Prokrastinaatio tulee englannin kielen sanasta procrastination ja tarkoittaa lykkäämistä, asioiden tekemättä jättämistä, viivyttelyä ja aikaansaamattomuutta. Prokrastinointi ei ole sama asia kuin laiskuus tai motivaation puute. Prokrastinaatio on opiskelijoiden keskuudessa tuttu ilmiö: opiskeltavat asiat kertyvät, mutta niille ei tehdä mitään. Tämä on luonnollista, sillä pitkäaikaisen tavoitteen ja välittömän mielihyvän välillä on suuri ristiriita. Ilmiötä voidaan selittää aivojen rakenteella. (lisää siitä tässä) Vaativien ja haastavien asioiden tekeminen ei tunnu ikävältä, jos lopputulos on mielekäs ("Luen kokeeseen koska haluan siitä hyvän numeron", "Lähden sateessakin lenkille koska haluan parantaa kuntoani")

Ensimmäisenä kannattaa kysyä itseltä: minkä takia minä lykkään asioita?

1. Pelkään epäonnistumista ("Minulta odotetaan niin paljon, etten ikinä pysty täyttämään odotuksia")
2. Olen perfektionisti ("Kun alan tekemään jotain, lopputuloksen tulee olla täydellistä")
3. Tekeminen ei ole hauskaa ("Katselen mielummin videoita tai pelailen")
4. Itsensä huijaaminen ("Viikonloppuna minulla on enemmän aikaa ja jaksan paremmin")
5. Kokemus omista taidoista (voi olla myös väärä kokemus) ("Työskentelen paremmin paineen alla")

Vinkit sivulta: Gentle thoughts

1. Suunnittele. Listaa itsellesi asiat ja deadlinet tehtäville, joita sinun tulee tehdä. Kun olet tietoinen tekemättömistä töistä, on ajankäyttöä helpompi hallita. Voit jakaa tehtävät asiat kolmeen kategoriaan:
1. Pakko tehdä tänään, 2. Hyvä jos tulee tehdyksi, 3. Voi odottaa

2. Muuta ajattelutapaasi. Älä keskity tehtävässä sen ikäviin puoliin (vaikeuteen, tehtävän tekemisen hitauteen, mitä muuta voisin tehdä tällä ajalla), vaan ajattele optimistisesti (esim." tämä on tärkeää oppia, ennen kuin voin edetä seuraavaan asiaan on keskeistä ymmärtää nämä asiat"). Myös se mitä ajattelemme omasta oppimisestamme tai kyvyistämme vaikuttaa oppimiseemme.

3. Tee vähiten epämieluisa asia ensin. Aloita helpoimmasta tai mieluisimmasta asiasta ja etene kohti vaikeampaa. Toisille taas täysin päinvastainen strategia voi toimia paremmin, eli kun vaikein tehtävä on pois alta, on stressi helpottunut. Ajankäytöllisesti voit tehdä myös niin, että teet kaikista tärkeimmän ja aikaavievimmän tehtävän ensin, ja muut teet sillä ajalla, joka sinulle jää.


4. Jaa asian tekeminen pienempiin osiin ja aloita pienestä. Sovi itsesi kanssa, että teet töitä 20 minuuttia ja voit pitää taukoa 10 minuuttia (tai mikä aika sinulle sopii parhaiten, taukoja kannattaa pitää vähintään kerran tunnissa). Älä pyri tekemään kaikkea kerralla. Ajattele tehtäviä yksi kerrallaan, ja pyri pitämään mielesi siinä, mitä teet. Jos stressaat etukäteen, heikkenee työn jälki.


5. Tee tehtävästä niin mieluisa kuin mahdollista. Epämieluisaan asiaan kannattaa liittää mieluisia asioita, mikä rentouttaa tai helpottaa. Toisille voi olla hyvä kuunnella musiikkia, tai ottaa jotain naposteltavaa. Musiikinkuuntelussa on se ongelma, että se sekoittaa aivojen toimintaa (kukaan ei voi tehdä useampaa asiaa yhtä aikaa, vaan huomio tällöin pirstaloituu). Klassinen tai akustinen mustiikki voi olla hyvä ratkaisu. Myös ASMR voi auttaa opiskeluun keskittymisessä. (Mitä on ASMR?)


6. Palkitse saavutuksesi. Aivojen kehittyneempi osa on heikompi mielihyvään reagoimisessa kuin liskoaivot. Kun tietää että pitäisi alkaa tekemän asioita, liskoaivot kertovat että olisi mukavampi nukkua, pelata pelejä, surffata netissä, syödä. Mielihyvän jälkeen saattaa alkaa ajatella tekemättömiä tehtäviä. Itseään voi motivoida mielihyvällä monilla eri tavoilla. Toisille to do -listan tekeminen, ja siitä asioiden yliviivaaminen voi olla mielekästä, kun toinen haluaa saada konkreettisen palkinnon työskentelyn jälkeen.

Lisäluettavaa Pelottaako menestys? http://www.tohtoritakuu.fi/2013/05/14/pelottaako-menestys/