1. IHMINEN, YMPÄRISTÖ JA KULTTUURI (HI1)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija • ymmärtää ihmisen ja luonnon välisen riippuvuussuhteen osana kestävää kehitystä • ymmärtää, miten ihminen käyttää luonnonvaroja toimeentulon lähteenä ja miten se vaikuttaa ympäristöön ja yhteiskuntarakenteeseen • tuntee tuotantotalouden kehityslinjat ja vaikutukset elämäntapaan • tietää väestönkasvun pääpiirteet ja siihen vaikuttavat tekijät.

Keskeiset sisällöt

Esihistoria – pyyntikulttuurin aika
• ihmisen kehitysvaiheet
• keräilijöiden ja metsästäjien elämäntapa

Maanviljely ja sen aiheuttamat muutokset
• työnjako ja kulttuurin synty
• suurten jokilaaksojen kulttuurit

Välimeren talousalue antiikin aikana
• Kreikan talouselämä
• Rooma – miljoonakaupunki ja imperiumi
• orjuus ja antiikin ajan tekniikka

Keskiajan talous- ja yhteiskuntajärjestelmä
• feodaaliyhteiskunta • keskiajan väestö, kauppa ja kaupunki

Löytöretket
• löytöretkien edellytykset ja seuraukset
• maailmantalouden syntyminen

Teollistuva maailma
• tekniset innovaatiot ja koneteollisuuden alkuvaiheet
• muutokset sukupuolten työnjaossa
• yhteiskunnalliset muutokset ja ympäristövaikutukset
• muutokset kaupunkirakenteessa

Globaali kulutusyhteiskunta
• raaka-aineiden ja markkinoiden jakaminen
• massatuotanto ja kulutusyhteiskunta
• sosialistinen suunnitelmatalous
• kolmannen maailman muotoutuminen
• kasvun rajat ja uudet haasteet

Aihekokonaisuudet

Kestävä kehitys toteutuu läpi kurssin, sillä koko kurssin näkökulma kohdistuu ihmisen ja luonnon vuorovaikutussuhteeseen esihistoriasta tähän päivään. Erilaisten tilastojen ja esimerkkien valossa tarkastellaan mm. eroosiota, väestönkasvua, ryöstöviljelyä, massatuotantoa sekä niiden vaikutuksia elinympäristöömme. Tieto siitä, mitä on tapahtunut, ohjaa arvostamaan kestävää kehitystä. Teknologia ja yhteiskunta -kokonaisuus tulee esiin mm. neoliittisen vallankumouksen, löytöretkien, tieteen vallankumouksen, teollistumisen ja informaatioyhteiskunnan tarkastelussa. Innovaatiot ja niiden vaikutukset ravinnon tuotantoon, teollisuuden kehittymiseen, terveydenhoitoon, asumiseen, liikkumiseen jne. kuuluvat keskeisesti kurssin sisältöihin.

2. EUROOPPALAINEN IHMINEN (HI2)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
• ymmärtää, mistä eurooppalaisuus rakentuu tutustumalla sen keskeiseen kulttuuriperintöön • ymmärtää tieteen saavutusten merkityksen ihmisen maailmankuvan muokkaajana
• osaa analysoida kulttuuri-ilmiöitä aikakautensa ilmentäjinä
• tuntee yhteiskunnallisen kehityksen taustalla vaikuttavia aatehistoriallisia virtauksia
• tuntee eri aikakausien elämäntapoja ja maailmankuvaa.

Keskeiset sisällöt

Antiikin aika • demokratian synty
• antiikin kulttuuri

Keskiajan yhtenäiskulttuuri
• keskiajan ihmisen maailmankuva ja tapakulttuuri
• uskonnon merkitys kulttuurissa

Uuden ajan murros
• renessanssi ja tiedon vallankumous
• uskonpuhdistus
• barokki itsevaltiuden ja vastauskonpuhdistuksen ilmentäjänä
• luonnontieteellisen maailmankuvan synty

Valistuksen aikakausi
• valistusfilosofia ja sen vaikutukset yhteiskuntaan ja taiteeseen
• Yhdysvaltain itsenäistymisen ja Ranskan suuren vallankumouksen aatteellinen perintö

Aatteiden vuosisata
• keskeiset aatesuuntaukset ja taidevirtaukset
• tiede uskonnon haastajana
• porvariston vuosisata

Nykyaika
• kulttuurin pirstoutuminen
• populaarikulttuuri massaviihteeksi

Aihekokonaisuudet

Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus muodostavat kurssin pääteeman. Kurssilla käsitellään eurooppalaisen kulttuurin syntyä ja kehitystä, sen leviämistä muihin maanosiin sekä Suomea osana Euroopan kulttuuria. Media ja viestintä ovat mukana toisaalta kurssin sisällöissä, toisaalta kurssilla käytetään paljon visuaalista aineistoa ja mahdollisuuksien mukaan opiskelijat myös tekevät omia tuotoksiaan uusinta teknologiaa hyväksikäyttäen.

3. KANSAINVÄLISET SUHTEET (HI3)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
• tuntee kansainvälisen politiikan pääpiirteet ja teoriaa
• ymmärtää kansainvälisten yhteistyörakennelmien sekä vastakkainasettelujen perusteita
• ymmärtää aatteiden ja taloudellisten eturistiriitojen vaikutuksen kansainvälisten suhteiden historiassa.

Keskeiset sisällöt

Suurvaltojen ylivaltapyrkimykset
• kansainvälisen politiikan peruskäsitteet
• imperialismin teoria ja käytännöt
• ensimmäinen maailmansota ja sen vaikutukset kansainväliseen politiikkaan

Maailmansotien välinen aika ja toinen maailmansota
• eurooppalaiset ääriliikkeet, demokratian kriisi ja kansanvainot
• toinen maailmansota seurausilmiöineen

Kylmä sota
• kylmän sodan teoriat: Yhdysvallat ja Neuvostoliitto kaksinapaisen maailman johtajina
• kylmän sodan ideologiset, taloudelliset ja sotilaalliset rintamat
• kylmän sodan kriisien luonne
• Saksa kylmän sodan näyttämönä
• Kiinan rooli kansainvälisessä politiikassa

Uusi epävarmuuden aika
• Neuvostoliiton hajoaminen ja kaksinapaisuuden purkautuminen
• kansainväliset rauhanpyrkimykset
• kolmas maailma osana kansainvälistä politiikkaa
• Lähi-idän ongelmakenttä
• Yhdysvaltain aseman muutos kansainvälisessä politiikassa
• uudet kansainväliset rakenteet

Aihekokonaisuudet

Viestintä- ja mediaosaaminen tulee esille siinä, että harjaannutaan median antaman kuvan kriittiseen arviointiin. Aikansa julisteet, pilapiirrokset, lentolehtiset ja lehtiartikkelit ovat osa opetusmateriaalia. Sensuuri ja propaganda esim. kylmän sodan aikana tuovat esille median vaikutusmahdollisuudet ihmisten maailmankuvaan. Tämän hetken kansainvälisiä poliittisia tapahtumia seurataan kurssin kuluessa eri medioista. 1900-luvun ja 2000-luvun kansainvälisten suhteiden yhteydessä tutustutaan huipputeknologian tuomiin uhkiin: yhä tehokkaampiin aseisiin, joukkotuhon mahdollisuuteen, kriisien ympäristövaikutuksiin ja teknologian varaan rakennetun maailman haavoittuvaisuuteen.

4. SUOMEN HISTORIAN KÄÄNNEKOHTIA (HI4)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
• tuntee keskeiset yhteiskunnalliset ja taloudelliset muutokset
• osaa suhteuttaa Suomen valtiollisen kehityksen yleiseurooppalaiseen ja maailmanpoliittiseen taustaan
• ymmärtää talouden, yhteiskunnan, kulttuurielämän sekä aatteellisen ja valtiollisen elämän ilmiöiden keskinäisen riippuvuuden.

Keskeiset sisällöt

Ruotsin ajan perintö

Vallanvaihdos
• Suomen liittäminen Venäjään
• autonomian synty

Suomalaisuuden synty ja kansallinen herääminen
• aatteellinen ydin ja keskeiset vaikuttajat

Yhteiskunnallinen ja taloudellinen murros
• elinkeinorakenteen muuttuminen ja Suomen teollistuminen
• sääty-yhteiskunnan hajoaminen ja kansalaisyhteiskunnan synty
• sortokaudet ja kansanvallan synty

Suomen itsenäistymisprosessi
• Suomen itsenäistyminen
• sisällissota
• hallitusmuoto

Kahtiajaosta eheytymiseen
• oikeistoradikalismin nousu
• elintason nousu
• kulttuurista kulutustavaraa

Toinen maailmansota jälkiseurauksineen
• sodat ja jälleenrakentaminen
• ulkopolitiikan muutos

Hyvinvointivaltion rakentaminen
• rakennemuutos
• 1960- ja 1970-lukujen kulttuurinen ja yhteiskunnallinen muutos

Suomen uusi kansainvälinen asema
• kytkeytyminen kansainväliseen talouteen kulttuurisesti, taloudellisesti ja poliittisesti • suomalaisten tulevaisuus osana globaalia järjestelmää

Aihekokonaisuudet

Kurssi selkeyttää opiskelijan identiteettiä nimenomaan suomalaisen kulttuurin edustajana. Sisällöllisesti kurssilla tulevat esiin Suomen historian keskeiset kulttuuriset ja aineelliset kehityslinjat 1860-luvulta tähän päivään. Konkreettisina paikallisina esimerkkeinä kurssilla voidaan käsitellä esim. Oulun kaupungin teollistumista: sen edellytyksiä, kehitysvaiheita ja sitä, miten se on muokannut Oulun alueen luontoa ja rakennettua ympäristöä. Oulun koululaitoksen kehitys 1800-luvulta tähän päivään antaa esimerkin suomalaisen kulttuurin nopeasta kehityksestä ja sen vaikutuksista tämän hetken hyvinvoinnin syntyyn.