Elämänkatsomustieto (ET)
ELÄMÄNKATSOMUSTIETO (ET)
Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen: se hyödyntää filosofian ohella niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetus rakentuu ihmiskäsitykselle, joka korostaa ihmisten mahdollisuutta elää vapaina, aktiivisina, tavoitteellisina ja keskenään tasavertaisina. Oppiaineen opetuksessa painotetaan ihmisten kykyä tutkia maailmaansa ja laajentaa sitä koskevaa tietämystään sekä yhteisellä toiminnallaan tietoisesti ohjata elämäänsä. Tarkoitus on, että oppiaine tukee opiskelijoiden elämänkatsomuksen ja identiteetin muotoutumista sekä heidän hyvän elämän ihanteidensa ja käytäntöjensä hahmottumista.
Elämänkatsomustieto kartuttaa opiskelijoiden kulttuurista ja katsomuksellista yleissivistystä, toiminnallista arviointikykyä ja tilannetajua, eettisiä valmiuksia sekä keskustelun, kuuntelun ja itseilmaisun taitoja. Katsomuksellisen arviointikyvyn kehittyminen on avain hyvään elämään sekä yksilöllisesti että yhteisöllisesti.
Opetuksen tavoitteet
Elämänkatsomustiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija saa tukea pyrkimyksilleen • rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan • laajentaa katsomuksellista ja kulttuurista yleissivistystään • kehittää arvostelu-, harkinta- ja toimintakykyään • sisäistää ihmisoikeuksien, myönteisen monikulttuurisuuden, yhteiskunnallisen ja globaalin oikeudenmukaisuuden sekä kestävän kehityksen periaatteita.
Kurssien suorittaminen
Opiskelija voi suorittaa elämänkatsomustiedon pakolliset kurssit haluamassaan järjestyksessä. Suositeltavaa on, että ainakin yksi pakollinen kurssi on suoritettu ennen syventävien kurssien opiskelua. Kaikki elämänkatsomustiedon kurssit on mahdollista suorittaa itsenäisesti.
Arviointi
Elämänkatsomustiedossa arvioidaan sisällöllisen tiedon omaksumisen ja katsomuksellisen ymmärryksen kehittymisen lisäksi opiskelijan valmiutta tarkastella sekä ilmaista katsomuksellisia aiheita monipuolisesti, taitavasti ja luovasti. Katsomukselliset kysymykset ovat usein henkilökohtaisia, mutta niiden pohdiskelun perustana ovat ajattelun tiedolliset hyveet: kriittisyys, johdonmukaisuus, ristiriidattomuus ja systemaattisuus. Katsomusten, arvostusten ja uskomusten arviointi- ja ilmaisutavoissa arvostetaan suvaitsevaisuutta, eri näkökulmien ja toisten katsomustapojen huomioon ottamista.
Elämänkatsomustiedon kurssit arvioidaan asteikolla 4–10. Arvioinnin pohjana ovat kurssin aikana tehdyt tuotokset (esimerkiksi esseet ja kirjoitelmat), portfolio tai koe ja tuntiaktiivisuus.
Aihekokonaisuudet
Hyvinvointi ja turvallisuus -aihekokonaisuus on mukana elämänkatsomustiedon kaikissa kursseissa. Jokaisella kurssilla tarvitaan taitoa ilmaista näkemyksiä ja tunteita sekä kykyä kohdata muutoksia ja epävarmuutta ja rakentaa pohjaa uusille mahdollisuuksille.
Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus -aihekokonaisuus liittyy kaikkiin elämänkatsomustiedon kursseihin, mutta keskeisen osan se muodostaa syventävien kurssien, etenkin Kulttuuriperintö ja identiteetti -kurssin (ET4), sisällöstä. ET4-kurssilla käsitellään muiden muassa kulttuurin käsitteen olemusta ja merkitystä sekä etnistä ja kulttuurista moninaisuutta Suomessa ja maailmassa. Kulttuurien monimuotoisuus ja aktiivinen toimiminen keskinäiseen kunnioittamiseen perustuvan monikulttuurisen yhteiskunnan rakentamiseksi ovat kurssin keskeisiä teemoja. Maailman selittäminen katsomusperinteissä -kurssilla (ET5) käsitellään erilaisia maailmanselittämistapoja ja -perinteitä. Myös Hyvä elämä -kurssi (ET1) käsittelee minuuden, identiteetin ja hyvän elämän rakennusaineksia sekä tietoisuutta omasta kulttuuri-identiteetistä. Maailmankuva kurssin (ET2) yhtenä pääsisältönä on käsitellä maailmankuvaa, sen rakennetta ja ydinalueita, muun muassa käsityksiä ihmisestä ja kulttuurista.
Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys painottuu etenkin Yksilö ja yhteisö -kurssissa (ET3), koska kurssilla käsitellään muiden muassa ihmisoikeuksia ja niiden historiaa, hyvää kansalaisuutta ja kansalaisen vaikuttamismahdollisuuksia sekä demokraattisen yhteiskunnan toimintaperiaatteita. Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys on mukana kaikissa muissakin kursseissa etenkin niiltä osin, kuin kyse on oman perustellun mielipiteen muodostamisesta, keskustelusta sekä muiden mielipiteiden kunnioittamisesta.
Kestävä kehitys -aihekokonaisuus korostuu Hyvä elämä -kurssissa (ET1), mutta se sivuaa kaikkia muitakin elämänkatsomustiedon kursseja. Viestintä ja mediaosaaminen koskee niin ikään kaikkia elämänkatsomustiedon kursseja. Mediaa ja mediakriittisyyttä oppisisältönä käsitellään etenkin Maailmankuva-kurssissa (ET2), mutta ne ovat mukana kaikissa kursseissa siinä mielessä, että opiskelijat tekevät tuotoksiaan ja kurssitehtäviään hyödyntämällä tietotekniikkaa.
Koulun Unesco-linjaus tulee esille kaikissa elämänkatsomustiedon kursseissa sisällöissä, työtavoissa ja suvaitsevaisuuteen kasvattamisessa. Kursseilla osallistutaan Ihmisoikeusliiton kirjoituskilpailuihin ja muihin ajankohtaisiin projekteihin.