiedon valikointiin
- punnitse tiedon luotettavuus!
- vaadi perusteltuja mielipiteitä tai faktoja
5. Lähdeluettelo kirjataan seuraavalla tavalla:
| Kirjalähde: kirjoittajan nimi tekstin nimi kirja / kotisivu / lehti / muu paikka, jossa tieto on julkaistu (myös lehden numero) painopaikka (julkaisuvuosi) |
Internetlähde: kirjoittajan nimi tekstin nimi/otsikko Verkkosivu (linkki internetsivulle) julkaisupäivä, -kuukausi ja -vuosi milloin olet viitannut lähteeseen |
| Esimerkki: Aalto, Jari; Aromaa, Vuokko; Hanska, Jussi; et al. Miten maanviljely sai alkunsa? Kaikkien aikojen historia 1. Ihminen ympäristön ja yhteiskuntien muutoksessa. Edita (2016). |
Esimerkki: Lindfors, Jukka. Tietoiskut valistivat ja varoittivat huumeista 1970-luvulla. Yle Elävä arkisto. (http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/08/13/tietoiskut-valistivat-ja-varoittivat-huumeista-1970-luvulla) 13.08.2015. Viitattu 24.3.2017 |
Tiedon hankkiminen ja sen luotettavuuden arviointi:
http://www.enorssi.fi/opetus/verkko-opetus-1/keittokirja-aloittelevalle-verkko-opettajalle/tiedon-hankkiminen-ja-sen-luotettavuuden-arviointi
3. Tekstien luotettavuus
4. Erilaiset lähteet: teksti
Lue tekstin käyttäminen lähteenä, aluksi
--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Miten tekstiä käytetään lähteenä? Kysymys voi kuulostaa itsestäänselvästä, muttei sitä ole.
Alla esimerkki siitä miten tekstiä ei tule käyttää lähteenä.
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Erilaisia tieteellisiä tekstilähteitä:
Oppikirjan teksti
Artikkeli netissä
Blogiteksti netissä
Lehtikirjoitus tai uutinen (sähköisesti tai paperilla)
Tieteellinen julkaisu
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Lue ensin Erilaisten lähteiden käyttö: aluksi. Pidä tekstin käytössä aina mielessä lähdekritiikki.
Tekstin käyttäminen lähteenä:
1. Älä tee näin
2. Tee näin
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
1. Älä tee näin
Monet aikuisetkin käyttävät kirjallisia lähteitä väärin. Ensimmäinen askel on maalata valittu teksti, ja painaa Ctrl+C (=kopioi), ja painaa kirjoitusohjelmassa Ctrl+V (=liitä). Onnittelut, olet plagioinut tekstin!
Tästä kehittyneempi askel on kopioimisen jälkeen vaihtaa sana- ja käsittelyjärjestystä niin, ettei plagiointi olisi niin selkeää. Tällä saattaa pintapuolisesti päästä pälkähästä, mutta kun kopioitu teksti otetaan "uuden" rinnalle, on kopiointi selkeää.
Paras tapa välttää tämä on kirjoittaa kirjallisesta lähteestä muistiinpanot. Näin vältyt käyttämästä samoja sanamuotoja tai käsittelyjärjestystä.
Voisi olla houkuttelevaa kopioida lähteenä käyttämääsi tekstiä, sillä on niin kiva kun joku on sanonut asian noin fiksusti, osaisimpa minäkin. Osaat kyllä, kun harjoittelet!
--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
2. Tee näin
Jyväskylän yliopisto, kielikeskus. https://kielikeskus.jyu.fi/esteeton/akateemisia-taitoja#section-1
Lukutekniikoita
1. Silmäily (skimming) eli yleisvaikutelman hankkiminen tekstistä
Akateemisten tekstien lukeminen tulee helpommaksi, jos käytät ennen varsinaista lukemista muutaman minuutin tekstin silmäilyyn, selailuun ja tutkimiseen. Silmäily ei varmasti lisää kokonaislukuaikaasi, vaan jopa säästää sitä. Tekstin silmäily ennen varsinaista lukemista auttaa selvittämään sen hyödyllisyyden tarpeisiisi sekä sen sisällön pääpiirteissään. Tämän tiedon avulla voit päättää, mitä luet ja missä järjestyksessä, mihin kohtiin keskityt ja mitä et ehkä lue ollenkaan. Silmäily auttaa lukemaan valikoivasti.
2. Skannaus (scanning) eli tiettyjen yksityiskohtien etsiminen esimerkiksi jonkin asiasanan perusteella
Tässä etsitään yleensä vastauksia kysymyksiin mikä, kuka ja milloin. Tiedät kysymyksen jo etukäteen ja voit keskittyä vain löytämään vastauksen siihen. (katso pikanäppäimet alla)
3. Pääkohtien etsiminen
Pääkohtia etsiessä käytetään hyväksi tietoa siitä, miten teksti rakentuu, ja haetaan tietoja esimerkiksi seuraavista asioista: miksi teksti on kirjoitettu, mikä on ollut kirjoittajan tarkoitus ja mitkä ovat tärkeimmät argumentit.
4. Kriittinen / arvioiva lukeminen (intensiivinen)
Jos asenteesi luettavaan tekstiin on kriittinen tai arvioiva, vertaat todennäköisesti kirjoittajan näkemyksiä omiisi tai jonkun muun näkemyksiin. Tosiasioiden ja kirjoittajan mielipiteiden erottaminen on myös tärkeää.
--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
|
Pikanäppäimet: Esim. Jos etsit tietoa aiheesta sisällissota, hae sanoilla sisäll*, sisälliss* ym. |
Sisällysluettelot & yleensä sananselitykset (kirjan lopussa), sisältää miltä sivulta aihe kirjasta löytyy. |
5. Erilaiset lähteet: video tai kuunnelma
Arvioi aluksi, onko käytettävä video arvioitavissa luotettavaksi.
Video aiheesta:
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Uutisvideoita ja dokumentteja voi yleensä käyttää huolettomasti lähteenä, kun videon tarjoaja on luotettava taho. Ongelmaksi video lähteenä nousee silloin, kun se esiintyy Youtubessa, sisällöntekijän omalla nettisivulla (esim. blogi), tai muulla tavalla on vahvasti yksilön näkökulmasta tai painotuksista riippuvainen. Kun videossa on mainittu lähteet, ja olet tarkistanut ne, voi videota yleisesti pitää luotettavana.
Toisaalta elokuva voi olla hyvä lähde tunnelman, ilmapiirin tai kokemusten sisäistämiseen, mutta faktapitoisia ne eivät aina ole. Esimerkiksi historiassa elokuvat ovat hyviä lähteitä: elokuva voi sisältää hyvää tietoa aikakaudesta yleisesti (pukeutuminen, kulttuuri, ruoka, säännöt, yhteiskunta), mutta dramaturgisista syistä monet yksityiskohdat voivat olla keksittyjä (esim. yksittäiset tapahtumat, tapahtumaketjut, syy-seuraussuhteet). Samoin nykyaika sekoittuu helposti historiaan, erityisesti käsiteltäessä sosiaalisia sääntöjä (esim. vahvat naishahmot ovat historiallisesti kestämättömiä, koska naisten toimintamahdollisuus ja asema on ollut pitkään historiassa poljettuna). Terve lähdekritiikki tässäkin on kohdillaan.
Lisäluettavaa ja katsottavaa (englanniksi):
15 Most Historically Inaccurate Movies Ever
http://screenrant.com/most-inaccurate-movies-history/?view=all
Top 10 Historically Inaccurate Movies
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Hyviä ja luotettavia ääni- ja videolähteitä löydät esimerkiksi Yle Areenasta.
6. Erilaiset lähteet: kuva
Kun lähdet analysoimaan kuvaa, muista käydä läpi seuraavat asiat:
- Kuvan konkreettinne sisältö: Mitä kuvassa tapahtuu konkreettisesti? Sisältääkö kuva tekstiä? Onko kuvan sisältö selkeä?
- Kuvan tausta: Missä kuva on julkaistu/mistä olet sen löytänyt? Kuka/mikä taho kuvan on tehnyt?
- Kuvan sanaton sisältö: Millainen ilmapiiri kuvassa on? Mitä värejä kuvassa on käytetty? Yritetäänkö kuvalla vaikuttaa katsojaan? Mitä kuvatusta asiasta halutaan sanoa?
- Onko kuva piirretty vai valokuva? Voiko se sisältää kuvamanipulaatiota?
---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Lisäksi valokuvien käyttöä mediassa:
"Kuvat ja videot antavat niin toimittajalle kuin yleisölle mahdollisuuden nähdä tapahtumia paikalla olevien silmin. Joskus kuvamateriaali kuitenkin on manipuloitua tai se esitetään väärässä asiayhteydessä."
Alla linkki tekstiin, joka antaa ohjeita kuvan aitouden varmistamiseen.
Kuva voi valehdella enemmän kuin tuhat sanaa – Näin varmistat kuvan aitouden
http://stt.fi/kuvan-aitous/
----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Esimerkki kuvatehtävästä:
Kuvasa ovat hallituspuolupeiden puheenjohtajat:
Petteri Orpo (kok.), Timo Soini (ps.) ja Juha Sipilä (kesk.).
Millaisen kuvan saat hallitustyöskentelystä tämän valokuvan perusteella?
VINKKI! Aloita selvittämällä itsellesi taustatietoa (puolueet, mikä on hallitus, miten eduskunta toimii..)
Tämän jälkeen lähde analysoimaan kuvaa (henkilöiden väliset suhteet, puolueiden kannatus, hallitustyön vaativuus..)
7. Disinformaatio
Dinsinformaatio = Tarkoituksellisesti vääristelty tieto tai tiedottaminen, esimerkiksi osana psykologista tietosodankäyntiä (Lähde: Valtionhallinnon tietoturvasanasto, https://www.vahtiohje.fi/web/guest/maaritelmat-d)
Esimerkki:
"PROPAGANDAN JA DISINFORMAATION MÄÄRITTELYSTÄ" http://politiikasta.fi/propagandan-ja-disinformaation-maarittelysta/
"Ukrainan sotaa ja yleisemmin Venäjän ulkopolitiikan suuntaa koskeva kotimainen keskustelumme on ehkä jälleen tulossa eräänlaiseen käännekohtaan. Osittain sattumanvaraisesti julkisuuteen poimitut pohdiskelut Ukrainan sodan propagandasta ja disinformaatiosta ovat vaihtuneet keskusteluksi infosodasta niin Ukrainassa kuin Suomessa."
Esimerkki 1:
Esimerkki 2: